Lue Silja Massa: Topeliusta Angry Birds -sukupolvelle. HS/Kulttuuri 28.8.2013
Ymmärrän hyvin, miksi Mäkinen epäröi ryhtyä modernisoimaan Topeliusta, mutta sitä en ymmärrä, miksi hän lisäsi Adalmiinan helmen alkuun oman anti-rojalistisen kommenttinsa. Se rikkoi sadun tunnelman. Onko tultu taas aikaan, jolloin satujen täytyy olla poliittisesti korrekteja?
Topelius: Adalminan helmi (alku)
Kirsti Mäkisen versio: Adalminan helmi (alku)
Odotan kiinnostuksella milloin ilmestyy aikuisillekin jotain vastaavaa, vaikkapa Kadotettu ostoparatiisi, Uskontoneutraalin vaellus ja Tuntematon siviilipalvelushenkilö.
Lue ilmaiseksi alkuperäinen Topelius: Lukemisia lapsille
http://www.gutenberg.org/files/16223/16223-h/16223-h.htm
Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi. Näytä kaikki tekstit
keskiviikkona, elokuuta 28, 2013
sunnuntaina, heinäkuuta 28, 2013
Eikö sovinto kelpaa Suomessa?
Kuka hyötyy eripurasta?
Kommentti:
Sisällissodat ja kapinat jättävät hirveitä jälkiä. Yhdysvaltojen sisällissodasta on kulunut jo yli 150 vuotta, ja edelleen pohjoisvaltiot ja etelävaltiot ovat monessa mielessä kuin kaksi eri Amerikkaa.
Mutta jonkun täytyy siirtää kansallisen eripuran perinne lapsilleen ja nuorisolle yleensä, ei se muuten säilyisi. Ovatko syyllisiä media, vanhemmat vai poliittiset puolueet, jotka kalastavat sen avulla äänestäjiä?
Tästä tulee mieleen eräs tapaus Kroatiasta. Lensimme Zagrebista Dubrovnikiin, ja pienen hotellin omistaja tuli itse meitä vastaan lentokentälle autollaan ja kertoi koko matkan heidän sisällissodastaan. Se oli ollut hänelle hirveä kokemus. Ennen sovussa olleet naapurit yhtäkkiä sodassa toisiaan vastaan. Etelä-Afrikka on selvinnyt ilman verenvuodatusta paljolti Desmond Tutun ansiosta. Mutta mitä tapahtuu, kun Tutu ja Mandela molemmat kuolevat?
P.S. Onko käsityksemme Snowdenista täysin naiivi?
http://nationalinterest.org/commentary/snowden-the-us-russian-spywar-8668
The National Interest on kansainvälistä politiikkaa käsittelevä lehti.
sunnuntaina, toukokuuta 12, 2013
Värikollaasit 126: Linna
Viuhka Nordiska Museet, Tukholma, muut kuvat Louhisaari (otin yli 200 kuvaa, more pictures of this castle) Louhisaaren kartanolinna.
A castle in Finland and a lady's fan from Stockholm.
Sama kuva suurena
Värit: Värikollaasi 126
A castle in Finland and a lady's fan from Stockholm.
Sama kuva suurena
Värit: Värikollaasi 126
sunnuntaina, huhtikuuta 14, 2013
'Kiva' onkin vanha sana
Kiva kirjoituskone? Luja?
Jo vuoden 1772 almanakka puhuu kivasta pakkasesta. Se tarkoitti kireää pakkasta. Sana 'kiva' on kotoisin Kainuusta ja Peräpohjolasta. 'Kiva' on tarkoittanut tervettä, ripeää, reipasta, hanakkaa, vireää, tiivistä, lujaa. Kiva hevonen on vireä, kiva mummo on reipas. Mäki voi olla kiva eli jyrkkä. Kotimaisten kielten keskus: hämmästele muitakin sanoja: Kiva pimu, iskä äiskä slangiako?
Jo vuoden 1772 almanakka puhuu kivasta pakkasesta. Se tarkoitti kireää pakkasta. Sana 'kiva' on kotoisin Kainuusta ja Peräpohjolasta. 'Kiva' on tarkoittanut tervettä, ripeää, reipasta, hanakkaa, vireää, tiivistä, lujaa. Kiva hevonen on vireä, kiva mummo on reipas. Mäki voi olla kiva eli jyrkkä. Kotimaisten kielten keskus: hämmästele muitakin sanoja: Kiva pimu, iskä äiskä slangiako?
lauantaina, maaliskuuta 09, 2013
Minne matka, Suomi?
Alkaa näyttää yhä enemmän siltä, että Suomi ei tule enää toimeen yksin. Suomalaiset eivät ole enää kiinnostuneita omasta kulttuuristaan, kielestään, henkisestä perinnöstään. Suomalaiset eivät halua pitää huolta väestön kasvusta, ja vain perustuslain muuttaminen voisi tehdä Suomesta suuren monikulttuurisen Kanadan kaltaisen kulttuurien mosaiikin - mikäli muualta muutettaisiin kylmään Suomeen suurin joukoin. Erikoinen kieli on suuri este, samoin suomalaisten usein aika epäystävällinen käytös maahanmuuttajia kohtaan. Tarvitsisimme satoja tuhansia erittäin hyvän huumorintajun omaavia ihmisiä, jotka eivät pelkää karua ilmastoa.
Suomettumisen aika pilasi suomalaisten moraalin. Kun vertaa Suomea Keski-Euroopan uudelleensyntyneisiin valtioihin, näkee suomalaisten moraalisen ja kulttuurisen rappion ja itsetunnon katoamisen. Suomalaiset luopuvat jatkuvasti ja vapaaehtoisesti kansakunnalle merkittävistä symboleista - tarkoitan rakennuksia ja instituutioita. Suomi tekee koko ajan vääriä valintoja.
Suomen kannattaisi valita itselleen hyvissä ajoin kumppani. Ehkä se on oleva Euroopan Yhdysvallat. Ehkä yhdistynyt Pohjola. Suomen ja Ruotsin yhteinen historia on pitkä. Suomen ja Venäjän yhteinen historia on lyhyempi. Olisi parasta tehdä valinta vapaaehtoisesti.
Tämä on vain pieni toteamus. Tästä voisi kirjoittaa kirjan. Ehkä joku kirjoittaakin. Toivon niin.
perjantaina, tammikuuta 04, 2013
Kommentti: Rakas kamala Suomi, no ainakin Helsinki
Rakastan Suomea ja Helsinkiä. Kesällä maailma tulee Helsinkiin. Se on silloin parhaimmillaan, kuin lupaus tulevaisuudesta, monikulttuurisesta suvaitsevaisesta Suomesta. Matkustan ulkomaille niin usein kuin voin ja voisin asua muuallakin. Saatan vielä muuttaa jonnekin muualle. Mutta täällä on kotimaani, jota kannan aina sydämessäni - halusinpa tai en.
Kommentti Leena Lumi -blogiin. Siellä oli jo 110 kommenttia ennen tätä.
En jaksa lukea kaikkia kommentteja. Mieleen ovat tulleet seuraavat havainnot:
Eihän" jytky "ole syy rasismiin, vaan seuraus vuosikymmenien eristyneisyydestä johtuneesta ja yleisesti hyväksytystä törkeästä rasismista, maan tavasta pilkata erilaista ihmistä. Nyt vaan sanotaan ääneen, mitä on ennen kuiskailtu. Toisaalta se johtuu siitä, että kukaan ei ole kuunnellut vuosikymmeniin tavallisen kansan järkeviäkään toiveita esimerkiksi siirtolaispolitiikasta.
Suomi eli kauan suomettumisen ajan vaikenemiseen tottuneena. Vanhemmat ihmiset eivät olleet koskaan saaneet esittää julkisesti kritiikkiä esimerkiksi äärivasemmistolaisesta politiikasta, jota pursusi mediasta. Vain Amerikan haukkuminen oli sallittua TV:ssäkin. Itäisessä naapurissa tekniikka kukoisti, viljapellot lainehtivat ja taivas oli tullut maan päälle, mikäli uutisiin oli uskominen. Muuta mieltä ei saanut olla, jos halusi olla salonkikelpoinen.
Suomella on kasvukipuja. Eristäytyneen maan pitää muuttua monikulttuuriseksi eurooppalaiseksi maaksi. Se ei käy nopeasti.
Läksin suomettumista ja neuvostokommunismiin hullaantuneita pakoon Kanadaan yhdeksäksi vuodeksi perheeni kanssa. Kaikki Kanadaan niinä vuosina muuttaneet oli valittu tiettyjen pisteiden mukaan, joita sai ammattikoulutuksesta, kielitaidosta ja siitä, olisiko juuri heille sopivia töitä tarjolla. Sanottiin, että sen vuoksi siirtolaisia ei vihattu, he olivat toivottuja.
Katsottiin, että jokainen siirtolaisperhe oli lahja Kanadalle, sillä se työllisti suuren joukon ihmisiä. Erikseen olivat poliittiset pakolaiset. Heidät valtio otti vastaan avosylin, antoi starttirahan ja järjesti työpaikan. 60% Toronton lapsista ja nuorista puhui kotonaan muuta kieltä kuin englantia, jolla käytiin koulua. Kaikilla uskontokunnilla oli kokouspaikkansa, temppelinsä, kirkkonsa ja synagoogansa. (Iäkkkäiden vanhempien muuttoa Kanadaan suosittiin, mutta perheiden yhdistäminen on tietääkseni koettu ongelmaksi myöhempinä aikoina.)
Elin monikulttuurisessa monimiljoonakaupungissa, jossa ketään ei pilkattu ihonvärin tai uskonnon vuoksi. Naapurimme edustivat kaikkia rotuja ja uskontoja. Meillä oli hyvät kohteliaat välit, vaikka oli tavallista, että vanhempien siirtolaisten lähipiiri muodostui oman kulttuurin edustajista. Lastemme lähimmät ystävät koulussa olivat kiinalaisia. Ihonväriin ei kiinnitetty yleensä ollenkaan huomiota.
Asuimme vaatimattomalla alueella vuokralaisina ja suurin osa naapureistamme oli paennut kommunisteja, vanhempi polvi natseja. Kotimaata arvostettiin. Kanadalainen sai olla samalla aikaa isänmaallinen omalle kotimaalleen, olla vaikkapa suomalainen tai ukrainalainen. Kenenkään uskonnollisia tapoja ei pilkattu. Kukaan ei sekoittanut juutalaisten ympärileikkausta tyttöjen silpomiseen. Muutkin kuin juutalaiset teettivät pojilleen ympärileikkauksen lapsen syntymän jälkeen sairaalassa, sillä sen uskottiin vähentävän naisten syöpiä.
Paluu Suomeen vuonna 1988 oli järkytys. Ihmiset olivat töykeitä, juopuneet virtsasivat kaduille, nuoret kauniit tytöt kiroilivat raitiovaunuissa ja makasivat oksennuksissaan Esplanadipuistossa vappuna. En ollut nähnyt sellaista missään Pohjois-Amerikan suurkaupungissa, joissa matkustimme kesäisin. Eräs newyorkilainen nuori mies sanoi, että Suomen vappu oli kuin Danten inferno.
Lehdistö ja TV-ohjelmat pilkkasivat kaikkia uskontoja ja monia kansanryhmiä. Muualla Suomessa oli varmaankin erilaista kuin Helsingissä, on ollut varmaankin aina.
Minusta Suomi on alkanut vähitellen muuttua tällä vuosituhannella eurooppalaiseksi maaksi, mutta olen kokenut että Keski-Euroopan entiset kommunistien miehittämät maat ovat enemmän länttä kuin Suomi.
Miksi sitten tulin Suomeen ja olen edelleen Suomessa? Tulin kielen vuoksi ja tunnesyistä. Pidän Helsingistä. Uskon, että kaikki muuttuu paremmaksi, kun vihdoinkin voidaan puhua ja ehkä opitaan väittelemäänkin herjaamatta toisia.
tiistaina, tammikuuta 01, 2013
Suomi vuonna 2013
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe
Presidentti Sauli Niinistön ensimmäinen uudenvuodenpuhe suomalaisille. Presidentti korosti vastuuntoa ja yhteishenkeä. Hän arvosti yrittäjyyttä ja aktiivisuutta sekä Suomen kilpailukykyä taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Hän arvosti yhteyksiä muihin Pohjoismaihin, Euroopan Unioniin ja Natoon. Hän varoitti sulkeutuneisuudesta ja eristäytymisestä, samoin itsekkyydestä ja ahneudesta. Kuten aikaisempi presidentti Martti Ahtisaari myös Sauli Niinistö toivotti meille suomalaisille Jumalan siunausta.
Pidin tästä puheesta.
Presidentti Sauli Niinistön ensimmäinen uudenvuodenpuhe suomalaisille. Presidentti korosti vastuuntoa ja yhteishenkeä. Hän arvosti yrittäjyyttä ja aktiivisuutta sekä Suomen kilpailukykyä taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Hän arvosti yhteyksiä muihin Pohjoismaihin, Euroopan Unioniin ja Natoon. Hän varoitti sulkeutuneisuudesta ja eristäytymisestä, samoin itsekkyydestä ja ahneudesta. Kuten aikaisempi presidentti Martti Ahtisaari myös Sauli Niinistö toivotti meille suomalaisille Jumalan siunausta.
Pidin tästä puheesta.
perjantaina, marraskuuta 30, 2012
Kommentti: markkinatalous ja demokratia
Kommentti poistettuun blogiin aiheesta 'Ihmisen itsekkyys'.
Suomessa ei ole todellisia suuria varallisuuseroja kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siellä kaikki meni raiteiltaan Reaganin aikana, jolloin pienenpieni vähemmistö sai liian suuren taloudellisen vallan. Mutta uskon, että Obaman suuri kannatus on merkki siitä, että tajutaan, miten pääsi käymään ja pyritään korjaamaan tilanne. Obama taisi tulla yhdennellätoista hetkellä.
Amerikassa on jotain, mitä meillä ei ole. Siellä on ollut perinteisesti "maan tapa" ja itsestään selvää, että rikas jakaa omaisuuttaan, rakentaa museoita, oopperataloja, lähettää suuria rahasummia tarvitseville, antaa apurahoja opiskelijoille. Osa huippurikkaista antaa melkein koko omaisuutensa pois (Bill Gates) eikä jätä sitä perinnöksi lapsilleen.
Suomessa ei ole tällaista perinnettä. Rikkaat jakavat vain ropoja.
Pahinta on nyky-Suomessa vallitseva sydämettömyys. Työntekijät uuvutetaan henkihieveriin. Nuoret naiset eivät jouda eivätkä jaksa hankkia lapsia, mikä tulee aiheuttamaan katastrofin Suomelle väestönrakenteen vuoksi. Se aiheuttaa myös surua lapsettomuudesta suurille joukoille, vaikka siitä ei vielä osata keskustella Suomessa.
Pahinta meillä on väkivaltaisuus. Blogikeskusteluissakin aletaan puhua sisällissodasta. Se on, hyvät ystävät, edesvastuutonta.
Meillä on monipuoluejärjestelmä. Asiat voidaan hoitaa neuvotteluilla. Näin pitäisi olla sekä perheissä että valtiossa. Ei kaiveta heti puukkoa esille. Väkivalta synnyttää diktatuureja, ja niillä on synkkä menneisyys.
Muistettakoon, että kaikissa demokraattisissa maissa on markkinatalous. Demokratia edistää markkinataloutta ja siten talouskasvua (=hyvinvointia) ja demokratian syntymistä.
Mutta markkinatalous edistää aina myös taloudellista epätasa-arvoa ja heikentää demokratiaa. Demokratia ja markkinatalous ovat siten viha-rakkaus-suhteessa. Ne edistävät toisiaan, mutta myöskin heikentävät toisiaan.
Valtion on puututtava taloudelliseen epätasa-arvoon tulonsiirroilla. Tarvitaan järkeä eikä aseita.
( On kiinnostavaa seurata, johtaako markkinatalous Kiinassa demokratian syntymiseen.)
2. kommentti tähän blogiin [kaikki eivät lue kommentteja]
Joillakin ihmisillä on synnynnäinen kyky ja tarmo menestyä hyvin liikeasioissa. Minulla oli leikkitoverina pieni poika, joka oli tällainen synnynnäinen liikemies. Elin "leveää elämää" hänen kanssaan leikkiessäni: veimme tyhjiä pulloja viinakauppaan ja saimme niistä rahaa, kävimme kaupassa sirkuksen lihavan rouvan asioilla ja saimme ilmaiset liput sirkukseen, kävimme jatkuvasti elokuvissa katsomassa Ohukaista ja Paksukaista ym.
Minä siirryin lukutoukaksi ja jäin koko iäkseni köyhäksi. Leikkitoverini jatkoi puuhakkuuttaan ja rikastui kovasti. Meillä kullakin on oma tiemme.
Kateus on pahasta. Kannattaa muistaa, että on muutakin rikkautta kuin aineellinen rikkaus.
3. Kommentti:
--,
eihän kaikki markkinatalous ole "ryöstökapitalismia". Jos ei olisi taloudellisesti viisaita ihmisiä, me köyhät ja epäkäytännölliset ihmiset olisimme vielä köyhempiä ja meidän lapsemme ja lapsenlapsemmekin tulisivat köyhiksi, kun heille ei löytyisi työpaikkaa.
Neuvostoliiton aikoinaan harrastama suunnitelmatalous ei
onnistunut. Tuskin haluamme sellaiseen yhteiskuntaan.
Mielestäni otsikossasi on avain tähän ongelmaan. Ihmiset tulisi kasvattaa epäitsekkäiksi, niin että rikkaat rikastuttaisivat myös yhteiskuntaa eivätkä istuisi rahojensa päällä niin Roope A.
Antelias on rikas, rikas voi olla antelias. Moraalissa on kaiken avain.
Sitä voi toivoa. Mutta realisteina meidän täytyy harrastaa laillista tulonsiirtoa, jota tapahtuu runsaasti Suomessa: muutakin kuin verot. [ Hesarin kolumni "Lukemista lapsille "linkissä. Faktoja ei mantroja.]
Rakasta veroja!
4.
On tapahtunut myös eräs tärkeä muutos, josta ei ole selvästi puhuttu Suomessa: keskiluokka on kasavanut valtavan suureksi. Tästä kirjoitti englantilainen lehdistö jo vuosia sitten suuria artikkeleita. Se aiheuttaa yllättäviä asioita koulutuksessa, yleisissä vaatimuksissa jne. Mutta keskiluokan elintaso ei voi olla sama kuin se oli ennen keskiluokan ollessa pieni.
Osa ihmisistä tulee olemaan aina köyhiä, vaikka jakaisimme kaikki maailman rahat tasan. Mutta vastuullinen yhteiskunta pitää huolta niistä, jotka eivät pysty itse hallitsemaan elämäänsä. Tämä ei saisi kuitenkaan johtaa ihmisten liikaan holhoamiseen, joka riistää ihmisen itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon.
Ainakin Suomessa on paljon järjettömiä, byrokraattisia sääntöjä kuten tuo edellä jo mainittu sääntö, että työtön ei saisi opiskella. Työttömillä tulisi olla kansalaispalkkaa jonka aikana saa opiskella tai hankkia lisätuloja.
On aika hassua käsitellä blogikommenteissa asioita, jotka ovat vaikeita talousasiantuntijoillekin.
tiistaina, marraskuuta 20, 2012
Suomi ja Nato
”Pääosa EU-kumppaneistamme sekä Norja, Yhdysvallat ja Kanada ovat valinneet Naton puolustuksensa ytimeksi, joten se on monien tärkeimpien verrokkimaidemme puolustusliitto. Meillä Natoa käsitellään jopa kuntavaalien tupailloissa ja vastaavissa poliittisissa kokouksissa helvetin esikartanona, jossa pääpiruna häärii tietenkin liiton suurin jäsenvaltio Yhdysvallat.”
Olli Kivinen ”Kolmen A:n humalan huumaa”. HS:n pääkirjoitussivun kolumni 20.11.2012
Lue koko kirjoitus Hesarin uusilta nettisivuilla. Meheviä totuuksia ”suomettumisliemessä marinoiduille ” Kivisen sanontaa käyttääkseni. Kyllä siinä on asiaa siitä kissanpennustakin, jonka Halonen sai.
Kuva ”Nato Days ”-näytöksestä Ostravassa, Tsekissä.
Olli Kivinen ”Kolmen A:n humalan huumaa”. HS:n pääkirjoitussivun kolumni 20.11.2012
Lue koko kirjoitus Hesarin uusilta nettisivuilla. Meheviä totuuksia ”suomettumisliemessä marinoiduille ” Kivisen sanontaa käyttääkseni. Kyllä siinä on asiaa siitä kissanpennustakin, jonka Halonen sai.
Kuva ”Nato Days ”-näytöksestä Ostravassa, Tsekissä.
keskiviikkona, marraskuuta 07, 2012
tiistaina, syyskuuta 18, 2012
YLEn "Maan povesta" kertoo suomalaisista
Kuvassa suomalaisia kansallispukuja, Flickrissä olevien kuvieni suosikki, jota on katsottu yli 11000 kertaa. Ryhmä Helsinkiin tulleita kansantanssien harrastajia, jotka kuvasin kesäkuussa 2007 raitiovaunupysäkillä Helsingin Sokoksen tavaratalon edessä. Olin vastapäisellä puolen raiteita odottamassa omaa raitsikkaani kymppiä.
Kuva suuressa koossa/ a larger photo
Ylen "Maan povesta" -sarjan ensimmäisessä osassa arkeologi sanoo, että tiedonhalu ja uteliaisuus sai ihmiset lähtemään liikkeelle uusia asuinpaikkoja etsimään. Millainen oli Suomi tuhansia vuosia e.Kr?
Maan povesta, 1. osa (video)
http://www.dailymotion.com/video/xkh7t3_maan-povesta-osa-1-6_tech
katso myös:
Yle Maan povesta (arkistotietoa ohjelmasta)
Kuva suuressa koossa/ a larger photo
Ylen "Maan povesta" -sarjan ensimmäisessä osassa arkeologi sanoo, että tiedonhalu ja uteliaisuus sai ihmiset lähtemään liikkeelle uusia asuinpaikkoja etsimään. Millainen oli Suomi tuhansia vuosia e.Kr?
Maan povesta, 1. osa (video)
http://www.dailymotion.com/video/xkh7t3_maan-povesta-osa-1-6_tech
katso myös:
Yle Maan povesta (arkistotietoa ohjelmasta)
maanantaina, elokuuta 20, 2012
Väriä harmauteen
Olisiko hauskaa, jos raitsikat, bussit ja junat olisivat värikkäitä Suomessakin?
Kulkuneuvoja Tsekissä Junanvaunu Tsekissä
Kulkuneuvoja Tsekissä Junanvaunu Tsekissä
perjantaina, heinäkuuta 13, 2012
lauantaina, kesäkuuta 02, 2012
Mikä sitoo minut tähän maahan?
Suomeen paluun kunniaksi kieloja. Mikä sitoo minut tähän maahan? Kieli ja värien puhtaus.
perjantaina, kesäkuuta 01, 2012
Matkalla Tsekissä ja Puolassa
Auton ikkunan läpi kuvattu maisema.
Maaseutu on hyvin kaunista Tsekissä ja Puolassa. Suuret lehtimetsät ovat viehättäviä. Taloissa on monia perinteisiä tyylejä.
Kaupungeissa on nähtävissä monta kerrostumaa: vanha kulttuuri 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta, ankeat ja suorastaan karmeat rakennukset ja värit - tai raskas harmaus ja lika - kommunistiajalta ja uusi tyyli, jossa on rohkeita kokeiluja, hienoja ratkaisuja, sekaisin kaikenlaisia tyylejä.
Puolalainen tai tsekkien pikkukaupunki muistuttaa yllättävästi Amerikkaa. Matalia laatikoita mikä mitäkin tyyliä, korkeita viktoriaanisia tiili- ja kivitaloja, sekava tyylittömyys.
Kun tulimme eilen myöhään illalla Suomeen, näimme valtavan eron: Helsinki oli puhdas ja siisti, poissa oli Tsekissä ja Puolassa näkemämme miehitysvuosikymmenien aiheuttama tuho luonnossa ja kaupungeissa. Siinä näkyi konkreettisesti, miltä me säästyimme, kun Suomea ei miehitetty.
Entisissä Neuvostoliiton miehittämissä maissa on nykyään suunnatonta energiaa ja elämäniloa, tarmoa. Eniten yllätti se, miten ystävällisiä ihmiset olivat ja kuinka rauhallisia ja hyvin käyttäytyviä olivat lapset ja nuoret. Näimme Prahassa ollessamme yöllä kaksi humalaista nuorta, kumpikin olivat ruotsalaisia.
Raitiovaunuissa nuoret ihmiset antavat heti paikan, kun joku vanhempi henkilö astuu vaunuun. Onko se kotikasvatuksen vai koulukasvatuksen seuraus? Voi ymmärtää, että kovia kokeneen sukupolven naisista ja miehistä tuntuu hyvältä, kun heille ollaan kohteliaita. Tyttäreni on asunut nyt jo muutaman kuukauden Tsekissä ja ihmettelee lasten ja nuorten rauhallisuutta ja hyvää käytöstä.
Helsingissä voi käydä niin, että vaikka vanhempi ihminen pyytää istumapaikkaa, hän ei sitä saa, vaan kaikki tuijottavat eteensä. Olin kerran menossa lääkärille raitsikalla ja koin tuon, kun vaunuun astuessani pyysin paikkaa. Astuin pois raitsikasta ja menin taksilla.
Henkinen puoli onkin sitten kokonaan eri juttu, kun vertaa Suomea noihin ns. Itä-Euroopan maihin. Olen ollut yhteensä neljä viikkoa matkalla myös Balkanin maissa, Kroatiassa, Sloveniassa ja Serbiassa, ja kokenut samaa kuin nyt Tsekissä ja Puolassa.
Luin tulomatkalla lehdestä, kuinka Suomea kehuttiin rikkaaksi ja onnelliseksi maaksi. Ehkä niin on, kun Suomea verrataan talaoudellisissa vaikeuksissa oleviin maihin. Mutta sille ei voi mitään, että Suomi vaikuttaa sieluttomalta ja kovalta maalta.
Lisäys: Tyttäreni oli työssä Englannissa Cambridgen lähellä ja kertoi, että bussiin menoa odotettiin jonossa. Ensin menivät naiset, sitten miehet.
Maaseutu on hyvin kaunista Tsekissä ja Puolassa. Suuret lehtimetsät ovat viehättäviä. Taloissa on monia perinteisiä tyylejä.
Kaupungeissa on nähtävissä monta kerrostumaa: vanha kulttuuri 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta, ankeat ja suorastaan karmeat rakennukset ja värit - tai raskas harmaus ja lika - kommunistiajalta ja uusi tyyli, jossa on rohkeita kokeiluja, hienoja ratkaisuja, sekaisin kaikenlaisia tyylejä.
Puolalainen tai tsekkien pikkukaupunki muistuttaa yllättävästi Amerikkaa. Matalia laatikoita mikä mitäkin tyyliä, korkeita viktoriaanisia tiili- ja kivitaloja, sekava tyylittömyys.
Kun tulimme eilen myöhään illalla Suomeen, näimme valtavan eron: Helsinki oli puhdas ja siisti, poissa oli Tsekissä ja Puolassa näkemämme miehitysvuosikymmenien aiheuttama tuho luonnossa ja kaupungeissa. Siinä näkyi konkreettisesti, miltä me säästyimme, kun Suomea ei miehitetty.
Entisissä Neuvostoliiton miehittämissä maissa on nykyään suunnatonta energiaa ja elämäniloa, tarmoa. Eniten yllätti se, miten ystävällisiä ihmiset olivat ja kuinka rauhallisia ja hyvin käyttäytyviä olivat lapset ja nuoret. Näimme Prahassa ollessamme yöllä kaksi humalaista nuorta, kumpikin olivat ruotsalaisia.
Raitiovaunuissa nuoret ihmiset antavat heti paikan, kun joku vanhempi henkilö astuu vaunuun. Onko se kotikasvatuksen vai koulukasvatuksen seuraus? Voi ymmärtää, että kovia kokeneen sukupolven naisista ja miehistä tuntuu hyvältä, kun heille ollaan kohteliaita. Tyttäreni on asunut nyt jo muutaman kuukauden Tsekissä ja ihmettelee lasten ja nuorten rauhallisuutta ja hyvää käytöstä.
Helsingissä voi käydä niin, että vaikka vanhempi ihminen pyytää istumapaikkaa, hän ei sitä saa, vaan kaikki tuijottavat eteensä. Olin kerran menossa lääkärille raitsikalla ja koin tuon, kun vaunuun astuessani pyysin paikkaa. Astuin pois raitsikasta ja menin taksilla.
Henkinen puoli onkin sitten kokonaan eri juttu, kun vertaa Suomea noihin ns. Itä-Euroopan maihin. Olen ollut yhteensä neljä viikkoa matkalla myös Balkanin maissa, Kroatiassa, Sloveniassa ja Serbiassa, ja kokenut samaa kuin nyt Tsekissä ja Puolassa.
Luin tulomatkalla lehdestä, kuinka Suomea kehuttiin rikkaaksi ja onnelliseksi maaksi. Ehkä niin on, kun Suomea verrataan talaoudellisissa vaikeuksissa oleviin maihin. Mutta sille ei voi mitään, että Suomi vaikuttaa sieluttomalta ja kovalta maalta.
Lisäys: Tyttäreni oli työssä Englannissa Cambridgen lähellä ja kertoi, että bussiin menoa odotettiin jonossa. Ensin menivät naiset, sitten miehet.
torstaina, joulukuuta 15, 2011
tiistaina, heinäkuuta 26, 2011
Ihanat metsätiet
Ihanat metsätiet. Toiset liikkuvat autoilla, toiset polkupyörillä.
Ihanat metsätiet, originally uploaded by Anna Amnell.
perjantaina, heinäkuuta 22, 2011
Kulttuurihäiriköitä
Itikat ovat suomalaisen kulttuurin häiriköitä. Edes tuoksuneilikka ei auta, vaikka pitäisi.
Istuttakaa sitä suuria pensaita kulttuurikohteisiin.
Kulttuurimatkalla Ainolassa (Aino ja Janne), Aholassa (Juhani ja Venny), Onnelassa (Eino Leino), Halosenniemellä (Pekka Halonen), Tuusulassa (Aleksis Kiven kuolinmökillä), Hvitträskissä (Eliel ja Loja Saarinen) jne.
Itikanpuremia nilkat täynnä. Miksi suurmiehemme- ja naisemme menivät metsään? Olivatko he immuuneja itikoille?
Istuttakaa sitä suuria pensaita kulttuurikohteisiin.
Kulttuurimatkalla Ainolassa (Aino ja Janne), Aholassa (Juhani ja Venny), Onnelassa (Eino Leino), Halosenniemellä (Pekka Halonen), Tuusulassa (Aleksis Kiven kuolinmökillä), Hvitträskissä (Eliel ja Loja Saarinen) jne.
Itikanpuremia nilkat täynnä. Miksi suurmiehemme- ja naisemme menivät metsään? Olivatko he immuuneja itikoille?
sunnuntaina, kesäkuuta 26, 2011
Valoa ja muminaa
Pidän Helsingin keskustasta varsinkin kesällä. Syksyllä ja talvellakin se on lumoavan kaunis, mutta usein liian kylmä. Mutta kesällä on paljon valoa, vielä myöhään illallakin. Ihmisetkin muuttuvat iloisemmiksi, kun on lämmintä ja kaunista. Lehtevät puut ja kukat ilahduttavat.
Ensimmäinen asia, jonka huomasin, kun tulin kuuden vuoden ulkomailla asumisen jälkeen ensi kerran Suomeen lomalle, oli se että kukka-asetelmat olivat kaduilla suurempia kuin ennen. Joko niihin oli käytetty enemmän rahaa tai ilmasto oli lämmennyt, nähtävästi molemmat syyt.
Seuraava asia, jonka huomasin, oli että melkein kaikki keskustassa liikkuvat ihmiset olivat nuoria miehiä ja naisia - ja he puhuivat mahdottoman matalalla äänellä. Kaduilla kuului suoranainen matala mumina, kuin mehiläisten surina. Olenko tottunut siihen vai puhuvatko suomalaiset nyt korkeammalla äänellä?
sunnuntaina, maaliskuuta 27, 2011
Mikä muutti Suomen?
"Tokion kokoisessa yli 30 miljoonan ihmisen suurkaupungissa voivat kuusivuotiaat ekaluokkalaiset kulkea yksin kouluun. Polkupyörän voi jättää lukitsematta, lompakkoja ei varasteta, naisia ja lapsia ei häiritä. Kaduilla ei ole roskia. Japanilainen ruoka on puhdasta, tuoretta ja aina hyvää". (Anna Gustafsson: Japanilaiset arvostavat malttia. HS/Mielipide 27.3.2011)
Tällainen oli Suomikin vielä 1950-luvulla ja 1960-luvun alussakin. Mikä muutti Suomen?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)