Jumalan osoite

Opiskeluaikana tuli käytyä kaikenlaisissa tilaisuuksissa, kun oli päässyt vihdoinkin pikkukaupungista Helsinkiin. Poikaystäväni, nykyinen mieheni, ja minä kävimme toisinaan myös eri herätysliikkeiden opiskelijajärjestöjä bongaamassa. Se oli hurjaa aikaa, jolloin teologian opiskelijatkin saattoivat olla marksilaisia. Toinen ääripää oli yhtä karmea.

Erään kokouksen päätyttyä tuli nuori teologian ylioppilas tervehtimään poikaystävääni seuraavin sanoin: " Oletko sinä julkijumalaton vai tekovanhurskas?"
Siihen poikaystäväni:" Kumpaa sinä ite oot?"
Nuori mies sanoi: "Minä olen Jumalan lapsi."
"Mistä tiedät, että minä en ole?" kysyi poikaystäväni.
"Eipä oo näkyny sinua täällä", sanoi nuori mies. Hänen mukaansa Jumala asui vain Fredrikinkadulla.

Onneksi on löytynyt muitakin osoitteita sekä Helsingistä että muualta maailmasta.

Kuvassa on vaikuttavin kirkko, jossa olen käynyt. Se oli alkujaan tarkoitettu kristittyjen vainoista tunnetun keisari Diokletianuksen mausoleumiksi. Diokletianuksella valmistui linnoituspalatsi antiikin Salonassa vuonna 305 j.Kr. Palatsin ympärille syntyi vähitellen nykyinen Splitin kaupunki, joka on rakennettu suureksi osaksi Diokletianuksen palatsin kivistä ja sen sisälle. Hotellihuoneemmekin oli linnoituksen muurissa.

Mausoleumissa on edellen antiikin ajan koristeet ja Diokletianuksen kristityn vaimon korkokuva ylhäällä katon rajassa. Mausoleumissa oleva kirkko on omistettu Pyhälle Domniukselle, Salonan piispalle, joka teloitettiin Diokletianuksen järjestämien kristittyjen vainojen aikana. Domnius on haudattu vainoajansa Diokletianuksen mausoleumiin.
Klikkaa hakusanaa 'Diokletianus' ja lue lisää palatsista.

Auringonlasku Suomenlinnassa

Sunset in Viapori, a photo by Anna Amnell on Flickr.

marraskuu 2012

Photo Friday: 'At Play'

Gotheborg-laivalla 050, a photo by Anna Amnell on Flickr.

I am a sailor man. Look at the larger size of this photo, please.
Museum sailing boat Gothenburg at the harbour in Helsinki.
Pieni merimies
Photo Friday 'at play'

Sukulaispojasta tuli Amerikan presidentti

Berlin street and Metro posters 2, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kaarle Suuri tuumii, että kannatti tilata pitsa juhlistamaan sitä, että sukulaispoika pääsi toiselle kaudelle Amerikan presidentiksi.

Barack Obama on äitinsä puolelta samaa sukua kuin kuusi USA:n aikaisempaa presidenttiä: George W.Bush, George H. W. Bush, Lyndon Johnson, Harry Truman, Gerald Ford ja James Madison.

Jos äidin sukua tutkittaisiin keskiajalle asti, sieltä löytyisi kaikkien meidän eurooppalaisten yhteinen sukulainen Kaarle Suuri. Lisäksi Obama on isänsä kautta kaikkien nykymaailman ihmisten sukulainen, sillä yhteinen esi-isämme eli Afrikassa.
Lue lisää  Kiinnostavia kommentteja. Mitähän meistä suomalaisista löytyisi? Meillä on hyvät kirkonkirjat. Niiden avulla pääsee kauas.

Makroviikko 79: terävä

medieval fork, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Turun linnan lahjamyymälästä ostettu teräväkärkinen haarukka. Katariina Jagellonican ja Juhana-herttuan hovissa käytettiin kai ensi kerran Suomessa haarukoita, vaikka myös syötiin käsin.

Erään teoksen mukaan nämä haarukat olivat niin teräviä, että muuan porvarisrouva pisti haarukalla kitalakeensa ja kuoli verenvuotoon.

Makroviikko 79: terävä

Taustalla on osa englantilaisessa sanomalehdessä ollutta mainoskuvaa.

Obaman aika jatkuu Yhdysvalloissa

Congratulations !

Barack Obama on voittanut presidentinvaalin 2012! 

Valkoinen orkidea

Valkoinen orkidea, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Sain mieheltäni eilen valkoisen orkidean, niin kookkaan, että se ei ollut mahtua kuvaan.:)
Odotan nyt kiinnostuksella, saammeko tämän kauniin perhoskämmekän pysymään elossa tässa asunnossa. Sama suuressa koossa.

Pilvet kuin vuoret

Pilvet kuin vuoret, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Pilvet näyttivät kaukana siintäviltä vuorilta.

Fog in Helsinki

Fog in Helsinki, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Helsinki sumussa.
suuri koko/a larger size

Värikollaasi 99: 'Dalmatia'

Dalmatia-2010, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Värikollaasin osat ovat Kroatian Dalmatiasta, fransiskaaniluostarin piha Splitissä, fransiskaaniluostarin puutarha Dubrovnikista ja oliivilehto Lokrumin saarella. Sama kollaasi suurena
Värikollaasi 99

Pyhäinpäivänä 2012

Iisalmen vanha kirkko, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Iisalmen vanha kirkko (Kustaa Aadolfin kirkko)

Aina sydämessä

Makroviikko 78: 'Piirros'

Poikani piirros

Hoviherra näyttää Ruotsin kruunuprinssin Eerikin muotokuvaa Englannin nuorelle kuningatar Elisabetille, jota Eerikin nuorempi veli Juhana-herttua on kosimassa Eerikille vaimoksi. 1500-luvulla tämä oli yleinen tapa suorittaa kosinta hienoissa piireissä. 

Niinpä Elisabetillekin tuotiin prinssien ja herttuoiden muotokuvia, jotta hän voisi valita niistä itselleen puolison. Elisabet päätti kuitenkin jäädä 'neitsytkuningattareksi'. Hänen isänsä oli tehnyt huonon naimakaupan valittuaan erään monista vaimoistaan muotokuvan perusteella.
Poikani Matti Amnellin piirroskuvitusta kirjaani Kyynärän mittainen tyttö (2004 Lasten keskus)

Makroviikko 78: piirros

Alkuperäinen maalaus: Eerik XIV hienossa renessanssiasussa

Värikollaasi 98: A girl reading

girl-reading, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lukeva tyttö.
Kuvassa on lukeva tyttö seinämaalaus, joka oli pietarilaisen Gostinyy Dvor -tavaratalon alakerrran seinällä mainostamassa kirjaosastoa.
Sama kollaasi suurena
Värikollaasi 98 : tumma sininen, luonnonvalkoinen ja punainen.
Olen myöhässä, sillä olin viime sunnuntaina Pietarissa.

Gastinyy Dvor -ostoskeskus

Gastinyy Dvor, St. Petersburg, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Gostinyy Dvor, kiinnostavin ostoskeskus, jonka olen maailman turuilla liikkuessani nähnyt. Keskiaikaisen majatalon ympärille syntynyt kauppakojujen rykelmä, josta luotiin 1700-luvulla (1757 - 1785) tyylikäs venähtäneen neliön muotoinen ostoskeskus, jossa on kilometrin verran kauppakujia ja 5000 ihmistä työssä. Tavaraa joka makuun ja hintatasoon.  Ympärillä kiertää pylväskäytävien rivi ja sisällä samanlainen, jossa ovat kymmenet ja kymmenet myymälät, muotiliikkeet, astiaosastot, verho-osastot, kauneussalongit, kahvilat. Olipa paikka. Gostinyy Dvor on eräs maailman vanhimmista ostoskeskuksista ja suurin Pietarissa. Neuvostoaikana tämö valtava ostoskekus on ollut ankea ja nuhjuinen, kuten minulle on kerrottu.
Lisää kuvia , mm kartta molemmista kerroksista. (suurenna kuvat). Ks. ostoskeskuksen  Kartta suurena

Halloween ja pyhäinpäivä naistenlehdessä

Anna-lehdessä (1.11.2012) on "Pinnalla" -palstalla asiaa uskonnosta. Kerrotaan, että uusi "kirkollinen" hajuvesi Aurora Edt, suomalais-ranskalainen yhteistuoksu, on kuin "harras pyhäaamun auringonnousu" tuoksuyrittäjä Sakari Penttisen kauniiden sanojen mukaan.

Samalla palstalla sanotaan, että Halloween- tai vampyyri- asua muistuttava musta muotiasu on "kuin kirkkotellä" kulkijan mekko. Taitaa olla toimittajan mielessä Venny Soldan-Brofeltin körttimummot, sillä nykyajan kirkkotiellä näkee kaikkia värejä.

Lopuksi valitetaan sitä, että muiden maiden syksyä "valaisee" Halloween, mutta meillä pimeässä pohjoisessa on vain pyhäinpäivä.

Eikö Anna-lehden toimittaja todellakaan tiedä, että Halloween ja Pyhäinpäivä ovat kaksi eri asiaa? Suomessa voi juhlia kumpaakin. Alkujaan eurooppalainen Halloween-juhla on Pohjois-Amerikassa ja useimmissa muissa Euroopan maissa, myös Ruotsissa, lokakuun viimeisenä päivänä. Se on Pyhäinpäivän aatto. Pyhäinpäivää vietettiin Suomessakin aikaisemmin marraskuun ensimmäisenä päivänä.

Halloween on muinaista perua oleva kuolemalle ja pahoille hengille pilaa tekevä karnevaalimainen päivä, jolloin lapsilla on hauskaa naamiaisasuissa. Esimerkiksi Kanadassa monet opettajatkin pukeutuvat silloin Halloween-asuun. Aikuiset juhlivat sen sijaan Halloweenia toisinaan mauttomasti eli pilaavat senkin juhlan lapsilta.

Pyhäinpäivä on taas kristillinen vainajien ja pyhimysten muistopäivä. Kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa muistetaan rakkaita omaisia ja kansakunnalle tärkeitä henkilöitä sekä pohditaan koko ihmiskunnalle yhteistä kohtaloa, kuolevaisuutta.

On aika iloita ja aika surra. Suomalaisillakin voi olla sekä Halloween että pyhäinpäivä.


Lue myös Suomessa sekoitetaan Halloween ja Pyhäinpäivä
Klikkaa hakusanoja 'Halloween' tai 'pyhäinpäivä'

Photo Friday: 'Evening'

A lake in Carelia, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Photo Friday: 'Evening'
An evening in Carelia, October 27 2012
Järvi Karjalassa
a larger size/suurempi koko

Pietarilainen vessa

IMG_5842, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Joissakin matkaoppaissa valitetaan, että Pietarissa ei ole kunnon vessoja. Heidän pitäisi nähdä tämä. Vessojen oviin on piirretty enkelten siipiä ja kirjoitettu ystävllisiä lauseita.





Niin kuin entisajan ulkohuusseissa näissä vessoissa on luettavana myös lehtiä.:) WC on sekä miehille että naisille.



Tämä vessa kuuluu kahvilalle, joka on Iisakin kirkon aukion talon kulmassa, vinoittain vastapäätä Iisakin kirkkoa.

Kahvila on viihtyisä ja nuorison suosiossa.
Katso lisää kuvia tästä kahvilasta
P.S. Luin ennen Pietariin menoa matkaoppaita, ja ainakin yhdessä varoitettiin, että Pietarissa saa vessoissa vessanvalvojalta vain pienen suikaleen vessapaperia. En sattunut sellaiseen vessaan tai sitten ne ajat ovat ohi.
Vessapaperi näyttää olevan talousjärjestelmän symboli sen mukaan, mitä Mimi Amnell kirjoittaa Tsekinmaasta ja vessapapereista englanninkielisessä blogissaan Pink Lady Czecks out Central Europe.

Pelmenejä ja kuumaa keittoa

Pelmenejä ja lämmintä keittoa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Halloween-ateria Pietarissa gruusialaisessa 'Villisian' ravintolassa sisälsi mm pelmenejä ja kuumaa  keittoa.
Georgialainen pelmeni näyttää erilaiselta kuin venäläinen pelmeni. Opiskeluaikana laitoin usein pelmenejä, sillä meillä oli vain kaasukeitin, ei uunia. Laitoin aika pieniä joulutortun mallisia pelmejä, joissa oli jauheliha-kananmuna-täyte. Niitä oli helppo lämmittää ja tarjota teen kanssa.

Alkujaan pelmenit ovat siperialaista ruokaa. Entisaikoina venäläiset laittoivat suuria määriä pelmenejä, ne laitettiin tynnyreihin ja tynnyrit rekeen ja matkaan hevospelillä lumisi teitä. Perillä pelmenit lämmitettiin lihaliemessä ja nautittiin joukolla.

lähin metroasema on Chernyshevskaya  

Kazaanin katedraali

2012-10-29 17.20.04, a photo by Anna Amnell on Flickr.

(1811) Arkkitehti oli entinen maaorja Andrei Voronikhin. Katedraali on saanut nimensä Kazaanin Maria-ikonin mukaan.

Vaikuttavinta ovat Suomesta tuodusta graniitista tehdyt 80 metriä korketa pylväät. Klikkaa kuvaa ja katso Flickristä muut kuvat.

Lisäys: Keskustelin ystäväni kanssa, joka kävi Pietarissa myös neuvostoaikana. Hän kertoi, että Kazaanin katedraali oli siihen aikaan ankea paikka. Seinät olivat paljaita ja joka paikassa oli informaatiota uskontojen ja ateismin historiasta. Käyntiä piristi vain muisto Gogolin Nenästä, jossa Nenä nähdään menossa vaunuilla Kazaanin katedraaliin rukoilemaan.:)

Alla ikoni, jossa on kommunistien murhaama tsaariperhe. Heidät on julistettu pyhimyksiksi.

Stockmannin kulmalla Pietarissa

2012-10-29 18.13.07, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tämä kuva on otettu kiertoajelubussin ikkunasta. Olemme liikkuneet koko ajan Metrolla ja kävellen.

Metrossa näkee suuria määriä tavallisia venäläisiä. Hämmästyttävintä on ollut tuttuuden tunne. Nämä ihmiset ovat samannäköisiä kuin elokuvista tutut näyttelijät ja Toronton ja yleeensäkin Pohjois-Amerikan suurkaupunkien asukkaat. Suuria määriä venäläisiä muutti Pohjois-Amerikkaan 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvulla.

Naapurinamme asui Torontossa venäjänjuutalainen pariskunta, vastapäätä olevan pankin jonossa kerrottiin kokemuksista Neuvostoliiton ankeissa oloissa. Kun oli pakkasta, eräs vanha rouva sanoi: Tietäisittepä, millaista oli Siperiassa.

Venäläisten kasvoissa näkyy kärsimys. Näin varsinkin vanhemmissa ihmisissä. Liian paljon kärsimystä ja häpeää yhdelle kansalle. Siksi olen onnellinen, kun näen nuorten venäläisten ilon ja optimismin. Kauniissa vaatteissaan he ovat samannäköisiä kuin Pohjois-Amerikan huolettomat nuoret.
Jälleen havainto: ihmiset ovat ystävällisiä ja kohteliaita. Vanhat ihmiset pääsevät istumaan jopa täpötäydessä metrossa. Myymälöissä selvitään hymyille, nauraen ja käyttäen niitä yhteisiä sanoja, joita venäjää osaamaton turisti tietää. Hyvin monet nuoret pietarilaiset osaavat englantia, varmaan muitakin kieliä.

Pietari muistuttaa Pohjois-Amerikkaa myös monikulttuurisuudessaan, joka näkyy kaikkialla.

Pietarin mennyt loisto

2012-10-29 14.35.35, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kaikkialla elävät Vanhan Pietarin loisto ja viime vuosikymenien rappio rinnakkain. Keskustan kerrostalon portaissa on sama tunnelma, mikä oli Suomeninnan Nooakin arkissa 1970-luvulla. Pietarissa parvekkeiden ja porttikäytävien kunnostus kuuluu kaupungille, siksi ne ovat huonossa kunnossa tällaisilla alueillakin, joissa asunnot ovat kauniita ja hyvässä kunnossa..

Eremitaasi lokakuussa

Eremitaasi lokakuussa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

2012 Tästä se alkaa.. Eremitaasi
Yllä oleva kuva suurena. Otettu kännykkäkameralla. Eremitaasin pihalla, edessä pääportti.




Jordan Straircase
Näitä portaita sanotaan Jordanin portaiksi, sillä keisari perheineen laskeutui joka vuosi tammikuun 6. päivänä näitä portaita alas ja meni Neva-joen rantaan. Siellä juhlittiin Jeesuksen kastetta Jordan-joessa. Jäähän oli tehty avanto, Pietarin metropoliitta siunasi veden ja keisari joi sitä.

Pietarin kaupunkikierros kannatti tehdä

Nevski Prospekt. Kuva: Anna Amnell

Suuresta kaupungista voi nähdä ensimmäisellä ja ehkä ainoalla kerralla vain vähäsen. Siksi minusta on hauskaa tehdä aina kaupunkikierros bussilla, kun tulen johonkin uuteen kaupunkiin.

Pietarissa lähtee Iisakinkirkon aukean laidalta vastapäätä ratsastajapatsasta parin tunnin kestävä kiertoajelu. Kuulokkeilla voi kuunnella myös suomenkielisen selostuksen, ja se oli erittäin hyvä.




 Lokakuun lopun illalla alkoi olla jo hämärää. Mutta mikä kierros! Villiä menoa Nevski Prospektilla ja satumaisen tunnelmallista Nevan rantatiellä. Kaikkialla Pietarissa on dramatiikkaa, byrokratiaa, kauhuja ja kauneutta. Siksi kai se meitä kiinnostaa yhtä hyvin romaaneissa ja elokuvissa kuin todellisena kaupunkina.
Katso kaikki kuvat kierrokselta. Ne eivät ole vielä kaikki rajattuja ja karsittuja. Katso slideshow! Klikkaa alla olevaa hakusanaa 'Pietari', jotta voit lukea kaikki kirjoitukseni Pietarista.

Erityinen tunnelma

2012-10-28 16.18.25, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kazaanin katedraalissa oli erityisen harras tunnelma. Siitä mainitaan matka-oppaissakin. .Ehkäpä syynä on se, että tätä erittäin kaunista katedraalia käytettiin neuvostoaikana ateismin museona.

Verikirkko sisältä

2012-10-28 17.02.56, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tätä kaunista kirkkoa käytettiin neuvostoaikana perunavarastona.

Lumisade Pietarissa

2012-10-29 10.27.16, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Aamulla satoi lunta. Säleverhojen raosta otettu kuva lumisesta näkymästä.

Pietari: kolme katedraalia ja Moika

Ensimmäinen päivä Pietarissa. Kolme suurta katedraalia ja Moika. Ja paljon muuta. Ihana kaupunki. Taisi tulla muutama kilometri kävelyä.
Ylinnä verikatedraali.



Kazanin katedraali




Nikolai ja Aleksandra lastensa kanssa

 

Rakennetaan niin kuin IIsakin kirkkoa. Remontti käynnissä. Sisältä yhtä hätkähdyttavä kuin Verikirkko ja Kazaanin katedraalikin.

Kaunis maisema Karjalassa

IMG_5743, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Allegron ikkunasta kuvayyu.

Ensi kertaa Pietariin ja Venäjälle

Russian dolls, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Olen menossa ensi kertaa elämässäni Venäjälle, Pietariin.
Todennäköisesti kirjoitan blogeihini, miltä naapurimaa vaikuttaa, ainakin laitan kuvia.

Olen lukenut Pietarista ja Terijoesta, sillä olen olen kirjoittanut niistä nuortenkirjoissani. Aurora-sarjan päähenkilö Aurora Koivu on suomalaisen isän ja venäläisen äidin tytär. Myös Auroran äidin sisaret ovat naimisissa suomalaisen miehen kanssa. Kirjassani Aurora ja Pietarin serkut (1993) Aurora ja hänen pietarinsuomalainen serkkunsa Olga asuvat tätinsä Sofian ja tämän miehen Kasimirin kodissa Bulevardilla puutalossa. 1900-luvun alun Suomi oli monikulttuurinen mutta samalla isänmaallinen suomalainen. Ne asiathan eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa.

Isoisäni oli nuorena töissä kahtena kesänä laivassa, joka kulki Iisalmesta Pietariin. Kuljen nyt ukin jälkiä. Hän puhui minulle usein Pietarista, kun olin pieni lapsi, niin pieni, etten muista paljoa hänen puheistaan. Sen muistan, että tsaarin ajan Pietarissa oli ukin mielestä leveät kadut ja ystävällisiä ihmisiä. Uskon, että nytkin on samoin.

Aurora ja Pietarin serkut on rakkaudentunnustus vanhalle Helsingille, mutta kuten tiedämme Helsingissä on vähän Pietariakin. Tulee olemaan kiinnostavaa kokea, mikä on samanlaista nykyajan Pietarissa ja Helsingissä. Viikossa ei ehdi kuitenkaan paljon nähdä.