Värikollaasit 128

travel2013, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Colour collage. Värikollaasi

Katso suurena

Värikollaasi 128

värimalli

Aamurusko

Aamurusko, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Heräsin siihen, että oli harvinaisen kaunis aamurusko. Katso suurena
Lisää kuvia aamuruskosta

Kevään kauneus

IMG_0009, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Mukavaa viikonloppua!

Katukirppis Töölössä

Katukirppis Töölössä, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Jos ei olisi kuumetta, menisin katsomaan. Näen kyllä täältä' ylhäältä ikkunastani, että myytävänä on enimmäkseen pikkulasten vaatteita ja leluja. Liittyi Helsingin siivouspäivään.

Hauska tapahtuma.

Numerokuvat 39: 38

IMG_1634, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Rudolf Koivun satukirja, sivu 38. Kolme kuninkaantytärtä. Kansansatu

Numerokuvat 039: 38

Wagner TV:ssä

Richard Wagner -metroasema Berliinissä.

Richard Wagner 200 (1818-1883) 200 vuotta 

Tänään: Peloton sankari Siegfried
Taltioitu New Yorkin Metropolitan – oopperassa 2010–2012.
Lue esim Vivien Schweitzer: The way to slay Wagner's dragon. New York Times April 21, 2013

Photo Friday: Gatsby's Finnish cook

Finnish girls travelled to America, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tytöt haaveilivat pääsevänsä miljonäärin keittäjäksi Amerikassa.

Photo Friday Travelling

Young Finnish girls travelled to America in 1900's. Their dream was to become a millionaire's cook. The Kennedys had a Finnish cook. In the book The Great Gatsby there is a Finnish cook.

Gatsby's neighbour Nick tells: "I had a dog, at least I had him for a few days until he ran away, and an old Dodge and a Finnish woman who made my bed and cooked breakfast and muttered Finnish wisdom to herself over the electric stove."
F. Scott Fitzgerald: The Great Gatsby

There is no Finnish cook in the new Gatsby film. We Finns missed her.
In my books (about the Edwardian period, published in 1991-1999) young  Finnish girls and boys go to Canada and dream of a better life. Girls' dream is to get a job as a millionaire's cook in New York.



Jaana Perttuli tekemät Pekka ja Iida Rikhardinkadun kirjaston näyttelyssä

Yhdysvaltoihin ja Kanadaan muuttaneiden tyttöjen haave oli tulla rikkaan perheen kokiksi. Suomalaiset olivat suosittuja työntekijöitä. Naiset olivat siistejä ja osasivat laittaa hyvää ruokaa. Miehet olivat rehellisiä ja kovia tekemään työtä.
Joseph ja Rose Kennedyn perheellä oli suomalainen keittäjä, joka teki tulevalle presidentille lihapullia. Fitzgeraldin klassisessa 1920-luvun romaanissa "Kultahattu" on suomalainen keittäjä. Gatsbyn naapuri Nick kertoo, että hänellä oli palvelija, suomalainen nainen, joka pettasi hänen sänkynsä, laittoi aamiaista ja mutisi suomeksi viisauksiaan hellan ääressä.

Rikkaan talon tyttökin saattoi lähteä Amerikkaan. Ensimmäisessä Aurora-kirjassani Liina kertoo:
"Hymyillä pitää kuin puuhevonen ja hokea aamusta iltaan 'Yes Madam'. 'Yes, Sir', vaikka haluaisin ennemminkin iskeä niitä kapustalla päähän. Mutta minä en anna periksi. Kotiin en aio mennä ennenkuin minusta on tullut miljonäärin keittäjä. Uskokaa pois. Tämä tyttö lähtee vielä New Yorkiin."
(Aurora. Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. p. 1992), 132-133.) (Pirkko Anna Amnell= Pirkko Pekkarinen)

Kuvassa alla on Jaana Perttulin nukkeja kuvaamassa Aurora-kirjojen henkilöitä. Kuvassa Pekka, Iida, Thomas ja Aurora Rikhardinkadun kirjaston näyttelyssä. (Helsingin Sanomat: Aurora-kirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. 18.9.1996)

Kultahattu 3D-elokuvana oli pettymys

IMG_1255, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Menin katsomaan Kultahattua, koska se on romaanina merkittävä ja koska Helsingin Keskuskadulla elokuvaa mainostavat muotikuvat vaikuttivat hienoilta. Otin niistä paljon kuvia, kun sattui olemaan kaunis sää.

Odotimme mieheni kanssa, että näemme hienoa 1920-luvun kuvausta. Elokuvan vauhti ja meteli pilasi kaiken. Elokuva oli myös aivan liian pitkä.




3D-lasit oli varmaankin desinfioitu, mutta ne olivat tahraiset, ja ne oli pakko puhdistaa ensin. Onneksi otin mukaan hyvät kaukolasini, joita käytän esim museoissa, katedraaleissa, taidegallerioissa ja silloin, kun TV:ssä on odotettavissa hienoja yksityiskohtia. Ne mahtuivat hyvin 3D-lasien alle.




Hienot Art Deco-interiöörit ja muotiluomukset menivät ohi yhdessä hujauksessa. Se harmitti. Toivon, että elokuvasta tehdään kuvateos. Elokuva oli kuin karuselli. 3-ulotteisuus oli teennäinen, ollaan kaukana luonnollisuudesta.




Elokuvan Daisy (Carey Mulligan) oli liian tavallinen tämän elokuva sankarittareksi. Sellaisia tyttöjä kävelee Helsingissä koko ajan vastaan. Daisyn serkku ja elokuvan kertoja (Tobey Maguire) oli erittäin hyvä, ja Gatsbykin (tukevoitunut Leonardo DiCaprio) yllättävän hyvä.

Elokuvan loppu teki voimakkaamman vaikutuksen kuin edellinen Kultahattu-elokuva - tai itse romaani. Siinä oli dramaattista ja moraalista voimaa. Kannattaa siis katsoa loppuun asti.

Klikkaa hakusanaa 'Kultahattu' ja katso 1920-luku kansioni Flickrissä
ja lue myös:
Jaana Rinne kirjoittaa IS:ssa hauskasti 1920-luvusta.
Kultahattu ja suomalainen keittäjä

Makro 105: Piikki

Kauneimmankin ruusun alla piilee piikki pistävä, sanottiin ennen. Katso kuvaa suurena, niin näet piikit kunnolla
Makrokuvat 105: 'piikki'

Lue ääneen myös teini-ikäisille

Opettaja lukee teini-ikäisille oppilailleen ääneen  (engl. blogikirjoitus) Dickensin romaaneja ja Shakespearen tuotantoa. Eräs opettajasukulainen luki myös oppilaille ääneen, yleensä jotain tyttökirjaa tai nuortenromaania jatkokertomuksena käsityö- tai piirustustunneilla. 

Meillä luettiin ääneen joka päivä. Asuimme Kanadassa yhdeksän vuotta, ja suomenkielisten romaanien ääneenlukeminen piti suomen intonaation tuoreena lapsillakin. Luettiin kaiikea mahdollista hyvää kirjallisuutta mm Seitsemää veljestä sekä Ruohometsän kansaa ja Tolkienia, joita lapset lukivat itse myös englanniksi. Aika paljon kirjallisuutta tuli käytyä läpi, sillä ääneenlukemista harrastettiin yhteensä melkein 20 vuotta, sillä vanhin lapsistamme oli jo yliopistossa, kun suomenkieliset kirjat loppuivat. Mutta sitten palasimmekin Suomeen. Lukijana oli yleensä mieheni.

Kirjaimet 32: loppukirjaimet -SI

Quilted bag, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kaunis tilkkukassi ja alapuolella olevassa kuvassa muotikassi.




Ja kirpputorikassi


Jättikassi käy kirpputorille

Kirjaimet 32: Kassi

Tätä magnoliaa ei voi unohtaa

Pirkko ja magnolia, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tämä magnolia kasvoi Torontossa vuokraamamme talon pihalla. Se oli kaksikerroksisen talon korkuinen. Toisen kerroksen ikkunasta saattoi katsella magnoliankukkamerta.
Lue kirjoitukseni tämän magnolian historiasta: Magnolia
Pelkään, että se on nyt kaadettu pois vihannesten tieltä.
Katso kuvaa suuressa koossa.
Muistahan myös Nojatuolipuutarhuri-blogini. (http://amnellannaphoto.blogspot.fi/)
Siellä on kuvia kukista ja puistoista Helsingissä ja ulkomailla, sillä laitan sinne myös tyttäreni ottamia kuvia Keski-Euroopasta. Hän asuu Tsekissä suomalaisen miehensä kanssa.

Outo kirjoitus Bookcrossing-sivuilla

Tämä laakso on keskeinen Aurora-kirjoissa

Saako kirjailija kommentoida kirjoistaan tehtyjä arvosteluja? Yleisenä ohjeena annetaan, että ei kannata kommentoida mitenkään. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että arvosteluja ei kannata edes lukea. Joskus on pakko kommentoida.

Päädyin jo aikaisemmin Bookcrossing-sivuille vuonna 2010 kirjoitettuun arvioon, jossa käsitellään nuortenkirjaani Aurora Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992) Pakostakin epäilin, oliko kyseisen nimimerkin takana oleva henkilö edes lukenut kirjaani. (Hyvin suuri osuus kritiikistä kohdistuu kustantajaan, mm kirjan kanteen ja selostukseen takannessa. Kannen kuvan teki poikani,  mutta "laman vuoksi" yksi väri jätettiin kannen kuvasta pois.;) )

Ja juuri tämä kirja-arviointi tulee kuitenkin esille ensimmäisenä, kun joku etsii Googlella tietoa kirjastani. Kai syynä on se, että kirjallisuuden asiantuntijana esiintyvä kirjoittaja käsittelee minua ja perhettäni kuin juorupalstan toimittaja, mm ivailee sukunimenmuutoksestamme.

Täällä on kirjoitettu kirjoistani normaalia tekstiä ( Kemppu 2.3.2010,) Lukutoukkanen 7.7.2010

Mutta täällä ei:
Pahinta on se, että hän esittää kirjastani virheellisiä ja asiattomia väitteitä:
Tarna Foorumissa  29.6.2010 (June 27 Releases): " In spite of the title, the book doesn't talk about maples in the valley but the roses."

- Jo kirjan ensimmäisellä sivulla kerrotaan laaksosta, jossa kirjan tärkeimmät kohtaukset tapahtuvat. Samoin kirjoitan jo ensimmäisellä sivulla vaahteroista.

Suomeksi foorumilla ja journalissa kyseinen nimimerkki väittää, että:

- en kirjoita intiaaneista. Jo ensimmäisellä sivulla kerrotaan intiaaneista laakson ja kaupungin historian yhteydessä. Mutta Torontossa ei ollut juuri lainkaan intiaaneja 1900-luvun alussa.

- en kerro Torontoa käsittelevässä kirjassani Prinssi Edwardin saaresta. Se on huvittava vaatimus, sillä Toronto on 1700 kilometrin päässä Prinssi Edwardin saaresta.
- mustia kohdellaan hyvin kirjassani vuoden 1903 Torontossa. Se oli totta. Sattumalta Torontossa oli näyttely Toronton mustien historiasta juuri samaan aikaan kuin kirjoitin tätä ensimmäistä Aurora-kirjaa.
- että Toronto on vuotta 1903 kuvaavassa kirjassani hyvin "eurooppalainen". Se oli vielä 1950-luvullakin hyvin eurooppalainen ja nimenomaan englantilainen!

Lue myös Toronton laaksot ja Aurora-kirjat
Miten Aurora-kirjat syntyivät?

Lisää täällä

Toronton muuttuminen monikulttuuriseksi alkoi  vasta 1950-1960-lukujen jälkeen:
"For instance, it was not until 1950 that the government allowed citizens of the former enemy countries of Germany and Italy to immigrate to Canada again; and restrictions against visible minorities and newcomers from Third World countries did not begin to be dismantled in significant ways until the 1960s. Once that happened, however, immigration patterns shifted quickly so that by the 1970s the majority of immigrants came from countries outside of Europe."

Lisäys: Sain kuulla, että Bookcrossing sivuilla muut ovat kirjoittaneet ihan asiallisesti Aurora-kirjoistani (mm Kemppu 2.3.2010,) Lukutoukkanen 7.7.2010

Värikollaasi 127: Berlin

Berlin-2010, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Värikollaasi, aiheena Berliini
suuri koko ( a larger size)

Otin alkuperäiset kuvat Berliinissä.



sisaret ja veljet, Biedermeier-museo




laatikoita berliiniläisen tavaratalon ikkunassa


Värikollaasi 127, väri 'appelsiin'  Kollaasissa tulee olla 3-4 väriä annatusta mallista.

Linnanmäki horisontissa

Linnanmäki in May 2013, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kevät tulee kaupunkiin.

Mukavuutta

no-wrinkles, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Matkalle ja muuallekin olisi hauskaa löytää tällainen asu: täysin silittämättä siisti ja rypistymätön. Tämä on Japanista asti, joten jää vain ihailuksi.

10 metriä korkea magnolia

Magnolia, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Honkanummen hautausmaalla kasvaa suuri magnolia. Kukat olivat hyvin korkealla ja vielä osittain nupulla, mutta kyllä ne näyttivät magnolian kukilta. Sama kuva suurempana selventää asiaa.
Kuva: Matti T. Amnell

Photo Friday: Dubrovnik

Dubrovnik 2010, a photo by Anna Amnell on Flickr.

 "Those who seek heaven on Earth must come to Dubrovnik". Bernard Shaw
larger size/suurempi koko
Photo Friday: Metropolis
Pienen potkurikoneen ikkunasta otettu kuva
I took the photos during a flight from Zagreb to Dubrovnik.
My other photos of Dubrovnik

Numerokuvat 38: 20 kadonneen valtion markkaa

East Germany, money, a photo by Anna Amnell on Flickr.

DDR:n markkoja. Tässä 20 markkaa. Kuvassa näyttäisi olevan Goethe. Olen ottanut kuvan setelistä Wittenbergissä, Haus der Geschichte -museossa.

Numerokuvat 38: 20

Aika kuluu nopeasti

Matti, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lapsuus on lyhyt aika. Mutta jo silloin näkyvät merkit siitä, millainen ihmisestä tulee.
Kuva: Aune Kämäräinen

Soma koira

a nice dog, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kampaamon koira

Makro 104: huivirengas

triple scarf ring

Huivirengas on kätevä.
Viktoriaanisena aikana kehuttiin, että parhaat pashmina-huivit voi pujottaa sormuksen läpi. Ehkä siitä keksittiin tällainen kolmen renkaan muodostama huivirengas. Kukin rengas on sormuksen kokoinen. Olen ostanut tämän todennäköisesti Kanadasta.




Huivi ja huivirengas

Makrokuvat 104 : rengas

Tätä en tiennyt: iPad myös nykyajan rihvelitaulu

Seinällä on rihvelitaulu muistona siitä, että lapseni kävivät ranskalaista koulua Helsingissä. Myös äitini kirjoitti lapsena Savossa rihvelitauluun koulussa.

Kirjoitin Hannelen blogiin kommentiksi:
 Jos iPadiin voisi kirjoittaa kaunokirjoitusta eli omalla käsialallaan, se olisi uusi versio rihvelitauluista, joita käytettiin suomalaisissa kouluissakin ennen ja ranskalaisessa koulussa vielä lasteni käydessä sitä Helsingissä 1970-luvulla. Ja vielä vanhempi versio oli hunajalla kirjoittaminen, jota käytettiin juutalaisissa pikkulasten kouluissa- ei ole ihme, että heidän kulttuurissaan oppineisuus kukoistaa.
Netistä löytyi vastaus ja myös Hannele kertoi siitä.
iPadiin voi kirjoittaa käsin : käsin kirjoittamisen taito säilyy

Kirjaimet 31: MM. Kylpyamme

testing printable wallpaper and tilefloor for the doll's house, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Nukkekodissakin täytyy olla kylpyhuone. Kalustin tämän vuonna 2006 ja laitoin kuvan talteen. Ällistyin äsken, kun näin, että tätä kuvaa on käynyt Flickrissä katsomassa yli 1200 ihmistä. Ymmärrän. Olisipa minullakin tuollainen kylpyhuone. Tämä on Auroran talo- nukkekotini kylpyhuone.
Nukkekotiblogissani lisää-
Katso koko talo suurena (kylpyhuone on kolmannessa kerroksessa vasemmalla)

Kirjaimet 31: MM

Numerot: 22

Lasipalatsi, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lasipalatsi Mannerheimintie 22
Olen aina pitänyt noista tytöistä, jotka juoksuttavat tarjottimia. 20-luvun hengessä mutta 30-luvulla valmistunut Lasipalatsi oli uutta: mainosvalot!
Katso suurempi kuva
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan
Numerokuvat 37: 22

Klassista musiikkia

klassista, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kesän alettua ovat katusoittajat tulleet Helsinkiin. Ostosretkestä tai päiväkävelystä tulee pieni konserttimatka. Suuri koko/a larger size

Uudella paavilla on Italian ja Argentiinan kaksoiskansalaisuus

Pope Francis. Photo: casarosada.gob.ar

Oli itsestään selvää, että paavi Francis on etnisesti eli kansallisuudeltaan italialainen, sillä hän syntyi italialaisen siirtolaisperheen lapseksi Argentiinassa. Mutta onko hänellä myös Italian kansalaisuus? Aloin tutkia asiaa, kun luin, että hän oli tehnyt lukuisista italialaisista pyhimyksiä.
Der Spigelin artikkeli vahvisti, että hänellä on kaksoiskansalaisuus (dual citizenship).

Samaa kertovat myös paavinvalintasivut:
"Like many of his compatriots, the new Pope holds both the Argentine and the Italian citizenship and speaks Spanish and Italian, additionally some German due to a sojourn in Germany, were he wrote his doctoral thesis in 1985. The graduate chemist is regarded a multi-talent – good cook, opera lover, friend of the Greek classic, Shakespeare and Dostoevsky, good swimmer and strong, although he is struggling with lung problems since his childhood."

Valittiin siis Argentiinan ja Italian kaksoiskansalainen paavin virkaan, samalla kertaa italialainen ja argentiinalainen.

Vatikaanin kansalaisuus on taas erikoinen asia: se on virkaan sidottu. Francis on Vatikaanin kansalainen kuten mm sveitsiläiskaartin jäsenet ja osa muita työntekijöitä. Jos paavi Benedictus muuttaisi eläkevuosiksi Saksaan, hän menettäsii Vatikaanin kansalaisuuden. Monilla vatikaanilaisilla on kaksoiskansalaisuus. Onkohan eläkkelle jääneellä paavilla emyös Saksan kansalaisuus?

Missään ei kerrota, menettikö Francis Italian ja Argentiinan kansalaisuuden, kun hänet vihittin virkaan.

Suomalaiset synnyinmaassa ja maailmalla

Kuvassa Helsingin päärautatieasema, jonka suunnitteli suomalainen, myöhempi amerikansuomalainen Eliel Saarinen.

Tämän päivän Helsingin Sanomat kertoo suomalaisista Amerikassa. Tuomas Niskakangas: 375 vuotta Amerikassa. Suomalaisten ja ruotsalaisten saapumisen vuosipäivää juhlistettiin Yhdysvalloissa suurin menoin. Helsingin Sanomat/Ulkomaat 13.5.2013. 375 vuotta sitten suomalaiset olivat Ruotsin kuningaskunnan kansalaisia, 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Venäjän valtakuntaan kuuluneen Suomen Suuriruhtinaskunnan Suomen kansalaisia ja Suomen itsenäistyttyä Suomen kansalaisia.

Blogikirjoitukseni Helsinki Central Station (=Helsingin päärautatieasema) kommenteissa kysellään oliko Helsingin nykyisen rautatieaseman suunnittelija Eliel Saarinen suomalainen vai amerikkalainen ja oliko Helsingin entisen rautatieaseman suunnittelija Carl Albert Edelfelt, taiteilija Albert Edelfeltin isä, ruotsalainen vai suomalainen. Tässä täytyy ottaa esiin kaksi sanaa kansallisuus ja kansalaisuus : Monikulttuurinen työyhteisö -sivuilla kerrotaan: "Kansalaisuus tarkoittaa valtion jäsenenä olemista oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Kansallisuus viittaa kansalliseen identiteettiin tai etnisyyteen kuten ”suomalaisuuteen” tai ”venäläisyyteen” [tai ruotsalaisuuteen tai amerikkalaisuuteen]."

 Eliel Saarinen pysyi koko elämänsä etnisesti eli kansallisuudeltaan suomalaisena, vaikka hän muutti Yhdysvaltoihin ja sai USA:n kansalaisuuden. Häntä voidaan sanoa suomalaiseksi tai amerikkalaiseksi. Hän oli yksi miljoonasta amerikansuomalaisesta, menestyneinen kaikista. Vai oliko sitä hänen poikansa Eero Saarinen, amerikansuomalainen hänkin? Henkilö voi olla toisen tai kolmannen polven amerikansuomalainen jne. Ks. Wikipedian artikkeli Amerikansuomalaiset.

Helsingin aikaisemman rautatieaseman suunnittelija arkkitehti Carl Erik Edelfelt oli kansallisuudeltaan ruotsalainen, mutta muutti Suomen Suuriruhtinaskuntaan 14-vuotiaana. Hän oli kahden kulttuurin lapsi. Oliko hänellä Venäjän keisarikunnan vai Ruotsin kuningaskunnan passi? Sitä en tiedä. Suomessa hän vietti koko aikuisuutensa, teki työnsä ja täällä hän kuoli.

 Kahden kulttuurin lapsi oli myös nykyinen paavi, sillä hän syntyi Argentiinassa italialaisten vanhempien lapsena. Voiko etnisyydeltään italialainen Francis saada Italian ja Argentiinan kaksoiskansalaisuuden? Vastaus: nykyisellä paavilla on Italian ja Argentiinan kaksoiskansalaisuus.

Tämä on monikulttuurisuutta, ja sitä on ollut koko ihmiskunnan historian ajan. Vapaissa maissa ihmiset muuttavat maasta toiseen.

 "Kaksoiskansalaisuus: yhdellä henkilöllä on kahden tai useamman maan kansalaisuus (1.6.2003 alkaen Suomen lakien mukaista). Näin ollen suomalainen ei menetä Suomen kansalaisuutta, kun hän saa toisen valtion kansalaisuuden. Myöskään ulkomaalaisen ei tarvitse luopua nykyisestä kansalaisuudestaan saadessaan Suomen kansalaisuuden mikäli alkuperäinen kotimaa sallii kaksoiskansalaisuuden."

Hesperian bulevardi

Hesperian bulevardi, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Korjaus: tämä ei ole bulevardi, vaan  esplanadi. Esplanadissa on keskimmäisenä puisto, se on kadun puisto-osuus. Bulevardi on taas katu, jota reunustavat puut. 11.5.2013, melkein kesä

Tällainen suunnitelma on Hesperian esplanadille.

Värikollaasit 126: Linna

Linnassa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Viuhka Nordiska Museet, Tukholma, muut kuvat Louhisaari (otin yli 200 kuvaa, more pictures of this castle) Louhisaaren kartanolinna.
A castle in Finland and a lady's fan from Stockholm.
Sama kuva suurena

Värit: Värikollaasi 126

Äitienpäivä 2013

Ätienpäiväruusuni. Tiedän, että tämä ruusu kukkii moneen kertaan.

Hyvää äitienpäivää!

Äitienpäivää vietetään useimmissa maissa toukokuun toisena sunnuntaina.

Kultahattu Helsingissä

Kultahattu, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Keskuskadulla on näytteillä valtavia julisteita, joissa on kuvia elokuvasta Kultahattu. Se saa ensi-iltansa 17.5. 2013.
Olen kiinnostunut 1920-luvusta ja otin alkuun kuvasarjan. Katso kollaasi suurena

Kuvissa voi nähdä 20-luvun muotia, mm hiuskoristeita, jollaiset ovat tulleet taas muotiin. Alhaalla keskellä on flapper-asu. Tämä flapper-ilmiö tuli vasta 20-luvun puolivälin jälkeen. Tavallisten ihmisten muoti oli vielä pitkään 20-luvulla samanlaista kuin 10-luvulla: pitkät helmat ja pitkä tukka nutturana niskassa tai koottuna päälaelle.
Olen aloittanut 1920-luvun kansion, jossa voit nähdä jo nämä kuvat suurina.

Onnenpensas Hesperian Esplanaadilla

Onnenpensas Hesperian Esplanaadilla, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Onnenpensas (forsythia) on puhjennut kukkaan Helsingin Hesperian Esplanadilla Runeberginkadun puoleisessa päässä. Ehkä niitä on nyt kukassa muuallakin keskustassa.

Helsinki Central Station

Helsinki Central Station, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Helsingin päärautatieasema on CNN:n mukaan yksi maailman viidestä kiinnostavimmasta rautatieasemasta. Artikkelissa kerrotaan Eliel Saarisesta, jonka tunnetuin yksityinen työ on tämä päärautatieasema,  ja kehutaan myös Emil Wickströmin suunnittelemia lyhtyjä kannattelevia patsaita.  Mainitaan myös rautatieaseman ravintolan seinällä oleva Eero Järnefeltin fresko Koli.
5 train stations worth a stop (CNN)

Huom! Tämän kirjoituksen kommenteissa kästellään suomalaisuutta kansallisuutena (etnisenä ryhmänä) ja kansalaisuutena (itsenäisen Suomen kansalaisina) sekä kaksoiskansallisuutta. Ks myös ruotsinsuomalaiset



Lisää kuvia Helsingin päärautatieasema