Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
torstaina, toukokuuta 31, 2007
Kuinka kauan voi puistolehmus elää?
Klikkaa kuvaa, niin näet lehmuksen vielä suurempana Flickrissä
Tätä lehmusta olen seurannut kohta kaksikymmentä vuotta. Siihen tulevat lehdet ensimmäisinä Johanneksen puiston lehmusten joukosta. Katson sitä joka päivä.
Näin yhden lehmuksen kaatuvan myrskyssä ihan tuossa ikkunan alla. Yhtäkkiä tuli myrsky, joka heilutti puiston puita niin kovaa, että ne näyttivät nousevan ilmaan siinä silmieni edessä. Pelästyin ja suljin ikkunan. Kuului rysähdys ja huuto. Yksi lehmus oli kaatunut. Menin nopeasti alas, mutta ketään ei näkynyt lähettyvillä. Joku oli päässyt pelkällä säikähdyksellä. Ymmärrän tuon tapahtuman jälkeen, että huonossa kunnossa olevat puut täytyy kaataa. Toivon, että tämä lehmus kukoistaa kauan. Kuinkahan kauan voivat puistolehmukset elää?
Ympäristöverkko kertoo: "Hyvällä paikalla lehmus kasvaa jopa 700 vuotiaaksi. Vanhat yksilöt ovat paksurunkoisia, laajalle levittäytyviä puita, joiden sisus on lahonnut ontoksi. Koska puuaines on sitkeää, ei vanha ja ontto lehmus kuitenkaan katkea helposti myrskyssä."
Näin metsälehmukset. Mutta tämä on puistolehmus:
"Kadunvarsille ja puistoihin on istutettu puistolehmusta (Tilia x vulgaris), joka on metsälehmuksen ja isolehtilehmuksen risteytymä. Vaatimattomana ja ilmansaasteita kestävänä lajina se on hyvin suosittu kadunvarsi- ja puistopuu. Metsälehmuksesta sen erottaa muhkuraisen rungon perusteella", kertoo Ympäristöverkko.
keskiviikkona, toukokuuta 30, 2007
Lehmus viihtyy sateessa
Venezuela ja lehdistön vapaus HS:n ja HBL:n otsikoissa ja kuvissa
Helsingin Sanomat taas kertoi: "Suomi ja Chile moittivat varoen Venezuelan johtoa" (Helsingin Sanomat/Ulkomaat 30.5.2007) Netissä otsikko on toisin. Suomen ja Chilen presidenttien olevan vain "jonkin asteisen huolestuneita" Venezuelan tilanteesta. Artikkeli ja kuva tästä suuresta mielenosoituksesta, jota se nimittää toisaalla "nujakaksi". [Nykysuomen sanakirjan mukaan nujakka= (lievähkö) tappelu, käsikähmä, kärhämä, kahakka, kahina, nahina, metakka, temmellys]
tiistaina, toukokuuta 29, 2007
Miksi kaikessa on soijaa?
LISÄYS
Soija- ja muuta allergiat (päivitetty 5/2012, uusi linkki)
Tässä keitossa ei ole soijaa! Ei soijaa, ei suolaa, ei sokeria. Tämä on omatekoista vihanneskeittoa, jossa on kukkakaalia, parsakaalia, purjoa, sipulia, valkosipulia, persiljaa, hiukan maitoa. Luonnossa väri on kauniin vihreä.
Soija-allergisella on hankalaa. On vaikeaa löytää tuotteita, joissa soijaa ei ole. Sitä on yleensä valmisruuissa, vitamiineissa, leivonnaisissa ja suklaassa.
Olen allerginen soijalle. Ihmettelin, kun sain taas allergisia näppyjä hiuspohjaani. En ollut mielestäni syönyt mitään, missä olisi soijaa. Sitten huomasin, että teen sijaan käyttämässäni Celestial Seasonings - "tosimustikkajuomassa" oli soijalesitiiniä kokonaista yhdeksän prosenttia. Suomalaisessa selosteessa pakkauksen irtopäällysteessa sitä ei mainittu, mutta kaikissa pakkauksessa itsessään olevissa selosteissa soijalesitiini mainittiin (ks kuva tekstin lopussa). Miksi ihmeessä mustikkajuomaan laitetaan soijaa?
Olen löytänyt vain yhden jäätelön, jossa ei ole soijaa. Oikeammin sisarenpoikani löysi sen. Se on sveitsiläinen Mövenpick Classics Swiss Chocolate. (Pieniä jäämiä pähkinöistä ja soijasta voi kuitenkin olla tuoteselosteen mukaan.) Olen löytänyt kaksi suklaatuotetta, joissa ei ole soijaa: Wiener Nougatin ja Anthon Bergin suklaan, jota saa yleensä vain joulun aikaan. Bergin suklaassa on rapsilesitiiniä.
Soija, suola, sokeri ja peruna lienevät suosittuja halpuutensa vuoksi.
Miksi soijalesitiiniä ei mainita suomenkielisessä tekstissä?
(Klikkaa kuva suuremmaksi)
Miksi meille syötetään joka paikassa soijaa? Se on suuri business ja huono asia ympäristön kannalta.
Klikkaa hakusanaa "soija-allergia"
maanantaina, toukokuuta 28, 2007
Viikonloppu Turussa
Koristeomenapuu kukki linnan ulkopuolella
Turku on minulle ulkomaata. Se on minulle ensinnäkin keskiaikaa niin kuin Tallinnakin. Siellä ei ole tosin keskiajasta jäljellä niin paljon kuin Tallinnassa, mutta linna on komea ja arkeologia tuo esille koko ajan uutta ja kiinnostavaa vanhasta keskustasta ja 1500-luvunkin elämästä, joka minua erityisesti kiinnostaa.
Turku on myös hyvin kaunis nykyaikainen kaupunki. Kivitalot ovat eri tyyliä kuin Helsingissä, samoin puutalot. Mieleen tulevat Chicagon tai muun amerikkalaisen kaupungin vanhat kivitalot, samoin viktoriaaniset carpenter's Gothic puutalot, joita näki Pohjois-Amerikassa.
Asun aina hotellissa, joka on vanhan keskiajan Turun aluetta.
Turussa ravaamassa
Turussa on paljon portaita. Eniten Turun linnassa.
Kun kestin Turunlinnan portaat kahden perusteellisen kiertelyn ajan, kestän ehkä myös Dubrovnikin ja muut keskiajan kaupunkien rappuset syksyllä.
Kuvia Turun linna - päälinna. Lisää muissa kansioisa, joita voit samalla katsella.
Kauneutta ja luovuutta Turussa
Suurenna kuva, jotta näet ketä ovat tämän originellin vessan maalarit. Onko tämä oikea vessa vai taidetta?
sunnuntai, toukokuuta 27, 2007
torstaina, toukokuuta 24, 2007
keskiviikkona, toukokuuta 23, 2007
Käsitöitäni. Slide show
Huom! Slide show on lopetettu. Ks käsitöblogini. Siellä on paljon kuvia
Olen kertonut tässä blogissani myös käsitöistäni. Myöhemmin perustin erillisen käsityöblogin, jonka nimi on Broken Star.
Carl von Linné oli papinpoika
Carolus Linnaeus (Carl von Linné) (1707-1778)
Tänään juhlitaan Carl von Linnén 300-vuotispäivää. Juhlat alkavat Uppsalan Tuomiokirkossa. Paikka sopii hyvin, sillä lääkäri ja kasvitieteilijä Carl von Linné oli pappissukua ja kasvoi smålantilaisessa pappilassa. Hän kuoli Uppsalan Tuomikirkossa jumalanpalveluksen aikana vuonna 1778.
Linnén isän sukunimi oli alkujaan Ingemarsson, mutta hän valitsi jo opiskeluaikanaan latinalaisen nimen Linnaeus kotitalonsa pihalla kasvavan suuren lehmuksen mukaan. Valmistuttuaan papiksi hän harrasti puutarhanhoitoa ja oli kiinnostunut erikoisista kasveista. Hän opetti pojalleen Carlille kasvitiedettä tämän ollessa vielä lapsi. Carl tunsi jo lapsena suuren joukon kasveja ja innostui kasvitieteestä. Linné ei jatkanut sukunsa perinteitä ja ryhtynyt papiksi, vaan opiskeli lääkäriksi. Lääketieteen opintoihin kuului siihen aikaan myös kasvitiede. Linne oli lämminhenkinen kristitty, joka näki Jumalan työn ja kunnian jokaisessa kasvissa.
Lue professori Petter Portinin kirjoitus Turun Sanomista.
tiistaina, toukokuuta 22, 2007
Tilastot: Blogisisko-blogit
Kun Blogisisko-blogi (vanha Blogger) tuntui mahdottoman hitaalta, perustin uuden blogin eli Blogisisko 2:n. Se auttoi. Kun uusi Blogger tuli, ensin kokeileva Beta, aloitin Blogisisko 3:n . Vain viimeisin eli tämä Blogisisko-blogi on Blogilistalla. On ollut kiinnostavaa seurata lukijoiden määrää näissä blogeissani. Katselen tilastoja silloin tällöin. Vanha sosiologian opiskelija herää eloon.
Blogisisko 1:n laskuri haihtui jonnekin viime vuonna. Kai palvelu loppui. Siihen tuli kymmenessä kuukaudessa (22.6.2006 - 1.4.2006) yhteensä 31245 kävijää eli 3400/kk. Laitoin kaikkiin kolmeen ClustrMap-mittarin viime kesänä.
ClustrMap-tilasto:
12.6.2006 alkaen Blogisisko 1: yhteensä 17 451 vierailua (=noin 1700 vierailua/kk)
12.6.2006 alkaen Blogisisko 2: yhteensä 24 455 vierailua (=noin 2455 vierailua/kk)
25.10.2006 alkaen Blogisko 3: yhteensä 17451 vierailua (= noin 2500 vierailua/kk)
Yht noin 288/pv
(Suunnilleen samaa osoittaa Statcounter samalta ajalta.)
Pitäisiköhän nämä aikaisemmatkin pitää Blogilistalla? Onhan siellä muitakin kauan sitten päivitettyjä blogeja. Mitä mieltä olet, lukija? Löytyisivätkö ne paremmin?
P.S. Sitemeter-mittarin mukaan lukijamääräni väheni puoleen, kun aloitin Blogisisko 3:n. Putosivatko lukijat kärryiltä?
Laitoin Blogisisko ykkösen ja kakkosen kokeeksi Blogilistaan. Saa nähdä, onko sillä mitään vaikutusta.
Naisia ratsailla. Ratsastajapatsaat
Jeanne d'Arc, kuuluisin kaikista heistä. Hänestä on ratsastajapatsaita eri puolilla maailmaa.
Anita Konkan kirjoituksen innoittamana etsin kuvia ratsastajapatsaista, joissa on kuvattu merkittävä nainen ratsailla. Löytyyköhän toista, jossa olisi nainen ja lapsi ratsun selässä kuten Anita Garibaldi-patsaassa ?[Tämä valokuva kuva: Sedis]. Kuka oli Anita Garibaldi?
Jeanne d'Arc- patsaita on runsaasti eri puolilla maailmaa, monet niistä ratsastajapatsaita.
Mutta ratsastajapatsaan saivat jo vuonna 35 eKr. muiden muassa Octavia, Livia ja Cornelia muinaisessa Roomassa.
Saattaa arvata, että kuningatar Viktoriasta on ratsastajapatsaita. Tässä kaunis patsas nuoresta Viktoriasta.
Nuorisoa Viktorian patsaan harteilla.
Elisabet II ratsastaa lempihevosellaan Burmalaisella Kanadassa. (Susan Velder, Saskatchewan)
Elisabet II ratsastaa myös myös Ottawassa.
Lady Godivan ratsastajapatsas
Näyttää siltä, että harvojen naisten muistoksi on pystytetty ratsastajapatsas. Maalauksissa ratsastavia naisia näkyy usein.
Patsaat ja politiikka
Kuva: Anna Amnell
Lönnrotinkadulla on Vanhankirkon puiston lähellä tämä Emil Wikströmin veistämä kalevalaishenkinen patsas, joka vahvisti suomalaisten kansallista identiteettiä.
Kuva: Anna Amnell
Kyllä Suomessakin on patsaita siirrelty poliittisista syistä. Edelfelt-patsaskin on joutunut kokemaan politiikan muutoksista. Se oli pitkään poissa Ateneumin edestä.
Tämä patsas häädettiin nimittäin hulluina vuosikymmeninä "ilkivallan vuoksi" Ateneumin [joka oli silloin taidekoulu] edestä Eiraan ja on tuotu hissukseen takaisin. Se on siis jälleen Ateneumin vieressä, rautatietorilta katsoen oikealla puolella.
maanantaina, toukokuuta 21, 2007
sunnuntai, toukokuuta 20, 2007
Punainen neilikka kirpputorilta
Mitä löytyikään Hietalahden kirpputorilta? Nyt voin lukea tämän kirjan ja pohtia, mikä on "paroonitar" Orczyn suuren menestyksen salaisuus.
Kirja on vuodelta 1935.
Myöhemmin:
Kirjan erikoisuus on kiinnostava päähenkilö. Turhamaiselta, typerältä ja laiskalta vaikuttava ylhäisaatelistoon kuuluva seurapiirikeikari onkin peloton ja älykäs mies, joka asettaa henkensä vaaraan pelastaakseen muita. Taustalla Ranskan vallankumous.
lauantaina, toukokuuta 19, 2007
perjantaina, toukokuuta 18, 2007
Rihkama ja nostalgia
Kommentti Anita Konkan blogin kirjoitukseen .
Puutarhatontut eivät ole kuolemassa sukupuuttoon. Niillä on suorastaan uusi tuleminen.
Niistä on tullut salonkikelpoisia, sillä postmodernit suunnittelijat ovat luoneet esimerkiksi värikkäitä ja kalliita puutarhatonttujakkaroita ja hopeisia tai ainakin hopealta näyttäviä puutarhatonttuja koriste-esineiksi.
Uskoisin, että puutarhatontut liittyvät monien ihmisten lapsuudenmuistoihin.
Ne ovat nostalgista rihkamaa kuten joittenkin viime vuosisadan vallankumousten sankareiden muotokuvat, joita monet pitävät seinillään tai tekevät niistä taidetta kuten tehdään puutarhatontuistakin.
Demokratia ja vapaus suojelevat myös puutarhatonttuja. Odottakaahan, kun vaaleanpunaiset muoviflamingot ilmestyvät myös suomalaiseen
maisemaan. :)
Aikaisemmat kirjoitukseni samasta aiheesta:
Moderni tonttutuoli ja Hyvä ja huono maku.
Hyvä ja huono maku
puutarhatonttu, puutarhatontut
torstaina, toukokuuta 17, 2007
Punainen neilikka tulee taas
Punainen neilikkA (Scarlet pimpernel)
Wildflowers. Dover.
Tänään 17.5.2007 alkaa Punainen neilikka, 12-osainen TV-sarja historian, jännityksen ja romantiikan ystäville. (FST 5 klo 20.25 - 21.10) Punainen neilikka (Anagallis arvensis) oli Ranskan rojalistien tunnus vallankumouksen aikana. Noista verisistä ajoista kirjoitti paronitar Orczy seikkailusarjan vähän yli sata vuotta sitten.
"Punaisesta neilikasta" on tehty elokuvia ja musikaali.
The Blakeney Manor –on Punaisen neilikan kotisivut. Minun suosikkini on se Punainen neilikka -sarja, jota näytettiin pari vuotta sitten Suomen TV:ssäkin. Kirjoja en ole koskaan sattunut lukemaan.
Koko sarja on saatavissa myös uusina painoksina, ainakin englanniksi. Se on ollut myös Gutenbergin sivuilla.
Klikkaa hakusanoja löytääksesi muita kirjoituksia samasta aiheesta.
Helatorstai show taivaalla
tiistaina, toukokuuta 15, 2007
sunnuntai, toukokuuta 13, 2007
lauantaina, toukokuuta 12, 2007
Kuvablogit muotia?
Tämä kevät on ollut hyvin poikkeuksellista aikaa elämässäni. Siksi olen usein tehnyt tätä blogiani kuvien avulla ja tuntenut bloggaajasyyllisyyttä laiskuudestani kirjoittamisessa. Mutta tänä aamuna luenkin Hufvudstadsbladetista, että kuvablogit ovat muotia: "Allt fler delar med sig av sitt liv genom att med kamerans öga dokumentera sin vardag. " (Heidi Hendersson: Malin sätter ut sina foton på nätet. Ung nu/HBL 12.5.2007)
On hauskaa huomata, että ei olekaan aivan lamassa bloggaajana, vaan muotia tietämättään.
Kuvien ottaminen on myös erittäin hyvää surutyötä. Mitä hyvänsä kohdetta kuvatessa täytyy keskittyä, ajatella muuta kuin vähän aikaa sitten kuolleita omaisiaan ja niitä loputtomilta tuntuvia käytännön asioita, joita omaisen kuolemaan liittyy. Vaikka digikuvia voi ottaa miltei rajattomasti, alkaa vähitellen pyrkiä siihen, että saisi kohteesta onnistuneen kuvan muutamalla yrityksellä. Usein huomaa, että se ensimmäinen kuvauskulma olikin paras.
Kuvia kertyy paljon. Niiden lajittelua täytyy tehdä koko ajan, muuten tulee kaaos. Säilytän kuvia varmuuden vuoksi monessa paikassa. Suuri osa kuvistani on julkisesti nähtävissä Flickrissä. Paperikuvia teetän harvoin.
Onko kenelläkään lukijoista kokemusta ulkoisen muistin käytöstä kuvien säilyttäjänä? Sitä en ole vielä kokeillut.
(huom! Tietokoneessani on ongelmia, joskus e jää pois ja väliin ö pyrkii tunkemaan joka paikkaan, joskus ihan jonona. Edessä koneen huolto.)
perjantaina, toukokuuta 11, 2007
Hauskaa Helsingissä
torstaina, toukokuuta 10, 2007
Eurooppa-päivä
Suomalaista Euroopassa. Eurooppa-torilla esittäytyvät Euroviisuihin osallistuvat maat 8.-12.5. 2007.