Eilen oli näin kaunista

 

Lumisade muuttaa maiseman kauniiksi. Illalla oli kuitenkin kurja sää. Matkustimme bussilla, jonka reitti oli kokonaan muuttunut. Jouduimme kävelemään pitkän lenkin sohjossa matkalla, jonka piti olla vaivaton ja nopea pysäkiltä pysäkille meno. Oli samanlaista kuin opiskeluaikaan, jolloin koko syksy oli yleensä sohjossa laahustamista kumisaappaita tai raskaita päällyskenkiä jaloissa laahaten. Sitä en ikävöi, mutta tuo näky ilahdutti.

Olen nykyään hyvin kiireinen. En ehdi juuri blogeja katsomaan, en muiden enkä omia.

Luminen ilta

 

Jälleen on kaunis luminen näkymä. Kuinkahan kauan tämä kestää?

Värit ovat palanneet taivaalle

 

Nyt värejä, muutakin kuin harmaata. Taivas äsken, muutama minuutti sitten.

Taivas on sininen ja valkoinen

 

Pitkästä aikaa!

Kroatialainen raitiovaunu

Photos: Anna Amnell

Joskus eksymisestä on hyötyä. Tuli kuvattua tyhjä kroatialainen raitiovaunu päätepysäkillään Zagrebissa.

Kokemuksia kroatialaisesta raitiovaunusta kertyi kahden viikon matkalla Zagrebissa. Sikäläiset raitiovaunut tuntuivat nopeilta ja vikkeliltä. Ruuhka-aikoina oli ahdasta, seistiin kuin sardiinit purkissa. Istumapaikkoja oli vain yksi rivi kummallakin puolen raitsikkaa. Raitiovaunut olivat värikkäitä, ja niissä oli lisäksi hyvin taiteellisesti tehtyjä mainoksia, joten kaikki vaunut eivät olleet sinisiä. Matkustaminen oli hyvin halpaa. Pysäkinvälit olivat pitkiä, joten täytyi seurata tarkoin karttaa alkuaikoina.




Kroatialainen raitiovaunu kuvattuna Zagrebissa lokakuussa 2007.

Photo Friday 'The Machine'

Vanhan ajan kauppa
Originally uploaded by amnellanna

Old time coffee grinder.
Old Time Shop in Hietalahti Market Hall, Helsinki
Hietalahden halli

Laatikot sängyn alla

Säilytän vanhat videokasetit ja samoin suurimman osan uusista DVD-elokuvistakin isoissa muovilaatikoissa sängyn alla. Laatikoiden alla on huopapalat, jotta lattia ei naarmuunnu. Elokuvat on lajiteltu kolmeen laatikkoon aiheittain: meitä molempia kiinnostavat klassikot ja salapoliisisarjat, mieheni suosikit eli mm seikkailuelokuvat sekä historialliset elokuvat, jotka liittyvät aika paljon kirjoittamiseeni.

Joidenkin mielestä elokuvien katsominen isoilta kaseteilta ja tavallisesta telkkarista on kuin dinosaurusten aika, kaukainen ja primitiivinen. Tosiasiassa kasetti, jolla olevaa elokuvaa on katseltu vain muutaman kerran, on ihan hyvä tavallissta TV:stä katsottunakin.


Olemme ostaneet paljon kasetteja kirpputorilta ja katselemme niitä silloin tällöin. Vanhoissa kaseteissa värit saattavat olla joskus haalistuneita, mutta olemme nauttineet niistäkin. Telkkarimme on aika iso, 32-tuumainen, ja voimme katsoa sekä kasetteja että DVD-elokuvia. Aina kun vanhoja suosikkejamme tulee kauppaan DVD:nä, ostamme niitä. Usein niitä on alennusmyynnissä.

Olen ostanut myös suuren joukon nukketalotarvikkeita, huonekaluja, astioita ym kirpputoreilta, ja niitä on kertynyt hyvin, hyvin paljon. Yksi laatikollinen nykyaikaisia ja satuaiheisia nukketalon huonekaluja ja henkilöitä meni pienelle sukulaiselle, jolle ostin myös kauniin nukketalon kirpputorilta. Säilytän nukketaloihin liittyviä tavaroitakin isoissa laatikoissa sängyn alla.

Olen kuullut, että venäläisten emigranttien keskuudessa vitsailtiin siitä, mistä tuntee emigrantin: pahvilaatikoita sängyn alla.

Ehkä olen edelleenkin menossa jonnekin.

P.S. Olemme heittäneet isot elokuvakasetit pois tilanpuutteen vuoksi.

Ekotekoja

Liisa haastoi minut kertomaan ekoteoistani. Ekopäivä ehti mennä ohi, mutta eihän se poikennut millään tavalla tavallisista päivistäni.

1. Ei autoa

Varsinainen ekotekoni on se, että en ole koskaan omistanut autoa enkä edes hankkinut ajokorttia. Mikään työpaikkani ei ole myöskään sellaista vaatinut.

Meidän perheemme (family, siis aikuiset lapsetkin mukaan laskettuina) ainoa auto on tyttärelläni, joka asuu Espoossa. Hänenkin perheessään vain yksi auto. Pojillani ei ole ollut koskaan autoa tai edes ajokorttia. Heistä se on järkevää, kun asuu kaupungissa. Eivät he ole koskaan pitäneet itseään minään ekosankareina.

Mieheni lapsuudenkodissa maaseudulla oli auto, mutta hän on pitänyt itse autoa vain Kanadassa, jossa hän tarvitsi sitä välttämättä työnsä vuoksi. Siitä oli iloa myös koko perheelle lomamatkoilla. Ehkä hankkisimme auton, jos miehelleni tai minulle tulisi jokin sairaus tai vamma, joka estäisi liikkumisen julkisilla kulkuvälineillä. Nyt auto tuntuisi turhalta ja kalliilta lelulta.

Käytän mieluiten junaa ja raitsikkaa, bussia jos on pakko. Pidän myös laivoista. Teen hyvin harvoin lentomatkoja. Käytän taksiakin aika harvoin, yleensä silloin kun olen sairas ja menossa lääkärille, menossa hienoille kutsuille tai kun on pakko mennä jonnekin ja on kurja sää.

2. Muut ekoteot:

Olen ostanut aina kirpputoreilta yms suurimman osan huonekaluista ja vaatteista. Perhe- ja sukulaispiirissä otetaan ilolla vastaan toisen antamat käytetyt vaatteet. Siinäkään ei ole mitään sankaruutta, sehän on suorastaan muotia.

Siinä ovatkin ekotekoni. Teen mielestäni tarpeeksi ekotekoja, siksi käytän iloisella mielellä pyykinpesukonetta ja astianpesukonetta, enkä lajittele jätteitä (paitsi paperit ja sekajätteet) - lajitelkoot ne jotka tupruttavat pakokaasuja tuolla kaduilla ja tekevät monta pitkää lentomatkaa vuodessa.

On julmaa ryhtyä vaatimaan, että väsyneet perheenäidit pesisivät käsin astiat ja tekisivät muita "ekotekoja" samaan aikaan, kun vihreydestään ja ekologisuudestaan ylpeilevät lentelevät jatkuvasti edestakaisin lentokoneella Euroopassa ja muualla maailmassa.:)

Englannin anglikaaninen kirkko on päättänyt, että sen työntekijät eivät tee lentomatkoja. Siinä on miettimistä suomalaisillekin ekoihmisille.

P.S. Mieheni muistutti, että ekoteko on myös se, että meillä ei ole toista asuntoa, siis kesämökkiä, eikä saunaa. Emme käy edes kerrostalon saunassa. Pesemme itsemme suihkussa. Siinäkin säästyy energiaa.

Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus paheksua esimerkiksi niitä, jotka käyvät saunassa :) ja käyttävät autoa, vaan muistuttaa siitä, että kannattaa ajatella, mitkä ovat todellisia ekotekoja ja miettiä, mitä niistä voi itse tehdä.

Lumipyry

 

Tuli kunnolla lunta.

Kuvia blogeihin

Kuva lainattu Jukka Kemppisen blogista.

Kemppinen kirjoittaa kuvan lainaamisesta:

"Tekstin yhteyteen saa ottaa julkistetun valokuvan tai muun kuvan hyvän tavan mukaisesti, lähteen mainiten. Hyvän tavan mukaisuus tarkoittaa mm. sitä, että kun minullakin taitaa olla hallussani jokin määrä ammattilaisten ottamia korkeatasoisisa valokuvia, niin jos käytän sellaista, tipauten sen resoluution alas ja pienennän sen niin ettei se kilpaile alkuperäiskappaleen kanssa.
"

Tästä aiheesta on ollut puhetta ennenkin eli kaksi vuotta sitten. Nyt ei tarvitse enää pyytää lupaa, niin ymmärrän.

Mitä jäi joulusta?

Joulu ei ole ihan vielä ohi. Monet joulukukat kukoistavat. Joulutähteä harvat saavat kukkimaan uudestaan. Kaunis viherkasvi se voi olla. Amaryllis ja muut kestävät kauan. Entä mitä tapahtui korteille ja lahjapapereille ja -laatikoille?

Minulla on tapana säästää kauniit lahjapussit ja laatikot ja käyttää niitä uudestaan. Säästän yleensä myös joulukortit.

Kokeilkaa myös tätä ensi jouluna: Säästäkää kauneimmat lahjapaperit saaduista lahjoista. Sileät kohdat voi leikata talteen, laittaa paperin rullan päälle tai taittaa siististi. Seuraavana jouluna on kiinnostavia lahjapapereita pieniin lahjoihin.

Tämä oli kommentti Ritan blogiin, jossa oli puhetta samasta asiasta.

TV: katselu voi olla ihan hauskaa näin

TV voi olla rentouttavaa, kun katselee suosikkielokuviaan.

Olemme ostaneet suurimman osan eli VHS:t kirpputorilta halvalla, kun ihmiset luulevat että niitä ei voi enää käyttää. Pidämme huolen siitä, että meidän TV:stä voi aina katsoa niitä.

Parisängyn alla on kolme valtavaa muovilaatikkoa, joihin on lajiteltu elokuvat seuraavasti: 1. Mieheni lempileffat, seikkailua -Indiana Jones, James Bond jne. 2. Meidän yhteiset suosikit: salapoliisisarjat kuten Holmes, Poirot ja Miss Marple, Jeeves järjestää ja laatuelokuvien huiput. 3. Historia-aiheiset, lähinnä 1500-luku kuten Rakastunut Shakespeare ja Elisabet I -elokuvat.

Alkaako Suomen historia vasta 1800-luvulta?

"Tämä, jos jokin, on kulttuuriskandaali",

kirjoittaa filosofian tohtori Mirkka Lappalainen, Helsingin yliopiston historian assistentti.

"Lukiossa ei opiskella pakollisena lainkaan 1800-lukua edeltävää Suomen historiaa".

Tämäpä oli yllätys. Alkaako Suomen historia nuorisolle vasta Venäjän vallan ajasta? Voisitteko kuvitella, että englantilaiset aloittaisivat historian Jane Austenin ajasta ja ranskalaiset Napoleonista?

Lue ja hämmästy. Näin kirjoittaa Mirkka Lappalainen:

"Nykyisten opetussuunnitelmien mukaan lukiossa on neljä pakollista historian kurssia. Ensimmäinen käsittelee ihmistä ja ympäristöä muinaisuudesta nykyaikaan. Toisen nimi on 'Eurooppalainen ihminen', ja sen tavoite opetussuunnitelman mukaan on 'ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu'. Kolmas kurssi käsittelee kansainvälisiä suhteita ja neljänteen on puserrettu Suomen historia 1800-luvulta nykypäivään.
Suomen vanhempi historia on sysätty vaihtoehtoisiin kursseihin."

Lisäksi käy esille, että Kreikan ja Rooman historia käydään läpi kahteen kertaan. Mutta entä Suomen historia?

"Vielä pahemmaksi asian tekee se, ettei Suomen 1800-lukua edeltävää historiaa opiskella edes yläasteella. Se mainitaan ainoastaan ala-asteen opeteussuunnitelmassa.

-- Valkolakin voi painaa päähänsä tietämättä mitään suomalaisen yhteiskunnan juurista. Ylioppilaan ei tarvitse tuntea Suomen pitkää historiaa idän ja lännen kirkkojen, Venäjän ja Ruotsin välissä. Koulusta voi purjehtia menestyksellä läpi tietämättä, miksi Suomen kivikirkot ja linnat rakennettiin, milloin ja miksi Helsinki on perustettu tai Suomenlinna on rakennettu."

Mirkka Lappalainen: Pelastakaa Suomen historia. Helsingin Sanomat/Tiede ja luonto. 22.1.2008.

Tätä kaikkea vaille he jäävät.

Eilinen lumisade

 

Eilen satoi vähän aikaa oikein isoja lumihiutaleita, varsinaisia lepereitä.

amaryllis

amaryllis
Originally uploaded by amnellanna

Klikkaa kuva suuremmaksi.

Tytöt ja seksi

"Du bist wie eine Blume,
So hold und schön und rein"

"Sä olet niin kuin kukka
Niin puhdas viaton"
Heinrich Heine

Kun tytöillä oli vielä lapsuus. Tytöt olivat kokemattomia pitkään.  Ikä ensimmäisen kerran aikana. Sievers & Koskelainen & Leppo: Suomalaisten sukupuolielämä. 1974, sivu 235 :

1942-46 syntyneet:
alle 13 vuotta 0 prosenttia
14 vuotta 0 prosenttia
15 vuotta 3 prosenttia
16 vuotta 8 prosenttia

1947-1950 syntyneet:
alle 13 vuotta 1 prosentti
14 vuotta 3 prosenttia
15 vuotta 5 prosenttia
16 vuotta 16 prosenttia

1951-1953 syntyneet:
alle 13 vuotta 0 prosenttia
14 vuotta 1 prosentti
15 vuotta 5 prosenttia
16 vuotta 17 prosenttia

Helsingin rautatieasema illalla

 

Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin rautatieasema on eräs lempirakennuksiani. Klikkaa kuvaa, jotta näet sen suurempana.

Jouluamaryllis kukoistaa

 

Toinen varsi tuottaa vielä kauniimpia kukkia kuin ensimmäinen. Ehkäpä syynä on kasvulamppu.

Helsinki aamulla tammikuussa

 

Aamuhämärässä on viehätyksensä.

Kauneus ja viattomuus

Olisin voinut laittaa tähän vaikkapa nuoren Elizabeth Taylorin kuvan, hyvin nuoren, ajalta ennen kuin hänen elämäänsä alkoi tulla monenlaisia vaikeuksia. On vaarallista olla kaunis. Yhdistelmä kauneus ja viattomuus on kuitenkin mahdollinen, vaikka aitoa kauneutta ja varsinkin viattomuutta pidetään nykyään Suomessa suorastaan outona tai naurettavana.

Kauneus on samanlainen lahja kuin vaikkapa matemaattinen tai musikaalinen lahjakkuus. Sekä miehen että naisen kauneus voi ilahduttaa hyvässä mielessä. Entisajan filmitähdet saivat olla todella kauniita, sekä miehet (Gregory Peck) että naiset (Elizabeth Taylor). Todella kaunis ihminen on harvinaisuus, kuin orkidea. Häntä voi ihailla ja myös kunnioittaa, mikäli hän ei muutu oman kauneutensa orjaksi ja muiden ihmisten leikkikaluksi.

Viattomuus on mahdollista jopa nykyaikanakin, jopa Suomessakin, mutta varsinkin katolisessa maailmassa, muslimimaailmassa tai vaikkapa Kiinassa ja muissa maissa, joinne länsimaiden moraalinen rappio ei ole vielä kokonaan levinnyt. Siitä ei enää rohjeta puhua Suomessa muuten kuin vähän ivallisessa mielessä. Sitä pidetään aina epäaitona.

Tämä kirjoitus on syntynyt kommentistani
Kommenttini tänään 17.1.2008

Hyvä Muskeli-Netta,

koska kirjoitat nimimerkillä, en tunne sinua. Tunnen vain ne kommenttisi, joita satun lukemaan netissä. Me olemme toisinaan samaa mieltä, toisinaan ihan eri mieltä asioista.

On ihan totta, että nettikeskustelu on vaikeaa. Tavallisessa keskustelussa voidaan esitttää kiivaita väitteitä ja nauraa sekä laskea leikkiä vähän ajan kuluttua. Voidaan hymyillä. :)

Monet kirjoittavat nettiin hyvin varovaisesti ja harkiten, peläten esittää eriäviä mielipiteitä. Ei haluta menettää suosiota. Stressinsietokyky ei ehkä kestä ollenkaan kiistoja. Pysytään ehkä kokonaan poissa sieltä, missä on erilaisia mielipiteitä.

Kirjoitan nettiin suoraan, niin kuin keskustelisin. Jos joku kirjoittaa sellaista, mikä aiheuttaa minussa vastareaktion, kerron siitä. Tiedän, että monet eivät tee niin, vaan poistuvat ehkä koskaan palaamatta sille nettipalstalle.

Kuten jo sanoin, en tunne noita kirjoja. Kirjoitin muutamien kommenttien maailmankuvasta ja ihmiskäsityksestä.

Kerroin, miltä minusta tuntui lukea mielipiteesi. Olen iloinen siitä, että kerroit, millaisen reaktion minun kommenttini puolestaan sinussa aiheutti. Se on minusta arvokasta.

On joitakin asioita, joissa itse kunkin hymy hyytyy. Minusta lasten, varsinkin nuorten tyttöjen asema on säälittävä länsimaissa. He saavat kyllä ruokaa, vaatetta ja opetetusta, mutta heille ei anneta kunnon lapsuutta ja nuoruutta.

En kirjoittanut tällä kertaa Kiinan, muslimimaiden tai katolisten maiden poliittisista yhteiskunnallisista tai ideologisista epäkohdista. Kirjoitin yhdestä erityisaiheesta.

Tavallinen perhe haluaa elää omaa elämäänsä, olipa maan poliittinen systeemi tai uskonto mikä hyvänsä, jollei perhettä kokonaan hajoteta. Perhe-elämässä on eniten kysymys ihmissuhteista, hyvyydestä, toisen ihmisen ajattelemisesta, lapsen suojelemisesta, uskollisuudesta.

Kauneuskäsitys voi tietenkin vaihdella, mutta jotain pysyvää siinä on. Emmeköhän ymmärrä viattomuudenkin?

Noiden mainitsemieni kulttuurien vastuullisten vanhempien mielestä länsimaiden lasten elämässä on paljon kauhistuttavaa, yhtä kauhistuttavaa kuin meistä se, että joku myy Kauko-Idässä lapsensa prostituutioon. Mekin olemme näet säilyttäneet jossain asiassa kollektiivisen viattomuutemme.

Haluamme suojella lasten seksuaalista koskemattomuutta, mutta siinä mielessä länsimaisen lapsen lapsuus on kuitenkin hyvin lyhyt. Eräs Kiinassa asunut ystäväni kertoi siitä, miten viattomia kiinalaiset nuoret ihmiset olivat. Ja siitä on vain vähän aikaa, kun suomalaisetkin nuoret olivat samanlaisia.

Tuuli voi kuitenkin kääntyä. Vähän aikaa sitten uutiset kertoivat, että yhä usemmat esi-teini-ikäiset ja teini-ikäiset nuoret ovat jopa täysraittiita tai hyvin harkitsevia alkoholin käyttämisessä. Ehkäpä "moraalittomuus" on heidän mielestään vanhanaikaista. :)

Uusi amaryllis

Viime vuosi oli vähän vaikea vuosi, ja kukatkin jäivät huonolle hoidolle. Piti ostaa joulukuussa uusi amaryllis. Se puhkesi pian täyteen kukkaan.



Amaryllis ilahdutti keittiössä joulunajan



Toinen kukkavarsi joulun jälkeen



Nupulla 15.1.2008





Kukassa 16.1.2008

Kuvia blogeihin

Blogeihin löytyy kuvia myös kirjoista, joihin niitä on koottu. Olen ostanut suuren osa näistä kirjoista Kanadassa asuessani kauan ennen blogiaikaa. Osan olen tilannut netin kautta. Näissäkin on rajoituksensa. Yleensä yhteen julkaisuun (= esim. yksi blogi) voi käyttää vain kymmenen kuvaa.

Kukat tammikuussa 2008

 

Uskolliset perhoskämmekät kukkivat jälleen, uudesta joululahjaksi saadusta orkideasta on toinen kukkavarsi edelleen kukassa, joulutähti kukoistaa edelleen ja amaryllis on avaamaisillaan uuden kukan.

Bloggaaminen: ilmaiset ja maksulliset kuvat

Osa kuvia ja webgrafiikka, joita olen ostanut käyttööni.

Kommentti Maalaisen blogissa.

On hieno asia, että avasit jälleen keskustelun tästä aiheesta.

Vaikka Internet-kirjoittamisesta ja bloggaamisesta on jo suomalainen väitöskirjakin, tämä on kuitenkin vielä uusi ja vakiintumaton alue. Siitä pitäisi keskustella enemmän. Alussa niin tehtiinkin.

On hienoa, että Kemppinen alkoi blogata. Hän kuitenkin kirjoittaa nykyään aivan muista aiheista kuin näistä copyright-asioista. Meidän tulisi tutkia niitä copyright-lakeja, joihin hänellä on linkit blogissaan. Luulisin, että emme kuitenkaan ymmärrä niitä useinkaan, niin kuin pitäisi.

Minua kuvien lainaaminen vaivasi alkuaikoina niin paljon, että ostin netin kautta CD-levyjä, joilla oli copyright-vapaita kuvia. Ne on koottu vanhoista lehdistä ym. julkaisuista tai luotu heti alkuun web-grafiikaksi. Olen ollut niihin enimmäkseen tyytyväinen. Koetan saada blogeissani olevilla mainoksilla rahani takaisin. Vaikka bloggaaminen on mukava harrastus, siitä ei pitäisi olla liikaa kuluja.

Pat's Webgraphics on reiluin. Voit lainata kuvia ja laittaa korvaukseksi linkin hänen sivuilleen. Jos ostat kuvat levyllä, saat käyttää niitä, miten haluat. Kun kirjoitin jokin vuosi sitten Doverille, siellä ei tunnettu blogeja lainkaan. Sain sieltä sitten kirjallisen luvan käyttää levyillä olevia kuvia blogeissani, mutta kultakin levyltä vain kymmenen kuvaa yhtä kokonaista blogia kohti!

Käytin alussa pelkästään ostokuvia, sillä netissä kierrellessä ja ilmaiskuvia etsiessä tarttui kaikenlaisia mainoksia ja viruksia, joista oli paljon harmia.

Sitten sain mieheltäni lahjaksi digikameran. Sen jälkeen on ollut omia kuvia riittämiin. Koska en ole mikään ammattivalokuvaaja, laitan valokuviani huoletta nettiin. Jotkut sukulaiseni ovat myös antaneet luvan laittaa heidän ottamiaan kuvia blogeihin. Joihinkin blogeihini olen kirjoittanut, että minun ottamien kuvien ei-kaupallinen lainaaminen on o.k., vaikka tuskin kuvani kaupallisiin tarkoituksiin kelpaisivatkaan. Ideoitahan niistä voi saada, mutta niitä saamme kaikkialta.

Kun bloggaa kauan ja varsinkin kun pitää useita blogeja, kuvien tarve on suuri. Olen alkanut taas etsiä niitä ilmaiskuvia ihan vaihtelun vuoksi. Koneeni on nykyään paremmin suojattu kuin aikaisemmin.

Minusta tuntuu, että osa meistä bloggaajista viihtyy itsekin paremmin blogissa, jossa on paljon kuvia. Mutta täysin kuvaton blogikin on ihan mukava vaihteeksi.

P.S. Kuvat tulisikin laittaa talteen omalle koneelleen eikä linkittää toisen sivuille. Silloin ne ovat tallessa eivätkä rasita toisten sivuja. Näin neuvovat ne, joiden sivuilla kuvia annetaan ilmaiskäyttöön. On aiheellista mainita, mistä kuva on lainattu - ainakin, jos näin toivotaan. Tulisi siis laittaa linkki henkilön tai firman sivulle, mutta ei kuvaan. Wikipediassa on omat ohjeensa kuvien lainaamisesta.

Aikaisemmat blogikirjoitukseni tästä aiheesta. Sieltä löytyy myös "historiallinen" tapahtuma: Kemppisen kirjoittama kommentti. Ihan mukava ja kemppismäinen. :)

Kuvien käyttäminen blogissa

Kysy ensin lupa..

Tarvitsetko tietoa pukuhistoriasta?

1500-luku , keskiaikaa ja renessanssia

1900-luvun alku, Belle Epoque, muitakin aikoja

Helsinki 12.1.2008 klo 12:50

 

Sumuísta ja synkkää, mutta omalla tavallaan kaunista.

You Make My Day

Blogikierroksella oli tämä hauska yllätys Neulekirpun blogissa. Kiitos! Amerikasta Neulekirpulle tulleen palkinnon saa jakaa eteenpäin kymmenelle henkilölle, joiden blogit tuovat iloa ja inspiraatiota ja saavat olon tuntumaan mukavaksi blogimaassa. Valituille voi jättää kommenttilaatikkoon viestin asiasta.

(The award rules say: “Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times.”

Näitä palkintoja voisi jakaa vaikka kuinka monelle. Kiitokset menevät tällä kertaa seuraaville naisille:
Neulekirpulle,
Helenalle,
Väinölän Marialle,
Hallattarelle,
Kaisalle,
Kissataloon,
Kirsille,
Ihan kipsissä-blogiin,
Milanoon ja
Ritalle

Haamupäivitykset

  Ei vain kuva, vaan myös sanoja. Siis ei haamupäivitystä?

Tuomioja paljasti tietämättömyytensä

" Kokonaisvaltaiseen kasvatukseen kuuluu aivan luonnollisena osana uskonnollinen kasvatus." Björkstrand

Asiantuntijat vastaavat Kotimaa-lehdessä hyökkäyksiin, jotka Tuomioja teki kirkkoja ja uskontoja vastaan Skepsis Ry:n 20-vuotispäivänä. Nämä asiantuntijoiden vastaukset saivat minut ihmettelemään, millainen olikaan juhlaesitelmän tiedon taso.

Taneli Kylätasku ja Jussi Rytkönen: Tuomiojan 'harhalaukaukset' eivät saa tukea. Kotimaa 10.1.2007

Uskonnonvapaus:

Kirkkohistorian professori Juha Seppo kuului komiteaan, joka valmisteli vuonna 2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain.

Juha Seppo: "Uskonnonvapaus on loppujen lopuksi kaikkien vapauksien perusta. Siksi on tärkeää ymmärtää sen sisältö.

On vanhakantaista haikailla pelkästään negatiivista uskonnonvapautta, jossa ollaan kokonaan irti uskonnosta, eikä uskonnon merkkejä tarvitsisi kohdata missään."

Lapset ja uskonnollinen kasvatus:

"Porvoon piispan Gustav Björkstrandin mukaan Tuomioja sivuuttaa vanhempien kansainvälisesti tunnustetun oikeuden kasvattaa lapsensa. Myös Seppo muistuttaa, aettä vanhempien oikeus pitää huolta lapsistaan 'omien katsomustensa mukaisesti' perustuu YK:n asiakirjoihin. "

Björkstrand: " - Kokonaisvaltaiseen kasvatukseen kuuluu aivan luonnollisen osana uskonnollinen kasvatus. Se ei merkitse aivopesua tai pakottamista, vaan lapsilla on myöhemmin mahdollisuus tehdä omat maailmankatsomukselliset ratkaisunsa."

Vaatimus teologisten tiedekuntien poistamísesta:

"åbo Akademin entisen rehtorin [piispa Björkstrandin] mukaan teologisten tieteenhaarojen käyttämät tutkimusmetodit ovat tieteellisiä ja täysin samoja kuin muiden humanististen alueiden käyttämät tutkimusmenetelmät."

"Kansankirkkojen nykyistä julkisoikeudellista asemaa Björkstrand ja Seppo perustelevat historiallisilla syillä ja sillä, että yli 80% Suomen kansasta kuuluu luterilaiseen kirkkoon."

Samassa Kotimaa-lehdessä pohditaan, pitäisikö kirkossa olla yhteinen valtakunnallinen "liity kirkkoon" -nettipalvelu samaan tapaan kuin Vapaa-ajattelijoilla on oma eroa kirkosta-palvelunsa.

Kotimaa kertoo edelleen, että kaikista kirkosta eroamisista vuonna 2007 (37 481) suurin osa (32 418) tapahtui nimenomaan tuon Tampereen Vapaa-ajattelijoiden palvelun kautta. Kuinka vakava on päätös, joka tehdään netin ääressä? Suurin osa eroajista oli hyvin nuoria ihmisiä.

Kirkkoon liittyneet unohdetaan usein. Kirkkoon liittyi viime vuonna 10960 henkeä.

[Huom. Suomessa on ainakin 50 000 -60 000 helluntailaista, joista suuri osa ei kuulu luterilaiseen kirkkoon, sekä lisäksi muita kristittyjä sekä muiden kirkkokuntien ja uskontojen kannattajia.]

Kuva: sarah kay

Iltasanomien kirjoitus aiheesta sekä nettikeskustelu

Kaupunkilaisen talvi

Helsingin keskustassa kävellään paljon ja käytetään julkisia kulkuneuvoja. Autottomuus ei ole mikään erityinen sankariteko, vaan järkevä ja taloudellinen valinta. Meilläkään ei ole ollut koskaan autoa Helsingissä asuessa, ei meillä kahdella eikä aikuisilla lapsillamme. Vasta muutto Espoon perukoille sai tyttärenkin hankkimaan auton.

Pojilla ja minulla ei ole edes ajokorttia, vaikka olemme asuneet Pohjois-Amerikassakin. Torontossa oli melko hyvä julkinen liikenne, ja hakeuduimme asumaan lähelle metron pysäkkiä. Lomamatkoilla ympäri Amerikkaa pakollinen - ja ainoa - automme oli kätevä, mutta Suomessa ja varsinkin Helsingissä asuessa auto olisi liian kallis ja turha lelu.

Vaikka olen sopeutumassa ilmaston muutokseen, pidän eniten sellaisesta talvesta, jolloin on paljon lunta, kunhan on mahdollista liikkua turvallisesti ulkona.

Meille kaupungin keskustassa asuville liikunta merkitsee ennen kaikkea kävelemistä lähiympäristössä, puistoissa ja meren rannoilla.

Siksi olisi tärkeää, että tiet aurattaisiin ja hiekotettaisiin. Näin ei kuitenkaan tehdä, ja monet vahingoittuvat pahastikin liukastuessaan talvikelillä.

Testikuva

 

Laitettu klo 11:13 keskiviikkona.

Työväen laiskanlinna

 

Näin hauskasti kutsuu Työväenopisto opiskelijoita katumainoksissa. Mieheni ja minäkin kävimme yhtenä lukuvuonna kiinan alkeiskurssilla Kalliossa kauniissa vaaleanpunaisessa Työväenopistossa. Olen käynyt myös 1500-lukua koskevilla luennoilla ja kurseilla Helsingin seudun kansalaisopistoissa ja työväenopistoissa.

Työväenopisto on ollut edelläkävijä 'työväki' -sanan käytössä. Se on pitänyt kaikkea työtä 'työnä' jo kauan.

Koirakuvat: Talvi

 

- Ei kannata etsiä enää. Ei sitä ole missään.
- Jos talvella ei ole lunta, millä koira voi leikkiä?
- Odotetaan.
Helsinki 30.12.2007

Kun on kylmää ja koleaa ja mereltä tuulee

Tämä minkkistoola on kuulunut 1950-luvulla eräälle kanadalaiselle hienolle rouvalle. "Perin" sen, sillä kanadalaiset sukulaiseni ajattelivat, että eurooppalaisilla kirjailijoilla on hienoja kutsuja, joissa tällainen on tarpeen. Olen kertonut, että minkkistoolalle on ollut käyttöä, mutta hiukan eri lailla, kuin he arvelivat.

(Tämä on kommentti Hallattaren blogikirjoitukseen Vetää kaikista ovista.)

Meillä on muutamia nurkkia, joissa ei ole ulkoseiniä. Niihin linnoittaudumme kylmällä säällä. Vielä joitakin vuosia sitten eli ennen peruskorjausta tässäkin talossa joutui kulkemaan usein täkki hartioilla kylmällä ja tuulisella säällä, sillä sisälämpötila laski jopa kuuteentoista asteeseen. Mereltä tuulee joskus kovaa kuudenteen kerrokseen. Kylmä kosteus tiivistyy kiviseiniin.

Pahinta on kuitenkin silloin, kun pakkanen ulkona laskee ja lämmitys vähenee. Paksut kiviseinät uhoavat kylmyyttä, joka on jäänyt sinne talteen. On niin kuin keskiaikaisessa linnassa.

"Perin" kanadalaiselta sukulaiselta 1950-luvun minkkistoolan. Se harteilla olen monesti istunut vuoteessa monen peiton alla kirjoittamassa.

Nykyaikaiset talot tuntuvat ihan oudoilta, kun niissä ei vedä.:)

Helsinki puolen päivän aikaan

 

Näin saan orkideat kukkimaan

Klikkaa kuvaa, jotta näet sen suurempana. Lisää orkideakuviani Mukana kaksi orkideaa, jotka eivät ole omiani, vaan olivat myytävinä - kaupassa ja myyntinäyttelyssä.

Tämä on uusi, hiukan muutettu ohje.

Olen kasvattanut vain perhoskämmekkäorkideoita, sillä ne ovat helppoja ja kestäviä. Olen saanut ne kukkimaan vuodesta toiseen uudestaan ja uudestaan monta kuukautta kerrallaan seuraavalla tavalla:
- Kastelen ne aina seisoneella vedellä (ainakin 1 vrk:n; järvivesi tai sadevesi olisi vielä parempaa).
- Yleensä annan ruukun olla 1/2 - 1 tunnin "likoamassa" lannoitetussa vedessä, sitten annan veden valua pois ja siirrän ruukun lautasineen ikkunalaudalle (tai pöydälle) kasvulamppujen alle, sillä ikkuna on pohjoiseen päin. Valoa täytyy olla riittävästi. Jos on kiire kastelen päältäpäin. Vettä ei saa kuitenkaan jäädä seisomaan lautaselle pitemmäksi ajaksi.
- Lehtiä ja ilmajuuria voi sumuttaa tai pyyhkiä lehtiä veteen kostutetulla pumpulilla (jos on aikaa ja innostusta).
- Ilmajuuria ei saa katkaista pois kuten minä tein alussa, kun ne näyttivät niin rumilta!
- Lehtisilmukoihin ei saa mennä vettä.
- Orkideoihin ei saa laittaa koskaan tavallista multaa, vaan ainoastaan orkidekasvualustaksi valmistettua sekoitetta, jossa on kaarnaa yms.
- Kukinnan jälkeen katkaisen varren aika ylhäältä, jolloin siihen voi tulla useitakin kukkia samaan varteen tai varsi taipuu kauniisti alas kukkien painosta. Jos varsi kuivuu, se leikataan pois.
- Toisissa orkideoissa pidän kukkakepin pitämässä niitä pystyssä.
- Orkideat eivät kestä vetoa eivätkä suoraa kirkasta auringonvaloa.
- Orkidea saattaa joskus olla pitkään, jopa vuosia, "unessa", kukkimatta ja yhtäkkiä tulee taas kukka. Siksi on hyvä, jos on jokin paikka, jossa pitää näitä uinuvia orkideoja luonnonvalossa tai kasvulamppujen alla ryhmänä.




Eräs ensimmäisiä digikameralla otettuja valokuviani. Orkideani tammikuussa 2006.

Kun muistaa perussäännöt, hoito merkitsee vain kerran viikossa tapahtuvaa kastelua.

Jos on hyvin kuiva keskuslämmitysilma, voi orkidearuukkujen lähelle asettaa juomalasin tai vadin, jossa on vettä.

Orkidearuukkuja voi nostaa kokonaisen ryhmän pöydän keskelle koristeeksi isoon kuparikattilaan tms kauniiseen astiaan.

Uutta: Aikaiasemmin neuvottiin laittamaan orkidea kasvamaan lasiseen tai muuhun läpinäkyvään ruukkuun, mutta viimeksi eräs orkidea-asintuntija neuvoi, että ruukun ei tarvitse olla läpinnäkyvä. (Pidän kuitenkin ruukkuja lasiastioissa, sillä silloin näen, että vesi ei ole seisomassa orkidearuukun alla!)

Kannattaa käydä orkideanäyttelyissä ja kysyä ohjeita hoidosta.

Lisäys 5/2009

Lehti orkidean varren päässä eli keiki, uuden orkidean alku.
Orkideat ovat uskollisia, sama orkidea voi kukkia vuosikausia. Se vain lepää välillä.
Kukka kestää yleensä 3-4 kk, joskus kauemminkin.