Pietarin Stockmann

Pietarin Stockmann, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Mitä tekee Stockmann Pietarissa?
Arvioi uudelleen toimintaansa, kertoo uutiset. Nytkö se alkaa? Pako Pietarista.
Pietarin Stockmann on siistin pohjoismainen, ei mitenkään kiinnostava verrattuna reheviin venäläisiin myymälöihin. Ihmettelin, miksi niin.

Photo Friday: 'Female'

Female mannequins, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Mannequins in a Saint Petersburg department store, September 2013.
a larger size/suurempi koko
Mallinuket pietarilaisessa tavaratalossa
Photo Friday: 'Female'

Photo Friday: 'My Life' is full of surprises

Singerin talon kahvila Pietarissa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Photo Friday: My life

I was visiting my relative in Saint Petersburg in September. My husband and I were sitting in this beautiful Art Nouveau cafe and my phone rang. I didn't want to answer, but my husband said: You never know who is there. He was right. It was a very important call. I was asked to write an article and my new book was to be interviewed in the same magazine.

My photos/kuviani: Singer House in Saint Petersburg

Olin syyskuussa yli kymmenen päivän sukulaisvierailulla Pietarissa. Istuin mieheni kanssa Singerin talon kirjakahvilassa vastapäätä Kazanin katedraalia. Kahvilassa oli vilkas puheensorina. Matkapuhelimeni soi, pirisi niin kuin vanhan ajan puhelin. En halunnut vastata, sillä numero oli outo. Mutta mieheni sanoi: Jos et vastaa, et koskaan saa tietää, kuka siellä oli.
Hän oli oikeassa. Se oli hyvin tärkeä puhelu: minua pyydettiin kirjoittamaan eräs artikkeli.
Singerin kirjakahvila-kuvia

Värikollaasi 158: Angels

Angels, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Do angels have wings? Äskettäin on sanottu korkealta taholta, ei kuitenkaan kaikkein korkeimmalta, että enkeleillä ei ole siipiä. Vatikaanista on annettu lausunto siitä, että onko enkeleillä siivet vai ei. Ei kuulema ole. Luterilaisena annan mahdollisuuden siivellisille ja siivettömille enkeleille.

Klikkaa kuva suureksi. Click and see the larger photo.

Kuvat on otettu seuraavissa paikoissa: Angels: Kaiser Wilhelm Gedächtnis Kirche in Berlin, Sponza Palace in Dubrovnik, Olomouc in The Czech Republic, Uffizi Gallery in Florence, Blood Church in Saint Petersburg, an exhibition of architectual remnants in Toronto, Blood Church in Saint Petersburg

Kaikkiin kuviin liittyy kovia kohtaloita: Kirkko, joka tuhoutui melkein kokonaan toisessa maailmansodassa niin kuin suuri osa Berliinistä. 

Kun olimme käymässä Dubrovnikissa, Sponzan palatsissa oli esillä niiden enimmäkseen hyvin nuorten miesten valokuvia, jotka kuolivat viimeisimmässä sodassa.

Hakkapeliitat tuhosivat melkein maan tasalle nykyisessä Tsekin tasavallassa sijaitsevan Olomoucin 1600-luvulla 30-vuotisessa sodassa.

Pietarin verikirkko on kunnostettu. Kirkko on paikalle, jossa anarkistit murhasivat keisari Aleksanterin II:n (The Church of the Spilled Blood) , joka tunnetaan maaorjien vapauttajana ja oli hyvin suosittu Suomessa. Aleksanterin patsas on keskeisellä paikalla Helsingissä Senaatintorilla. Verikirkkoa oli käytetty neuvostoaikana halkovarastona ja perunakellarina. 

Alla vasemmalla oleva enkeli on sijainnut jonkun torontolaisen rakennuksen julkisivussa. Se muistuttaa nyt siitä, että Amerikka on suurissa vaikeuksissa. 

Keskellä on Leonardon maalaus, jossa enkeli ilmoittaa Marialle, että lapsi on syntyvä. Uffizissa käynnillä oli ratkaiseva vaikutus työhöni: kiinnostuin renessanssista, varsinkin 1500-luvusta. 

Minua pyydettiin kirjoittamaan kiinnostuksestani renessanssiin ja Turun linnaan lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerön 4/2013 Turku-teemanumeroon, jossa kerrotaan Turusta lastenkirjallisuudessa. Lehteä voi lukea kirjastoissa. Turku-numeron on toimittanut Ismo Loivamaa. 
Ks. esim.
Anne Volanen.Vankityrmiä ja renessanssiloistoa. (Turku uusimmassa lastenkirjallisuudessa.)
Anna Amnell: Firenzestä Turkuun. - Tyyris Tyllerö 4/2013, sivut 7-12. 

Käynnistä Uffizissa alkoi kiinnostukseni renessanssiin, ja se johti Lucia OLavintytär-kirjoihin
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html

http://blogisisko.blogspot.fi/2005/11/antiikin-vaikutus-renessanssin.html
ja käy täällä
http://www.virtualuffizi.com/

Värikollaasi 158 (linkki korjattu!)

Tämän viikon värit:

Joulukortti Pietarista

IMG_0254, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kortissa on ikonimaisuutta.
Joyful Christmas to all Russian readers of this blog!

Värikollaasi 157: Anna Ahmatova

Anna-Ahmatova-collage, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Puistonpenkki Pietarissa ja Anna Ahmatova -patsas Ahmatova-museon lähellä.
Värimalli
Värikollaasi 157

P.S. Yhteys Flickrin ja blogini välillä ei toiminut. Ongelma ratkesi sillä, että piti ensin poistaa blogi Flickristä ja sitten yhdistää se uudelleen.

Värikollaasi: vanilja

Pietarissa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Pietarilaiset näyteikkunan somisteena olleet nuket. Näin samat hahmot myös museossa.
Dolls in Saint Petersburg

Värikollaasi Värimalli vanilja

Mennään bussilla Pietarissa

A bus in Saint Petersburg, a photo by Anna Amnell on Flickr.

En tiedä, mikä tämä värikäs bussi oli.

Pietarin metro on aika kamala, sillä se on hyvin syvällä ja matkustaja joutuu seisomaan kauan rullaportaissa. Opin parin viikon aikana nojaamaan pietarilaisten naisten tavoin kaiteeseen.




Tehokas metro on, kun kaupunki on niin valtavan suuri. Opimme käyttämään bussiakin, ja se oli hauskaa, sillä saattoi olla samalla sightseeing-ajelulla ja kaupunki alkoi tuntua tutulta, kun näki samat rakennukset moneen kertaan. Tarkoituksemme on oppia seuraavilla matkoilla uusi bussireittejä.




Bussit ovat Pietarissa usein värikkäitä. On hyvin edullista käyttää kooltaan taksin ja bussin välimuotoa kimppabussia. Täytyy varata sopivaa rahaa. Kimppabussista voi jäädä pois milloin haluaa. Niissä on aina nuoria ihmisiä, jotka osaavat englantia ja neuvovat mitä tehdä. Hymyilemällä selviää, vaikka ei ole yhteistä kieltä. Tulimme esimerkiksi Pietarin ja Paavalin linnoituksesta keskustaan kimppabussilla. Odottelimme tavallista bussia, mutta eräs nainen neuvoi menemään kimppabussilla. Väsyneenä on parasta käyttää taksia ja varmistaa ensin taksa.




Bussipysäkin merkki majapaikkamme lähellä.




Pietarissa on isoja loistoautoja ja pieniä hauskoja autoja.




Koko suku autoon!




Pietarin söpöin auto. The cutest car in Saint Petersburg

Värikollaasi 148: Dostojevskin syksy

Dostojevskin syksy, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Dostojevskin lattia ja sateenvarjoteline ja Pietarin syksyä
ks. myös Dostojevski-museo -kuvat

Värikollaasi 148 värimalli sitruuna

Makro 115: 'kulma'. Vahvistetut kulmat

Dostojevski-museum, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Dostojevskin matka-arkun vahvistetut ja nahalla päällystetyt kulmat
Makro 115 : lisää kuvia kulmista

Aikamatka Pietariin. Paavo Rintala: St. Petersburgin salakuljetus

St. Petersburg, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kävin eilen hammaslääkärillä, ja minut palkittiin: mieheni löysi matkan varrella kirja-antikvariaatista Paavo Rintalan kirjan St Petersburgin salakuljetus. Se ilmestyi vuonna 1987, jolloin asuin Kanadassa, ja jäi lukematta niin kuin useimmat 1980-luvun suomalaiset kirjat. Juuri tätä minä haluan nyt lukea, tehdä aikamatkan Pietarin menneisyyteen hyvän oppaan kanssa.

Värikollaasi 146: Raparperi. Dostojevskin kotimuseo

the-Dostoevsky-Memorial-Museum, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuvassa on talo, joka oli vastapäätä Dostojevskin kotia, osa ruokasalin pöydällä oleva tarjotinta ja pöytä ja tuolit olihuoneessa. Huomaa pöytää peittävä mattomainen liina. Kuvia Dostojevski-museosta.http://www.flickr.com/photos/amnellanna/sets/72157635689350053/

Värikollaasi 16: värimalli Raparperi

Ruskaa Helsingissä ja Pietarissa

kuva0175_001, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kännykkäkameralla otettuja kuvia

Haamut väistyvät jo Pietarissa

Singerin talon kahvila Pietarissa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuvassa Singerin talon kirjakaupan kahvila. Ikkunasta näkyy Kazanin katedraali, joka oli kommunistisen Neuvostoliiton aikana ateismin museo. Nyt siellä on ikoni murhatusta viimeisestä tsaarista, hänen vaimostaan ja lapsistaan. Kazanin katedraali on erityisen harras paikka pietarilaiselle, neuvoi matkaopaskin. Hallitsijaperheen murha aiheuttaa kollektiivista huonoa omaatuntoa, kuten jo Jeltsin rehellisesti myönsi. Sen näkee ihmisissä, jotka itkevät Kazanin katedraalissa. He surevat myös muita 1900-luvun Venäjän uhreja.

Ensimmäisellä Venäjän matkallani eli viime syksynä koin Pietarissa usein ahdistavan tunteen, kun muistin, miten hirvittävää on ollut pietarilaisten elämä niin monen vuosikymmenen ajan. He saivat kärsiä sekä kommunismin että natsismin kourissa - piirityksen aikainen nälänhätä.

Mutta nyt toisella matkalla pystyin jo nauttimaan Pietarista, sekä menneestä Pietarista että nykyisestä. Kuvan kahvilassa on turisteja ja nykyajan pietarilaisia, joille Neuvostoliiton haamu alkaa jo väistyä.

Kommunistinen systeemi jätti maan niin kurjaan tilaan, että siinä riittää korjaamista. Kuten aina murroskausina, vahvat selviävät parhaiten ja heikot jäävät jalkoihin. Mutta tuntuu siltä, että Venäjästä on tulossa hyvä maa. Tarkoitan tälla tavallisia venäläisiä, heidän ilmeitään, heidän olemustaan, sydämellisyyttä ja innostusta. Mutta miten kauan kestää, että Venäjästä tulee todella nykyaikainen valtio, kun siellä ei ole ollut koskaan demokratiaa?

Minun pitäisi vetää itseni pois Pietarista, sillä uusimman kirjani taittovedos tuli eilen ja odottaa tuossa vieressä vielä uutta ja uutta lukemista. Mutta vielä yksi näkymä, joka on jäänyt mieleeni ja aiheuttaa surua: vanhukset myymässä vaatimattomia puutarhansa tuotteita katujen varsilla. Tämä kuva on Dostojevski-museon läheltä. Nämä ihmiset ovat menneisyyden uhreja.
Lisäys: Keskustelin juuri Venäjäää tuntevan ystäväni kanssa, ja hän sanoi, etä muualla Venäjällä on vielä neuvostoajan köyhyyttä ja kurjuutta. Pietari on erilainen.

Singerin talo: kirjakauppa ja kahvila

Singerin talo: kirjakauppa ja kahvila, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kazanin katedraalia vastapäätä on jännittävä art nouveau -tyylinen talo, Singerin talo (1902-1903) Siinä toimii suuri kirjakauppa, Kirjojen talo (House of Books, Dom Knigi). Vaikka kävin siellä kahdesti, en osannut kuin ihmetellä kirjoja, joista suurin osa oli luonnollisesti venäjäksi. Nevski Prospekt, Metroasema Nevski Prospekt/Gostinyy Dvor.




Käy sisään kirjakauppaan ja kahvilaan (kuvakansioni), josta on loistavat näköalat Pietarin keskustaan.

 

Katso myös Yeliseev-kahvila Aurora-blogissani. Nevski Prospekt 56, metroasema Gostinyy Dvor/Nevski Prospekt

Pistäydy Dostojevskin kotimuseossa

IMG_6768, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lisää kuvia Dostojevskin kotimuseosta

Numerokuvat 047: '45'

Numerokuvat, a photo by Anna Amnell on Flickr.

OLen koettanut löytää täältä Pietarista numeroa 45. Vasta tänään näin sen illalla, kun tulimme kahvilasta.

Numerokuvat
http://yykaakoo4.blogspot.fi/2013/09/numerokuvat-047.html

Pietarin Suomi-talo

Pietarin Suomi-talo, a photo by Anna Amnell on Flickr.

"Talo rakennettiin vuonna 1847 arkkitehti Harald Bossen suunnitelman mukaisesti. Talo suunniteltiin alunperin suomalaisen Pyhän Marian kirkon, sen Kirkkokartanon ja Suomalaisen koulun käyttöön."

Pietarin Suomi-talo sijaitsee Nevski Propspektin lähellä. Metroasema 'Admiralteyskaya'

Osoite on Bolshja Konjushennaja Ul 8 (Suuri tallikatu)

 

Pyhän Marian Tuomiokirkko (1734-)

Inkerin Evankelis-Luterilainen kirkko aloitti 1640 Ruotsi-Suomessa Nevanlinnassa, jonka Pietari Suuri valloitti Ruotsilta 1703 ja alkoi rakentaa Pietaria kahden kilometrin päähän Nevanlinnasta Jänissaareen. Suurin osa alueen asukkaista oli suomalaisia. Lue mitä inkerinsuomalainen kertoo : "koko kaupunki ja sen esikaupungit sijaitsevat Venäjän Inkerinmaan alueella." Pushkin runoili, että paikalla oli vain yksi juro suomalainen kalastaja, mutta paikalla oli kymmeniä suomalaisia kyliä, jotka hävitettiin ja rakennettiin kaupunki, jonka tunnemme jälleen nimellä Pietari, Saint Petersburg (Pyhän Pietarin mukana nimetty).

Keisarinna Anna lahjoitti suomalaiselle kirkolle tontin nykyiselle paikalle vuonna 1734. Alussa rakennettiin puukirkko, tämä kivikirkko on vuodelta 1803. Pyhän Marian kirkossa oli vuonna 1890 yhteensä 17000 jäsentä.

1938 tämä Pietarin keskustassa sjaitseva Pyhän Marian kirkko suljettiin ja muutettiin kolmikerrroksiseksi asuntolaksi, jonka alakerrassa oli luutavarasto. 1970-1990 rakennuksessa toimi pysyvä luontonäyttely.

Vuonna 1990 kirkkorakennus palautettiin vähitellen Inkerin kirkolle. Alussa pidettiin jumalanpalvelukset kirkon rappusilla, myöhemmin alakerran salissa.

Tämä kirkko sijaitsee Nevski Propspektin lähellä. Metroasema 'Admiralteyskaya'
Osoite on Bolshja Konjushennaja Ul 8a (Suuri tallikatu)

Pushkin

Pushkin, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuvia Pushkin-museosta. Kuolinnaamio sopiva alkuun, kun olen lukenut Hannu Mäkelän kirjaa Pushkinin viimeisestä päivästä.
Kuvat: Matti T. Amnell


 

Pushkin's library. Pushkinin kirjasto on laaja ja edustava omalta ajaltaan.




Leluja Pushkin-museossa. Some toys of Pushkin's children