sunnuntai, maaliskuuta 22, 2009

Leonardon enkeli

Photo: Anna Amnell

Firenzen Uffizin taidegalleriassa käynti on ollut eräs elämäni suuria kokemuksia. Otin pienellä kamerallani kuvan tästä maalauksesta, Leonardon enkelistä. Tuntui siltä, että en ollut nähnyt koskaan aikaisemmin mitään yhtä kaunista ja täydellistä taideteosta.

Samassa huoneessa vastapäisellä seinällä olivat lisäksi Botticellin maalaukset: Kevät, kauniit olivat varsinkin Floran kasvot ja mekko tai merestä juuri nousseen Venuksen kasvot, jotka ovat tutut nykyihmisille mainoksistakin. Leonardon maalaus edustaa kristillistä aihepiiriä, joka oli vallitsevin renessanssin aikana. Istuimme pitkään tuossa huoneessa mustalla nahalla päällystetyllä matalalla penkillä ja ihailimme noiden maalausten kauneutta.

Ottamani valokuva on osa suurempaa maalausta, joka liittyy tähän päivään. Enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle Jeesuksen syntymästä. Maria istuu muurien ympäröimässä puutarhassa Firenzessä. Enkeli pitää kädessään valkoista liljaa, joka on pääsiäiskukka mm Pohjois-Amerikassa. Taustalla näkyy Firenze.

Käynnistä Uffizissa alkoi kiinnostukseni renessanssiin, ja se johti Lucia OLavintytär-kirjoihin
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html

Lue myös
Antiikin vaikutus renessanssiin
http://blogisisko.blogspot.fi/2005/11/antiikin-vaikutus-renessanssin.html

http://www.virtualuffizi.com/

lauantaina, maaliskuuta 21, 2009

Uskonnot blogeissa

 
Posted by Picasa

Kuva: Anna Amnell
Klikkaa kuvaa ja katso maaliskuun iltaruskoa vähän suurempana.

Useimmat bloggaajat vaikenevat uskonnosta, mutta toiset kirjoittavat myös siitä. Monia uskontoja on edustettuina blogeissa.  Reviirini on nykyään ajanpuutteesta johtuen aika pieni, joten tällä hetkellä ei tule varmana mieleen yhtään ortodoksia, juutalaista eikä katolista bloggaajaa, mutta muita riittää.

Itse edustan klassista luterilaista kristinuskoa, mutta anglikaanisuuskin on läheistä (C.S. Lewis, Desmond Tutu, P. D. James, siis rauhallinen ja älyllinen anglokaanisuus, ei mitään kiihkoilua). Kirjoitan blogeissani muistakin uskonnoista.

P. S. Historiallisissa nuortenromaaneissani en käsittele uskontoja muutoin kuin juonen kannalta täysin välttämättömissä kohdissa ja silloinkin vain mainintana (esim luostarien lakkauttaminen 1500-luvulla) , vaikka ne ovat ns kirkollisten kustantajien, Kirjapaja ja Lasten Keskus, julkaisemia.

Jo muinaiset kreikkalaiset

Miksi antiikin kreikkalaisia ihaillaan, vaikka he pitivät orjia ja olivat naisvihaajia?

Antiikin patsaat ovat valkoisia ja elegantteja, mutta alkujaan ne oli maalattu kirkkailla väreillä niin kuin nykyajan huvipuistojen satuhahmot. Järkytyin, kun luin siitä ensi kerran. Se ei tuntunut sopivan kuvaan, sillä Kreikka oli mielessäni jalo sivistyksen kehto, jossa miehet kävelivät henkevästi keskustellen ja filosofoivat. Vapaat miehet, sillä suurin osa miehistä oli orjia ja naiset pysyttelivät kotosalla.

Miksi antiikin kreikkalaisia ihaillaan, vaikka he pitivät orjia ja olivat naisvihaajia niin kuin kuvassa olevan patsaan esittämä Euripideskin? Heidän kaupunkinsa olivat alkujaan sotilaitten majapaikkoja ja leirejä, joissa oltiin koko ajan sotajalalla muita vastaan, haluttiin alistaa, valloittaa, harrastettiin voimalajeja - ja filosofiaa, yhdistettiin väkivalta kulttuuriin eli luotiin pohja länsimaiselle väkivaltaisen kulttuurin ihailulle.

Juutalaiset eivät olleet ruumiillisuuden halveksijoita, he eivät edes tehneet eroa ruumiin ja sielun välillä niin kuin kreikkalaiset filosofit, joilta idea sielusta kehnon ruumiin vankina levisi vasta Paavalin kautta kristinuskoon ja länsimaiseen kulttuuriin (Platon, Paavali, Augustinus, Descartes).

Renessanssin aikana harrastettiin kovasti antiikin filosofiaa. Ehkä miehet saivat sieltä lisäintoa naisten halveksimiseen. Naisten pilkkaamista pidettiin nimittäin silloin erityisen hauskana asiana, jopa jalo Thomas More sortui siihen. Se taisi kuulua antiikin sivistykseen renessanssin miesten mielestä.

perjantaina, maaliskuuta 20, 2009

Minna Canth: Minna ja minä

Minna ja minä

Kun Minna ja minä olimme nuoria. Mieheni ottama kuva. Olimme matkalla hänen vanhempiensa kanssa, ja Jyväskylässä nuori Minna Canth ja minä kohtasimme. Kaikille savolaisille koululaisille Minna Canth oli ollut kuin naapurin täti, vakava ja hiukan pelottava. Nuori Minna oli jotain uutta minulle.

torstaina, maaliskuuta 19, 2009

Tunnustuksia ja virtuaalipokaaleja

Kiitos tunnustuksista!



Tämähän on kuin Oscar!

Blogging with purpose

Briljantti
Amazing Friendship ja I love your Blog

You make my day

Nice Matters Award (kannattaa katsoa suurena)

Olen saanut Rocking Girl Blogger- tunnustuksen jonakin sellaisena aikana, että en ole nähtävästi ehtinyt laittaa siitä edes merkintää. Kiitos siitä. Olenhan minä osannut joskus rokata oikein kunnolla, kun minulle opetti sitä taitoa vaihto-oppilasvuonna poika, josta tuli myöhemmin tanssin opettaja - ja sillä tapahtumalla on ollut suuri merkitys. Kohtalona Rock around the Clock. (2006)
Ja muistoja ja tunnustuksia vuodelta 2005



Kuvankaunis tunnustus ilahdutti, ja sen lähtöpaikkakin löytyi.


Blogimentorini-palkinnon löysin itse jostain kaukaa netistä ja lähetin eteenpäin. Tällä voit osoittaa kiitollisuuttasi.



Vappulahja: Brain




Lisää tunnustuksia: Yhtä hymyä. Summer smile ja kaksi muuta kuvaa.

Tämänkin löysin netissä vaeltaessani ja laitoin eteenpäin kaikille bloggaajille. Ole hyvä, lukija, ota ja anna eteenpäin!