Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Iisalmi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Iisalmi. Näytä kaikki tekstit
tiistaina, lokakuuta 28, 2014
Ankeus: ankeuden kauneus
Ankeuden hillitty kauneus
Makrotex-kuvat: ankeus
vähäinen ensilumi katolla
marraskuinen aamu
Kustaa Aadolfin kirkko ja hautausmaa
Pietari 2012 lokakuu
Fontanka syyskuussa 2013
Pietari syyskuussa 2013
tiistaina, heinäkuuta 22, 2014
Makrotex: Puinen. Wooden houses
Rakastan puutaloja. Kuvassa kouluaikojeni kaupungin Iisalmen punaiseksi maalattuja puurakennuksia. Yllä vasemmalla mieheni veljen tekemä koirankoppi, jossa emännöi aikoinaan mäyräkoira Netta.
Tuttu ikkuna. Tässä talossa asui kotiväkeni siihen aikaan, kun olin opiskelija ja pienten lasten äiti. Tämä oli vanhimman lapseni mummola. Pihassa kasvoi kukkia, ja pihapiirissä oli punainen aitta, josta on yllä monta kuvaa. Uimaranta oli vieressä, samoin siihen aikaan puutalossa sijainnut kaupunginkirjasto. Lisää kuvia Flickrin kansiossa, myös kauniista uimalan pukuhuonerakennuksesta.
yli 250 puutaloa Flickrin Puutalot-kansiossani
Klikkaa myös hakusanoa.:)
Onneksi ihan kaikkia puutaloja ei tuhottu.
Kirjailijatalo "Villa Kivi", Helsinki
Puutaloromantiikkaa Suomenlinnassa. Asuin Suomenlinnassa kaksi ja puoli vuotta.
Tämän viikon teema: puinen (Pieni lintu -blogissa lisää kuvia aiheesta 'puinen')
torstaina, heinäkuuta 17, 2014
Iisalmen koulut. Tyttölyseo unohdettu kokonaan
Iisalmen Tyttölyseo toimi vuodet 1949-1957 tässä rakennuksessa, jonka on suunnitellut Wivi Lönn.
Iisalmen Tyttölyseo toimi tässä rakennuksessa vuosina 1957-1974. Siitä tehtiin Juhani Ahon peruskoulu vuonna 1974. Iisalmen Tyttölyseo on kokonaan unohdettu kaupungin ylioppilaiden luettelosta.
Kuvasarja Iisalmen Tyttölyseon ensimmäisestä (1949-1957), ja toisesta (1957- 1974) koulurakennuksesta. Iisalmen Tyttölyseon uudesta rakennuksesta tehtiin Juhani Ahon koulu vuonna 1974.
Iisalmen lyseo, jossa mieheni kävi koulua ja josta hän pääsi ylioppilaaksi.
Iisalmen koulut, kuvakansioni
Kaikkien kaupungin koulujen ylioppilaat on laitettu saman koulun ylioppilaiksi: ISALMEN LYSEOSTA JA AIKUISLUKIOSTA VALMISTUNEET YLIOPPILAAT Koulun nimen vain sanotaan vaihtuneen. Miten tuollaista voidaan tehdä? Eliminoida kokonaan merkittävä vaihe Iisalmen koulujen historiassa; tyttökoulu. Onko se laiskuutta vai tietämättömyyttä? Kustakin koulusta oliisi voitu laittaa oma luettelonsa.
Mieheni ja minä olemme muuttuneet luokkatovereiksi, vaikka kävimme Iisalmessa koko ajan eri koulua hän Lyseota (poikalyseota) ja minä Tyttölyseota. En ole koskaan elämässäni käynyt Iisalmen lyseota enkä aikuislukiota!
Kustakin koulusta oliisi voitu laittaa oma luettelonsa.Vai eikö tiedetä, mitä kouluja Iisalmessa on ollut? Ei Iisalmessa ole liikaa historiaa talteen laitettavaksi!
Historiaa, mm koulujen nimenmuutokset
www.iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Opetus-_ja_koulutuspalve...
www.iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Opetus-_ja_koulutuspalve...
keskiviikkona, heinäkuuta 16, 2014
Iloinen 50-luku: Autot
Autot olivat harvinaisia Suomessa 1950-luvulla. Perhealbumista skannatussa kuvassa on mieheni isän auto Standard Vanguard, jonka hän oli ostanut käytettynä 1950-luvun alussa. Tämä oli jo hänen toinen autonsa. Sitä ennen hän oli ostanut tummansinisen Chevrolet 1939:n iisalmelaiselta taksilta vuonna 1950. Uusia autoja saivat erikoisluvalla vain taksit, eläinlääkärit ja muut, jotka tarvitsivat autoa työnsä vuoksi.
Lisäys: Ilta-Sanomat 22.7.2014 henkilö autoja 1940-luvulla Suomessa 8824 ja 1950 yhteensä 26814.
Jukka Kemppisen eiliseen kirjoitukseen Taka-ajatuksia liittyy hieno mustavalkokuva, jossa on mm kaksi autoa: kuormuri International ja Willys Overland.
Kysyin kommenteissa:
Olen
luullut, että sodan aikana ja noin pian sodan jälkeen oli vaikeaa saada autoja
yksityiskäyttöön, paitsi jos ostaja oli lääkäri tai eläinlääkäri. Ovatko nuo
vanhoja vai uusia autoja? Onko tuo Willys Overland Whippet?
Kemppinen vastasi: ” Uusia ei saanut ollenkaan.
International ansaitsi urhoollisuusmitalin - se palautettiin sodan päätyttyä ja
14- ja 15-vuotiaat enoni kunnostelivat sen ajettavaksi.
Willys on Knight, luultavasti vm. 1929. Se oli vanhentunut jo ennen sotia. Tyypillisesti tuollaisia autoja talikoitiin riihistä ja vastaavista. Koneessa oli luistiventtiilit ja muita omituisuuksia, joiden vuoksi sitä oli turha yrittää käynnistää pakkasella. Se oli talvet pukeilla. Edes itäautoja ei käytännössä tuotu maahan 40-luvun puolella eli sotakorvausajan valuuttasäännöstelyn oloissa.”
Willys on Knight, luultavasti vm. 1929. Se oli vanhentunut jo ennen sotia. Tyypillisesti tuollaisia autoja talikoitiin riihistä ja vastaavista. Koneessa oli luistiventtiilit ja muita omituisuuksia, joiden vuoksi sitä oli turha yrittää käynnistää pakkasella. Se oli talvet pukeilla. Edes itäautoja ei käytännössä tuotu maahan 40-luvun puolella eli sotakorvausajan valuuttasäännöstelyn oloissa.”
Kysyin lisää:
Muuttuiko
autotilanne mielestäsi vuonna 1950 vai vasta vuonna 1952, jolloin
sotakorvauksista päästiin melkein kokonaan? Oliko Pohjanmaalla silloin jo uusia
autoja? Iisalmessa oli pitkään vain noita vanhoja autoja ja niitäkin koko
kaupungissa vain muutama. --
Kemppisen tämän päivän kirjoituksessa ”Pikaistuksissa” on kuvassa on Mercedes 1914,
kuuluisa auto, joka oli Kauhavalla kovassa käytössä:
”Kommentoija kysyy vanhoista autoista. Raskain
mielin näytän häpeällisen valokuvan. Siinä esiintyy myös kummitätini,
peffapuolelta. Auto on heti sotien jälkeen jostain ilmeisesti eri keinoin
(sementtiä, kinkkua ja voita) hankittu värkki Kauhavan purjelentokerhon
lentokoneiden hinaamiseen. Kummitätini Vieno oli kerhon puheenjohtaja ja
suoritti kaikki lentomerkit ja olisi vielä hypännyt laskuvarjolla, mutta
äitinsä kielsi.
Niin… Auto on Mercedes Benz vuosimallia 1914.
Sitä kyseltiin suurena harvinaisuutena museoihin, mutta se oli sahattu kahtia
ja varustettu vaijerivinssillä. Se palveli aikansa kiskomalla itse rakennettua
Harakka-merkkistä purjelentokonetta taivaalle ja ruostui ja unohtui sitten
johonkin.”
tiistaina, joulukuuta 10, 2013
Iisalmen talvi ja Helsingin talvi
Lapsuudessa ja kouluvuosina asuin Iisalmessa. Talvella siellä oli aina korkeat valkoiset lumikinokset. Pakkanen ei tuntunut sisämaassa niin kovalta kuin täällä meren äärellä Helsingissä, jossa kylmyys käy luihin ja ytimiin.
Samat kuvat: Iisalmi-kuvat suurempina
Talvi Helsingissä: Life in a cold climate
Samat kuvat: Iisalmi-kuvat suurempina
Talvi Helsingissä: Life in a cold climate
torstaina, marraskuuta 14, 2013
IIsalmen kaupunginkirjasto
Anna Amnell/Blogisisko lomalla Suomessa Kanadasta (1979-1988) kesällä 1985. Kuva: Matti Amnell Jr.
Iisalmen kaupunginkirjasto. Uusi kirjastotalo ja Kulttuurikeskus on kaunis rakennus Kirkkopuistonkadun varrella. Tässä kirkonmäen puolelta kuvattuna. Kirkkopuistonkatu 9
Uusi Iisalmi on punatiilikaupunki
Uudessa Iisalmessa on matalia tiilitaloja, joissa on valkoista koristeena.
Värit on varmaankin otettu ydinkeskustassa olevista rakennuksista:
kirkonmäellä vanha poikalyseo (1930-luku), Iisalmen lyseo
ja kaupunginkirkko
sekä vanha tyttölyseo (1957-1974), nykyään Juhani Ahon koulu
Myös punavalkoiset aitat kuuluvat Iisalmeen. Aitta Savonkatu 2:n pihasta, joka on minulle tuttu. Kuva: Anna Amnell
Savonkadulta otetussa vanhassa kuvassa (omistajat A & S Pajunen) on nähtävissä sekä vesitorni että vanhoja taloja, joissa oli punainen katto.
Värit on varmaankin otettu ydinkeskustassa olevista rakennuksista:
kirkonmäellä vanha poikalyseo (1930-luku), Iisalmen lyseo
ja kaupunginkirkko
sekä vanha tyttölyseo (1957-1974), nykyään Juhani Ahon koulu
Myös punavalkoiset aitat kuuluvat Iisalmeen. Aitta Savonkatu 2:n pihasta, joka on minulle tuttu. Kuva: Anna Amnell
Savonkadulta otetussa vanhassa kuvassa (omistajat A & S Pajunen) on nähtävissä sekä vesitorni että vanhoja taloja, joissa oli punainen katto.
perjantaina, marraskuuta 08, 2013
Iisalmen punavalkoiset aitat
Näitä on eri puolilla kaupungin keskustaa, mutta suurin osa vanhan kirjaston korttelissa.
Vasemmalla ylänurkassa on nostalginen pieni mökki, mieheni veljen rakentama koirankoppi, jossa emännöi aikoinaan mäyräkoira Netta.
Vasemmalla ylänurkassa on nostalginen pieni mökki, mieheni veljen rakentama koirankoppi, jossa emännöi aikoinaan mäyräkoira Netta.
Puutaloja Iisalmessa
Vanhan kirjaston kortteli vastapäätä vesitornia ja uimarantaa, lasten paratiisia, jossa on hieno pukuhuonepaviljonki.
Ylärivillä on entinen kirjasto. Se oli kouluaikoina toinen kotini. Sisään mennessä oikealla oli lastenosasto,suoraan oikealla suuri kirjastosali, jossa oli kaunokirjallisuutta ja vasemmalla huone, jossa oli tietokirjallisuus ja lukusali.
Aikaisemmin tehty mosaiikkini Iisalmi talvella
Ylärivillä on entinen kirjasto. Se oli kouluaikoina toinen kotini. Sisään mennessä oikealla oli lastenosasto,suoraan oikealla suuri kirjastosali, jossa oli kaunokirjallisuutta ja vasemmalla huone, jossa oli tietokirjallisuus ja lukusali.
Aikaisemmin tehty mosaiikkini Iisalmi talvella
keskiviikkona, marraskuuta 06, 2013
lauantaina, marraskuuta 02, 2013
Pyhäinpäivän aamu
Kaunis vaikka hiukan sateinen aamukävelysää. Otin sateenvarjon alta paljon kuvia. Niiden laittamien nettiin on hankalaa, kun mukana on vain pienenpieni läppäri.
perjantaina, marraskuuta 01, 2013
Pyhäinpäivä 2013
Savossa vietetään pyhäinpäivää perinteiseen aikaan. Kuvassa muualla kuolleiden vainajien muistoksi sytytettyjä lyhtyjä.-
maanantaina, elokuuta 26, 2013
Iisalmen Satamapuiston kioski: vain muistitietoa rakentajista
"Tieto on [Kalle Väisäsestä] luultavasti peräisin kaupungin inventointikortista, jossa suullisina lähteinä mainitaan kaupungin rakennusmestari Esa Hakala sekä Eeva Remes." Muistikuvia Iisalmesta. Salmetar/Iisalmen Sanomat 25.8.2013.
Kirjeeni Muistikuvia palstalle:
Iisalmen rantakioskiin liittyy sukutarina, jonka olen kuullut lapsesta asti. Iäkkäät sukulaiset kertoivat, että isoisäni suksimestari, nuoruudessaan kiertelevänä puuseppänä ja viulupelimannina toiminut Jaakko Rytkönen (1875-1969) oli "rakentanut "rantakioskin.
Kun haastattelin iäkkäitä sukulaisiani 1990-luvulla, he kertoivat, että heitä paljon vanhemmat naapurit sanoivat aina laivan tullessa Iisalmen rantaan: ”Kun minä tulin tähän laivalla, Jaakko oli tuota kioskia tekemässä. ”
Pohjois-Savon kulttuuriympäristö 2. kertoo, että kioskin rakensi puuseppä Kalle Väisänen Haukiniemenkatu 6:ssa sijainneessa verstaassaan jo 1890-luvulla.
Isoisäni oli siihen aikaan nuori poika (synt. 1875)
["Tieto on (Kalle Väisäsestä) luultavasti peräisin kaupungin inventointikortista, jossa suullisina lähteinä mainitaan kaupungin rakennusmestari Esa Hakala sekä Eeva Remes." Muistikuvia Iisalmesta. Salmetari/Iisalmen Sanomat 25.8.2013.
Rakennusajankohtakin on lehden mukaan "todennäköinen."]
Samalla nettisivulla kerrotaan, että Satamapuiston kioski rakennettiin samoihin aikoihin kuin tullikamaripakkahuone, joka rakennettiin vuonna 1893 ja siirrettiin nykyiselle paikalle 1909.
Siirrettiinkö myös kioski vuonna 1909?
Olisiko mahdollista, että ukki on ollut nuorena miehenä töissä Kalle Väisäsellä kioskia siirrettäessä tai korjattaessa ja naapurit olisivat nähneet hänet silloin kioskia nikkaroimassa?
Olipa tämä sukutarina totta tai ei, se on mielenkiintoinen:
”Historiantutkimuksessa muistitiedon asema on vahvistunut. --Muistitiedossa ei enää painoteta asioiden tai tapahtumien todellisuutta, vaan ihmisten kokemuksia ja tunteita.” (Heli Mäki esipuheessa toimittamaansa kirjaan ”Junalla sotaan ja sotaa pakoon” 2011 Helsingin Yliopisto). Ehkä innostun joskus penkomaan arkistojakin.
Ystävällisin terveisin
Anna Amnell
--
P.S. Tilaamme Salmettaren ihan näiden muistikuvien vuoksi. (Ukki teki vuoden 1957 iisalmelaislehden lehtihaastattelun mukaan suksia Iisalmen Visan edustushiihtäjille, mm Joonas Ryhäselle, joka voitti ukin tekemillä suksilla Salpausselän kisat.)
torstaina, heinäkuuta 18, 2013
Rakkaat ja vaaralliset autot
Iisalmen kirkonkylän koulun johtajaopettaja Aaro Pekkarisen auto, Standard Vanguard, 1950-luvun puolivälin Iisalmessa
Iisalmessa oli minun lapsuudessani niin vähän autoja, että kun näin rekisterilaatassa kirjaimet SF, luulin, että se oli Suomi Filmin auto.
Autojen määrän lisääntymistä pidetään elintason nousun merkkinä. Mutta kaikki eivät näe asiaa samoin.
Maailman terveysjärjestön mukaan tieliikenteessä kuolee joka vuosi 12,5 miljoona ihmistä maailmassa (Suomessakin noin 250) ja loukkaantuu 50 miljoonaa.
Liikenteelle pitää olla vaarattomia vaihtoehtoja. Tie oli tuhansia vuosia paikka, jossa kohtasimme toisia ihmisiä, juttelimme. Nyt siitä on tullut pelottava paikka.
Iisalmessa oli minun lapsuudessani niin vähän autoja, että kun näin rekisterilaatassa kirjaimet SF, luulin, että se oli Suomi Filmin auto.
Autojen määrän lisääntymistä pidetään elintason nousun merkkinä. Mutta kaikki eivät näe asiaa samoin.
Maailman terveysjärjestön mukaan tieliikenteessä kuolee joka vuosi 12,5 miljoona ihmistä maailmassa (Suomessakin noin 250) ja loukkaantuu 50 miljoonaa.
Liikenteelle pitää olla vaarattomia vaihtoehtoja. Tie oli tuhansia vuosia paikka, jossa kohtasimme toisia ihmisiä, juttelimme. Nyt siitä on tullut pelottava paikka.
tiistaina, heinäkuuta 16, 2013
Uudet puut Pohjolankadulla
Löysin koulukaupunkini Iisalmen sivuilta paljon hienoja kuvia. Kaupunki on muuttunut.
Kuva: Iisalmen kaupunki
Minne unohtui Wivi Lönnin suunnittelema koulu kuvagalleriasta?
Kuviani Iisalmesta (yhteensä 150 kuvaa eri vuodenajoista)
Wivi Lönn suunnitteli tämän koulun: Otavan koulu, ent. kansakoulu, Iisalmi (1908) Iisalmen Tyttölyseo (1949-1957), nykyään osa Edwin Laineeen koulu.
Vuonna 1957 Tyttölyseo siirtyi uuteen rakennukseen, josta tuli 1974 Juhani Ahon koulu.
Wivi Lönnin suunnittelema koulu oli minunkin kouluni
Vuonna 1957 Tyttölyseo siirtyi uuteen rakennukseen, josta tuli 1974 Juhani Ahon koulu.
Wivi Lönnin suunnittelema koulu oli minunkin kouluni
Wivi Lönn
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wivi_L%C3%B6nn
Näyttää siltä, että Wivi Lönnin suunnittelema koulu on suojelukohde. Huokaisen helpotuksesta. Kulttuuriperintösivut kertovat:
"Vuonna1908 valmistunut puurakenteinen kansakoulu rakennettiin lisärakennukseksi viereisellä tontilla
sijainneelle Iisalmen kauppalan ensimmäiselle kansakoululle. Tämä ns. koulun uusi puoli oli arkkitehti
Wivi Lönnin suunnittelema yksikerroksinen rakennus, johon tuli kuusi luokkahuonetta ja juhlasali. Rakennus katettiin rautapellillä. Koulun pihamaaksi jäi molempien koulujen välinen alue. Rakennus edustaa Iisalmessa harvinaista jugend-arkkitehtuuria. Rakennusta on korjattu 1970- ja 1980-luvuilla sekä maalattu ulkoa 1990-luvun alkupuolella."
Näyttää siltä, että Wivi Lönnin suunnittelema koulu on suojelukohde. Huokaisen helpotuksesta. Kulttuuriperintösivut kertovat:
"Vuonna1908 valmistunut puurakenteinen kansakoulu rakennettiin lisärakennukseksi viereisellä tontilla
sijainneelle Iisalmen kauppalan ensimmäiselle kansakoululle. Tämä ns. koulun uusi puoli oli arkkitehti
Wivi Lönnin suunnittelema yksikerroksinen rakennus, johon tuli kuusi luokkahuonetta ja juhlasali. Rakennus katettiin rautapellillä. Koulun pihamaaksi jäi molempien koulujen välinen alue. Rakennus edustaa Iisalmessa harvinaista jugend-arkkitehtuuria. Rakennusta on korjattu 1970- ja 1980-luvuilla sekä maalattu ulkoa 1990-luvun alkupuolella."
sunnuntaina, kesäkuuta 23, 2013
Iisalmen kirkonkylän vanha kivikoulu
Johtajaopettaja Aaro Pekkarisen lapset. Taustalla vuonna 1930 rakennettu "kivikoulu"
Iisalmi tässä blogissa (yli 30 kirjoitusta)
Kuvakansioni Iisalmi koulut
Koulun lapset sota-aikana eli 1940-luvullaHuom! UUTTA: Kivikoulun kuvat : Kari Jalkasen kansio
Mieheni isä haki johtajaopettajaksi Iisalmen kirkonkylän koululle 1920-luvun loppupuolella, ja hänelle sanottiin silloin, että kouluun tulee uusi lisärakennus, "kivikoulu".
Kirjakaapistamme löytyi Tuomas Kortelaisen kirjoittama Iisalmen seurakunnan historia 1627-1977. Kortelainen kertoo:
"Kirkonkylään valmistui 1930 pitäjän ensimmäisen koulurakennuksen vierelle 'kivikoulu'. " Kortelainen viittaa Iisalmen maalaiskunnan kunnankirjurin (virka olisi nykyisin lähinnä kunnanjohtaja) Juho Pehkosen kirjaan " Iisalmen kunnan kansakoululaitoksen ja kirkonkylän kansakoulun 70-vuotiskertomus. Iisalmi 1947.
Tällä hetkellä entinen "Iisalmen Kirkonkylän uusi koulu" on kuulemma surkeassa tilassa, sen kohtaloa pohditaan. Siellä on pidetty taidenäyttelyitä, mm mieheni opettajaveljen töitä on ollut siellä näytteillä.
Koulurakennuksessa oli myös kaksi opettajan asuntoa, yksi yläkerrassa ja yksi alakerrassa. Siellä oli kolme luokkahuonetta, kaksi yläkerrassa ja yksi alakerrassa. Yläkerran luokat voitiin yhdistää yhdeksi juhlatilaksi avaamalla isot ovet väliltä. Siellä oli keskuslämmitys päinvastoin kuin vanhassa koulussa, kauniissa puutalossa, jossa oli 1950-luvun loppupuoleen asti puulämmitys.
Mainittakoon, että uusi koulu sijaitsi ja sijaitsee suuren koulunpihan laidalla ja sen ympärillä on puita ja ruusupensaita maantien ja koulun välillä. Oli siis vain maantie, ei katuja. Koulukokonaisuus muistutti enemmänkin maalaistaloa tai pappilaa, ja siinä oli useita ulkorakennuksia, mm talli, aitat, sauna, navetta, riihi jne ja jättiläismäisen iso halkoliiteri. Koulu sijaitsi kulttuuriympäristössä, sillä "Brofeldtin pappila", joka on nykyään Seurasaaressa, oli kilometrin päässä.
Iisalmen kirkonkylänkoulun päärakennus, joka on valitettavasti purettu
Kuvakansioni: Iisalmen kirkonkylän koulu
Mieheni vanhemmat opettivat tässä vanhassa kauniissa puukoulussa. Isä oli johtajaopettaja (vastaa nykyajan peruskoulun rehtoria) ja hänen luokkaansa mentiin työhuoneesta, äidin luokkaan taas mentiin keittiöstä.
Sillä paikalla on tehty jo tarpeeksi tuhoa, sillä sieltä pantiin maan tasalle kaunis puukoulu.
Onneksi kivikoulu on jäljellä!
Kuvakansioni Iisalmi koulut
Iisalmi tässä blogissa (yli 30 kirjoitusta)
torstaina, kesäkuuta 13, 2013
Vanha kaunis Iisalmi 1
Savonkatu 2:n kauniit ikkunat
Asuin koko kouluajan Iisalmessa. Se oli oli siihen aikaan kaunis puutalokaupunki, jossa oli noin 2000 asukasta. Pääkatu vei rautatieasemalta kaupungin halki vesitornille ja järvenrantaan. Me asuimme yleensä pääkadun varrella tai sen vieressä olevissa kortteleissa. Talot olivat enimmäkseen yksikerroksisia ja vaaleaksi maalattuja. Useimmilla perheillä oli huoneen ja keittiön asunto, mutta huoneet olivat hyvin suuria ja korkeita. Meillä oli aina iso keittiö, vähän samaa tyyliä kuin Carl Larssonin Keittiö-maalauksessa. Sen ajan perheiden tyyliä oli, että isä istui kamarissa radion ääressä ja äiti puuhasi keittiössä, jonne myös hänen naisystävänsä tulivat rupattelemaan. Keittiön pöydän ääressä tekivät lapset läksynsä. Minä luin ylioppilaskirjoituksiin keittiössä matalalla jakkaralla istuen selkä lämpimään hellanmuuriin nojaten.
Iisalmen laivarannan kioski on jäljellä
Opiskeluvuosieni aikana vanha Iisalmi katosi melkein kokonaan. Hyvin lyhyessä ajassa puutalot hajotettiin ja niiden tilalle rakennettiin tiilitaloja. Sama tapahtui Iisalmen kirkonkylässä. Kuuntelin järkyttyneenä, kun anoppini kertoi puhelimessa, että kartanomainen kansakoulu purettiin, ja vanhat tavarat vietiin sieltä kaatopaikalle. Onneksi kirkonkylän puolelta pelastettiin "Brofeltin pappila" Helsinkiin Seurasaareen.
Kuvasssa entinen tyttölyseoni
Jännitän sitä, milloin puretaan Wivi Lönnin suunnittelema kaunis koulurakennus. Sen eteen on jo isutettu puita, jotka peittävät hienon jugend-julkisivun. Ehdin ottaa valokuvan ennen sitä.
Olen nähnyt nettikeskusteluista, että monet entiset ja nykyiset iisalmelaiset surevat sitä, että vanha kaunis rakennuskulttuuri tuhottiin. Minä elän ainakin mielessäni edelleen siinä kauniissa Iisalmessa, joka oli ennen. Olisipa säästetty edes muutama kortteli. Iisalmen Sanomat julkaisee viikkoliitteessään Salmettaressa kuvia vanhasta Iisalmesta, ja lukijat lähettävät muistojaan kadonneesta kaupungista. Asuimme useissa taloissa, mutta vain yksi niistä on jäljellä, ja se on täysin muuttunut.
Savonkatu 2, kauniisti korjattu talo, mutta talon pihan puoli on täysin muutettu.
Kotiväkeni asui vuokralla tässä talossa siihen aikaan, kun olin jo opiskelija ja asuin Helsingissä. Asuimme talon keskiosassa, joka näkyy kuvassa oikealla. Kuvassa olevan suuren ikkunan paikalla oli syvennys, jossa oli keittiön ikkuna. Keittiössä oli iso ruokakomero, kuin huone, jonka hyllyt notkuivat ruokaa joulunaikaan. Ruokakomeron ikkuna oli niin iso, että pikkusiskoni meni siitä kerran oppikouluaikana sisälle, kun tuli myöhään kotiin. Alakerrassa oli kaksi huonetta ja keittiö. Yksi huone oli yläkerrassa. Sitä vuokrattiin koululaisille paitsi kesällä, jolloin se oli sisarteni huone ja me olin mieheni ja lasteni kanssa kesälomalla Iisalmessa.
Kun menin naimisiin, olimme koko perhe lomalla myös tässä talossa ja nukuimme toisinaan kuvakollaasissa näkyvässä punaisessa hirsiaitassa. Pihalla oli kullakin vuokralaisella kasvimaa ja marjapensaita. Kamarin ja tyttöjen huoneen ikkunoista näkyy uimaranta ja uimala. Äitini kävi aamuisin uimassa järvessä jäiden tuloon asti.
Kuvia: Iisalmi eri vuodenaikoina kansiot
Puutaloja Iisalmessa, Porvoossa, Turussa, Helsingissä, Raumalla jne
Iisalmen uimala
Puutaloja Iisalmessa, Porvoossa, Turussa, Helsingissä, Raumalla jne
Iisalmen uimala
Iisalmen Tyttölyseo -kansio (vanha Jugend-rakennus)
Iisalmen kirkonkylän kansakoulu (purettu)
Iisalmi talvella (37 kuvaa)
Lue myös Kun koti kävi ahtaaksi.
Huom! Iisalmen kirkonkylän entisen kansakoulun 1930 valmistunut lisärakennus, "kivikoulu", on pelastettu!
Katso Kari Jalkasen kuvat! Iisalmen kirkonkylän koulu (=kivikoulu)
Ja täällä Idyllinen Iisalmi uudessa paikassa.
Lue myös Kun koti kävi ahtaaksi.
Huom! Iisalmen kirkonkylän entisen kansakoulun 1930 valmistunut lisärakennus, "kivikoulu", on pelastettu!
Katso Kari Jalkasen kuvat! Iisalmen kirkonkylän koulu (=kivikoulu)
Ja täällä Idyllinen Iisalmi uudessa paikassa.
Ennen ompelin vaatteeni itse
Koulu- ja opiskeluajoista lähtien ompelin melkein kaikki vaatteeni, jopa päällystakin ja hääpuvun. Ompelin myös lapsilleni. Tämä harrastus johtui lähinnä taloudellisista syistä.
Tein usein vaatteita vanhoista vaatteista. Hauskin tapaus oli se, kun tein itselleni hameen mieheni isoisän Oscar Amnellin mustista housuista. Isoisä oli kuollut muutama vuosi aikaisemmin. Hän oli asunut tyttäriensä luona, alkuvuoden Iisalmessa ja loppuvuoden toisen tyttärensä luona, joka oli matematiikan opettajana Kuopiossa.
Löysin housut mieheni kodin ullakolta ja ihastuin heti hienoon kankaaseen. En ostanut mitään kaavoja yleensä, en nytkään. Mutta hameesta tuli oikein hieno. Se oli kapea, ja siinä oli syvä laskos takana. Harmi, että siitä hameesta ei ole valokuvaa.
Tässä kollaasissa oleva lyhythihainen asu oli kaunista ruskeaa pellavaa. Sitä oli Stockmannilla vain jäännöserä, josta ei enempää voinut tehdä. Mutta hintakaan ei ollut kallis. Tämä oli eräs lempiasujani. Käytin sitä useina kesinä. Nämä kuvat ovat eri kesiltä, molemmat otettu Iisalmessa, jossa vietimme opiskeluaikoina yleensä kesät joko mieheni vanhempien luona, joilla oli tilava virka-asunto tai minun kotonani kaupungin puolella kodikkaassa puutalossa . Linkissä oleva kuva kaupungissa olevasta talosta on otettu myöhemmin, kun se oli jo remontoitu ja muutettu uuteen asuun. Meidän aikanamme se oli samaa tyyliä kuin alla oleva kansakoulurakennus, Iisalmen kirkonkylän koulu (kuvakansio), joka on valitettavasti purettu.
Koulu järveltä päin kuvattuna. Tässä koulussa appivanhempani olivat opettajina vuosikymmenet. Rakennuksen keskiosassa oli johtajaopettajan virka-asunto.
Tein usein vaatteita vanhoista vaatteista. Hauskin tapaus oli se, kun tein itselleni hameen mieheni isoisän Oscar Amnellin mustista housuista. Isoisä oli kuollut muutama vuosi aikaisemmin. Hän oli asunut tyttäriensä luona, alkuvuoden Iisalmessa ja loppuvuoden toisen tyttärensä luona, joka oli matematiikan opettajana Kuopiossa.
Löysin housut mieheni kodin ullakolta ja ihastuin heti hienoon kankaaseen. En ostanut mitään kaavoja yleensä, en nytkään. Mutta hameesta tuli oikein hieno. Se oli kapea, ja siinä oli syvä laskos takana. Harmi, että siitä hameesta ei ole valokuvaa.
Tässä kollaasissa oleva lyhythihainen asu oli kaunista ruskeaa pellavaa. Sitä oli Stockmannilla vain jäännöserä, josta ei enempää voinut tehdä. Mutta hintakaan ei ollut kallis. Tämä oli eräs lempiasujani. Käytin sitä useina kesinä. Nämä kuvat ovat eri kesiltä, molemmat otettu Iisalmessa, jossa vietimme opiskeluaikoina yleensä kesät joko mieheni vanhempien luona, joilla oli tilava virka-asunto tai minun kotonani kaupungin puolella kodikkaassa puutalossa . Linkissä oleva kuva kaupungissa olevasta talosta on otettu myöhemmin, kun se oli jo remontoitu ja muutettu uuteen asuun. Meidän aikanamme se oli samaa tyyliä kuin alla oleva kansakoulurakennus, Iisalmen kirkonkylän koulu (kuvakansio), joka on valitettavasti purettu.
Koulu järveltä päin kuvattuna. Tässä koulussa appivanhempani olivat opettajina vuosikymmenet. Rakennuksen keskiosassa oli johtajaopettajan virka-asunto.
Labels:
1960-luku,
1970-luku,
Aaro Pekkarinen,
family stories,
familystories,
Iisalmen kirkonkylän kansakoulu,
Iisalmi,
muoti,
ompeleminen,
Oskari Amnell,
Savonkatu 2,
vaatteet
lauantaina, kesäkuuta 08, 2013
Kesällä töissä ja muutenkin kaupungissa
Helsinki ei tyhjene kesäisin, päinvastoin se kuhisee elämää ja jännitystä. Minusta on ollut aina hauskaa olla Helsingissä kesäisin. Ehkä se johtuu osittain siitä, että itikoiden ja muiden kesäötököiden puremat tekevät minut suorastaan sairaaksi. Kaupunki sopii minulle.
Meillä ei ole myöskään olllut koskaan kesämökkiä, vaan olemme nauttineet kesästä puistoissa, meren rannalla ja saarilla, esimerkiksi Pihlajasaaressa.
Aikaisemmin teimme lomamatkoja Savoon tapaamaan lähisukulaisia. Lasten ollessa pieniä vietimme muutaman viikon mieheni veljen kesämökillä, minkä vuoksi lapsemme sanovat, että olihan meillä kesämökki. Olimme kiitollisia, kun mieheni veli antoi kesämökin käyttöömme. Hänen kaupunkiasuntonsakin oli kuin huvila meidän mielestämme.
Mustasaaressakin olemme käyneet lampaita ja perhosia ihailemassa. Nykyisen asuntomme lähellä on ihana, vielä tähän asti ihmeen kaupalla luonnonomaisena säilynyt Töölönlahti ja uusi löytö Meilahden ruusutarha.
Mieheni ja minä teemme kesällä töitä ja matkustamme ulkomaillekin keväällä tai syksyllä, jolloin siellä on viileämpää ja vähemmän turisteja. Turistien määrä ei ole Helsingissä vielä niin suuri, että siitä kärsisi, päinvastoin se tuo lisää kansainvälisyyttä ja eksotiikkaa kauniiseen pääkaupunkiimme.
Klikkaa hakusanoja 'kesä kaupungissa'.
Meillä ei ole myöskään olllut koskaan kesämökkiä, vaan olemme nauttineet kesästä puistoissa, meren rannalla ja saarilla, esimerkiksi Pihlajasaaressa.
Aikaisemmin teimme lomamatkoja Savoon tapaamaan lähisukulaisia. Lasten ollessa pieniä vietimme muutaman viikon mieheni veljen kesämökillä, minkä vuoksi lapsemme sanovat, että olihan meillä kesämökki. Olimme kiitollisia, kun mieheni veli antoi kesämökin käyttöömme. Hänen kaupunkiasuntonsakin oli kuin huvila meidän mielestämme.
Mustasaaressakin olemme käyneet lampaita ja perhosia ihailemassa. Nykyisen asuntomme lähellä on ihana, vielä tähän asti ihmeen kaupalla luonnonomaisena säilynyt Töölönlahti ja uusi löytö Meilahden ruusutarha.
Mieheni ja minä teemme kesällä töitä ja matkustamme ulkomaillekin keväällä tai syksyllä, jolloin siellä on viileämpää ja vähemmän turisteja. Turistien määrä ei ole Helsingissä vielä niin suuri, että siitä kärsisi, päinvastoin se tuo lisää kansainvälisyyttä ja eksotiikkaa kauniiseen pääkaupunkiimme.
Klikkaa hakusanoja 'kesä kaupungissa'.
sunnuntaina, maaliskuuta 03, 2013
Värikollaasi 116: historia
Keskellä on Sinebrychoffin museon opas historiallisessa asussa, sivuilla ikkunat talosta, joka on Fredrikinkadun ja Ratakadun kulmassa, ylin ja alin koristemaalaus Kustaa Aadolfin kirkosta (IIsalmi, 1779). Suuri koko/a larger size
Tämän viikon
Värikollaasi 116
Kuvia Iisalmesta eri vuodenaikoina
Tämän viikon
Värikollaasi 116
Kuvia Iisalmesta eri vuodenaikoina
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)