Värikollaasi 106:Tietäjä itäiseltä maalta

Tietäjä itäiseltä maalta, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Katso suuremmassa koossa. A larger size.

Värikollaasi 106: Purple Orchid    

Jouluiloa!
Joy to the World!

Porvoon Tuomiokirkko, seimiasetelma
Haasteen toinen osa, joulkukortti myöhästyi: Joulukortti

Kaunis Porvoo

Kahden päivän matka Porvooseen ennen joulua oli ensimmäinen joululahjani. Luminen kaupunki oli satumaisen kaunis. Kuvassa raatihuone.
Lisää kuvia Vanhasta Porvoosta Aurora-blogistani.

Joulu blogeissani

A florist's shop in Helsinki, Töölö, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Sama kuva suurena

Kaikkien blogieni päivitys (uusimmat kirjoitukset näkyvät)
Blogisisko
Nukkekotiblogi
Käsityöblogi
Kotikissat
Keskiaika
Nojatuolipuutarhablogi
Aurora-blogi
Narniassa-blogi
Narnia-blogi
Isoäidit
Kaikkien blogieni päivitys

Kaikissa blogeissa on lisäksi hakusanat blogin pohjasssa tai sivupalkissa. 
Rauhallista joulunaikaa!
Hirsimaja ja tähti

Numerokuvat 17: 34

IMG_8265, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tee joulutähti tulitikuista. Tässä on 34 tulitikkua. Voit laittaa taustalle pahvin, johon liimaat tulitikut. Leikkaa pois raapaisuosa. Liimaa päälle jokin koriste, vaikkapa kiiltokuva. Voit leikata myös lehdestä värikkään jouluisen kuvan.

Tämä tähti on tehty muutamassa minuutissa eikä koristeeksi löytynyt muuta kuin metallinen kuusenkoriste. Tämä ei ole pysyvä koriste. Laitoin tulitikut takaisin tulitikkulaatikkoon ja koristeen kuuseen.

Numerokuvat 17: 34

TV:ssä neuvottiin tekemään himmeli makaronista. Siitä tulee kestävämpi kuin oljesta. Täällä on kirjoitukseni himmelistä ja sieltä pääsee himmelin ohjeisiin. Täällä helppo ohje, tekstissä perinpohjainen  ja hieno. Vaikkapa koululaiselle askarteltavaksi.
Iloista ja hyvää joulua!

Talvimuotia

IMG_8258, a photo by Anna Amnell on Flickr.

City-koiralla on hupputakki.
Kuva suuressa koossa.

Photo Friday: 'Best of 2012'

Helsinki, Finland, a photo by Anna Amnell on Flickr.

One of the best.

Season's Greetings!
A Happy New Year 2013!
I wish you a Merry Christmas annd a Happy New Year!
Hyvää joulua ja Onnea vuodelle 2013, Photo Friday'n suomalaiset osallistujat!
Feliz Navidad! God Jul! Feliz Natal! Joyeux Noël! Fröchliche Weihnachten! Buon Natale!

´Kylmää ja kaunista

IMG_7749, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Porvoossa on kuvattavaa melkein joka askeleella.

Talvinen Porvoo

Winter_Porvoo_20120107_069, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Kuva: Matti Amnell (Jr)
Lisää Matin kuvia Porvoosta

Noitien metsästystä ja opiskelua Wittenbergissä

Lucas Cranachin talo, Wittenberg, a photo by Anna Amnell on Flickr.

19-vuotias maisteri Erasmus Olavinpoika Helsinkiläinen asui Wittenbergin torin varrella Cranachin taiteilijasuvun omistaman talon ylimmässä kerroksessa. Erasmuksen huone oli pitkä ja kapea kuin hovipojan kenkä.

Seinillä oli pari lautaa hyllyinä, joille Erasmus oli levittänyt vähäiset kirjansa ja nauloja, joissa riippuivat hänen kuluneet vaatteensa.

Hänen huoneessaan oli kapea puusänky, ikkunan edessä kannellinen kirjoituspulpetti ja jakkara sekä raudoitettu matka-arkku muita tavaroita varten.
Lucian ja Hannun matka-arkut olivat vielä käytävässä.
– Olen ottanut mallia Pyhän Hieronymoksen kammiosta, Erasmus selitti näyttäen seinällä olevaa paperikuvaa, jossa Hieronymos oli kammiossaan pöytänsä ääressä ja leijona lepäsi hänen jalkojensa juuressa.
– Leijona puuttuu, sanoi Hannu. – Ei ole edes kissaa, sanoi Hannu pettyneenä.
– Vuokraemäntä ei salli mitään torakkaa suurempaa, sanoi Erasmus nauraen ja näytti jo Lucian mielestä entiseltä veitikkamaiselta veljeltä.

Cranachin suvulla oli torin toisella puolen apteekki ja työpaja, jossa valmistettiin suuria maalauksia. Erasmus oli päässyt asumaan Cranacheille, koska yliopiston opettajat olivat suositelleet häntä opettamaan Cranachin nuorimpia lapsia.

Erasmus kehui, että huone oli talvellakin lämmin, sillä viereisessä huoneessa oli korkea tummanvihreä kaakeliuuni, jonka yksi seinä oli Erasmuksen huoneessa, vaikka sitä lämmitettiin viereisestä ateljeehuoneesta käsin.

Oikein kylmänä aamuna hän sai mennä ateljeehen uunin päälle nukkumaan, jollei joku oppipoika ollut varannut sitä itselleen.
(katkelma uusimmasta kirjastani, jonka nimi saa olla vielä salaisuus)

Suomalainen Pihla Viitala esiintyy elokuvassa, jossa metsästetään noitia Wittenbergissä, ehkä 1600-luvulla, en ole siitä varma. Eipä ole Wittenbergistä kuultu aikoihin ennen tätä muualla kuin viimeksi kirkkohistorian tunneilla, kun puhuttiin Lutherista.

Yllä mainittu Erasmus lähtee vuonna 1559 Wittenbergiin opiskelemaan kirjassani Kyynärän mittainen tyttö, kirjoittaa sieltä kirjeitä kauniille Margaretalle Helsinkin toisessa kirjassa ja valmistuu 19-vuotiaana maisteriksi uusimmassa kirjassani.



Olin kaksi vuotta sitten marraskuussa Wittenbergissä. Ylimmässä kuvassa on Lucas Cranach nuoremman ateljeekoti, jossa fiktiivinen Erasmus asuu,  ja tässä alemmassa ateljee, jossa kuuluisa Lucas Cranach vanhempi valmisti suurikokoiset maalaukset. Hänestä on pihalla patsas.

Wittenberg on kuin 1500-luvun ulkomuseo: kirkko jonka oveen Luther naulasi vallankumoukselliset teesinsä, yliopisto joka on Lutherin entinen kotitalo ja vanhoja rakennuksia, jotka kuuluivat alkujaan Lucas Cranach vanhemmalle, taiteilijalle, joka maalasi muotokuvat sen ajan kuuluisuuksista, mm Lutherista. (ei nuorempi kuten suomenkielinenWikipedia kirjoittaa)

Hannu ja Kerttu: Noitajahti taas näyttää tapahtuvan Wittenbergin lähellä olevassa metsässä filmin trailerin mukaan. Junamatkalla Berliinistä Wittenbergiin näimme kurjia Itä-Saksan aikaisia taloja ja rämeitä, joita näyttäisi olevan elokuvassakin.

Kuvassa näky suuri ristikkotalo on nähdäkseni vain kulissi, sillä hotellimme oli sen toisella puolen,

Muut Wittenbergin kuvani.

Itse kaupunki on soma ja hyvinhoidettu. Itä-Saksa elää enää museoissa ja ihmisten jutuissa, joita kuulimme kahvilassa. Turistit tulevat Lutherin ja Cranachin Wittenbergiin. Kuva: Wikipedia

Amerikka on keskiajassa asekysymyksessä

Tämä syntyi kommenttina Kemppisen blogiin:
Asuttuani useita vuosia Pohjois-Amerikassa tulin siihen tulokseen, että amerikkalaiset ovat erittäin vanhanaikaisia. Siirtolainen yleensäkin jää helposti siihen aikakauteen ja tapakulttuuriin, mikä vallitsi hänen kotimaassaan hänen lähtiessään sieltä. Tätä ei tulla useinkaan ajatelleeksi.

Varsinkin Villin lännen kulttuuri on kuin keskiaikaa, joka jatkui monin paikoin Euroopassa 1600-luvulle eli Amerikan siirtolaisuuden varsinaiseen alkuaikaan asti.

Talot ovat molemmin puolin päätietä ketjuna niin kuin keskiaikaisessa englantilaisessa kylässä, cowboy on keskiajan yksinäinen ritari, yleensä ilman perhettä. Perheenisä on herra talossaan.  Naisia kohdellaan ritarillisesti, ihannoivasti, 'hyviä' naisia.

Amerikassa kohtaa keskiajan vaarojakin. Eräällä leirintämatkalla olimme myös Teksasissa. Teini-ikäiset lapset olivat jääneet leirintäalueelle telttaa pystyttämään, ja me aikuiset läksimme etsimään kolikkopesulaa läheisestä kylästä. Tulimme erään  talon pihaan ja kävelimme kohtia taloa.

Tajusimme sillä hetkellä, että olimme tehneet hirvittävän virheen. Talosta tuli mies sen näköisenä, että hän aikoo tappaa meidät. Hän olisi saanut ampua "kotiinsa tunkeutujat" ihan niin kuin keskiajan perheenisä. Selvisimme pois elävinä, mutta nyt tiedän, mitä tarkoittaa, kun sanotaan "katse joka voisi tappaa". Minikuorma-autoissakin saattoi olla ase näkyvillä kuljettajan pään yläpuolella. Ase on amerikkalaiselle niin kuin miekka tai pitkä keppi keskiajan ihmiselle. Ilman sitä ei lähdetty ulos.

Tämä ei ole vilkasta mielikuvitustani. Niihin aikoihin eräs japanilainen opiskelija oli Kaliforniassa menossa vierailulle luokkatoverinsa kotiin, mutta osui vahingossa  väärään taloon. Hänet ammuttiin talon rappusille.

Vanhanaikaisuus tulee esiin onneksi hauskoissakin asioissa. Juhlissa istuvat juhlavieraat u-kirjaimen muotoisessa pääpöydässä, u:n ulkoreunalla ihan niin kuin keskiajan juhlissa.

Vanhoina aikoina kiertelivät maaseudulla ihmerohtojen kauppiaat. Asiakkaita houkuteltiin paikalle mahdollisimman kiinnostavalla ohjelmalla, ja rohtojen kauppias puhui kuin Runeberg. Tämä oli keskiaikaista alkuperää oleva 'medicine show' , ja siitä syntyi show, jota nähdään Suomenkin TV:ssä ja juhlienkin kaavana.

Useimmat amerikkalaisuuden piirteet ovat menneet Euroopasta siirtolaisten mukana ja tulevat usein takaisin tänne (Halloween). Varokaamme keskiajan asekulttuuria.

Patsas on Pyhä Yrjänä ja lohikäärme. (Zagreb)

Mustavalkomaanantai 142: kirjan valmistaminen

Berliini, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Marraskuu 2010: Kirjoitan Berliinin kirjailijaresidenssissä. Mieheni on turistina museoita kiertämässä. Kirjan valmistuminen on minulle aina hidasta.
suuri koko/a large size

Mustavalkomaanantai 142 'valmistelu', valmistautuminen', 'valmistaminen', '

Suru

Suru, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Newtown, Connecticut

Värikollaasi 105: Woodpine

Woodpine Xmas: kuvia Berliinin KadeWen tavaratalosta, Stockmannin caferian ikkunasta ja kotoa.
sama kuva suurena/ See in a larger size

Hyvää joulua! Merry Christmas! Joyeux Noel!

Woodpine, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuvissa: Kaivopuisto, muotia näyteikkunasta, lamppu zagrebilaisessa antiikkikaupassa ja ruukkukasvi kotona.
Suurempi koko/ a larger size
Värikollaasi  105

Ihana amaryllis

Amaryllis, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Olen aivan ihastunut tähän amaryllikseen. Se on kukkinut jo kerran, ja nyt on neljä kukintoa ja kaksi vielä nupulla. Se kukkii varmaankin vielä kolmannen kerran.

Vallankumous kirjojen maailmasssa

Otin eilen influenssarokotuksen ja sain miniflunssan, joka väsytti. Ajankuluksi luin vanhoja lehtiä.  Kesäkuun Writing Magazine oli jäänyt lukematta, ja sieltä löytyi kiinnostava ja ajankohtainen artikkeli. Sen aiheena olivat muutoksen tuulet kirjamaailmassa. Otsikko kuulosti yllättävältä. (Michael Allen: Winds of Change. There has never been a better time to be a writer. - Writing Magazine June 2012)

Lehti kertoo, että jopa sellainen kuuluisa kirjailija kuin Timothy Mo on siirtynyt omakustantajaksi. Syy: hän kokee, että kustantajat väheksyvät kirjailijoita. (Oikeastaan sana 'despise' tarkoittaa halveksivat, mutta se kuulostaa liian rajulta suomeksi sanottuna). Tällainen tunne ei ole tuntematonta Suomessakaan. Meitä suomalaisia järkytti se, miten eräs suuri kustantaja kohteli Sofi Oksasta, joka uskalsi esittää kritiikkiä. Oksanen on siirtynyt osittain omakustantajaksi aivan kuten Mo. Mutta pienessä Suomessa harva kirjailija uskaltaa esittää julkista kritiikkiä.

Kirjallisuusagentti Jonny Geller kirjoitti The bookseller-lehdessä, että kustantajien on pakko ryhtyä kohtelemaan kirjailijoitaan kunnioittavammin, kuunnella heidän mielipiteitään heitä koskevissa asioissa. Allenin mukaan Gellerin päätelmä on vallankumouksellinen. ("Geller's proposed change of attitude is revolutionary.")

Tammikuussa 2012 ilmestyi maailmassa enemmän kirjoja kuin koko vuoden aikana vuonna 1950! Kasvun syyt: print-on-demand, omakustantaminen ja joihinkin erityisaloihin keskittyneet pienet kustantamot. Lisänä tulevat e-kirjat.

Yllättävän paljon näyttää olevan Suomessa ennakkoluuloja omakustanteita kohtaan . Johtuuko tämä nuoren kulttuurin heikosta itsetunnosta? Esimerkiksi englanninkielisessä maailmassa on omakustannekirjailijoita ollut vaikka kuinka kauan.
Mutta mistä löytää oikea keino omakustantaa kirjojaan?

Lisäys:
“You must feel as I do, that our actual profession seems easy, but trying to get into print, dealing with publishers, seem to be overwhelming tasks.” Marcel Proust kirjeessä ystävälleen, kun ei löytänyt romaanisarjansa "Kadonnutta aikaa etsimässä" ensimmäiselle osalle kaupallista kustantajaa. Hän kustansi sen itse. 

Kuka vihaa joulua?

Joulukuuset Töölön torilla, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Joulukuuset Töölön torilla

Brysselissä pelättiin, että perinteinen joulukuusi loukkaa ei-kristittyjä ja pystytettiin moderni valoteos, joka muistuttaa joulukuusta. Brysseliläiset raivostuivat , ja yli 25000 ihmistä ilmaisi vetoomuksellaan mielipahansa tällaisesta muka joulukuusesta.

Ja kuka puolustikaan kristittyjen perinteistä joulukuusta? Muslimiyhteisön edustaja, joka ei protestoi perinteistä kristittyjen joulukuusta, koska asuu maassa, jossa on kristillinen kulttuuri. Monilla muslimeilla on kotonaan joulukuusi, kertoo BBC artikkelissaan Bryssselin joulukuusesta. [Siellä on myös kuva modernista kuusesta, joka on mielestäni sinänsä ihan hauskan näköinen ja sopisi hyvin johonkin modernimpaan ympäristöön esimerkiksi ostoskeskukseen.]

Täytyykö Suomessakin pyytää maassamme asuvia muslimeja puolustamaan perinteistä suomalaista kristillistä joulua ( ja Suvivirttä), kun me muut suomalaiset olemme siihen liian arkoja?

Photo Friday: 'Men'

Helsinki, Finland, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Eden III, An Ocean of Gerberas. Environmental Art by Kaisa Salmi. (Gerberameri)
see in a larger size /katso suuremmassa koossa

Are Women Men? In Finnish 'ihminen' (human being) means both man and woman.

"Glory to God in the highest, and on earth peace, good will toward men."
KJB (1611)

Merry Christmas - Season's Greetings -  Joyeux Noel

Kurkista seitsemänteen kirjaani

Turku Castle, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Olen laittanut näytteitä tulevasta seitsemännestä kirjastani Lucia Olavintytär -blogiin.

Herättäkäämme ensin tämä hämärä ikkunasyvennys eloon: pehmeitä tyynyjä penkeille ja ikkunalaudalle, tyylikkäät puupaneelit seinille ja ryijyjä sekä eläintentaljoja lattialle.

80cm pitkä 17-vuotias luutunsoittajatyttö istuu Turun linnan rouvainhuoneen ikkunasyvennyksessä ja pohtii, miksi hän ei pääse mukaan, vaikka Juhana-herttuan hovissa on kaikkien aikojen juhlat: Katariina Jagellonican tervetuliaispidot.

Taustalla on 1500-luvun politiikan kaksi hirmuhallitsijaa: Ruotsin Eerik XIV ja Venäjän ensimmäinen tsaari Iivana Julma. Mutta sitä ei Lucia vielä tiedä.





Kyynärän mittainen tyttö Juhana-herttuan hovissa
http://amnellinlucia.blogspot.fi/2012/12/kyynaran-mittainen-tytto-juhana.html

Hyvää Lucian päivää

Lucia, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Nordiska Museet kertoo pohjoismaisista eri vuodenaikoihin liittyvistä juhlista hyvin havainnollisesti kauniilla näyttelyllään. Katso vaikkapa kansioni Museon joulu.
Katso Lucia suuressa koossa




Lucian päivä kulkue Helsingissä vuonna 20006.

Kirjaimet 011: Fillaritaksi

Fillaritaksi, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Vilpoisaa kyytiä helteellä
Kuvattu Helsingissä vappuna 2008.
Kirjainhaaste 011 : -SI, kirjaimet




Prahalaisen teekkarin fillaritaksilla ajoimme kahdesti, toisen kerran kun sade yllätti.

Terveisiä Heikki Kalliolalle ja perinteisten nuortenkirjojen etsijöille

Tänään valittaa Heikki Kalliola Hesarin Mielipide-osastolla, että "Entisaikojen veroisia nuortenkirjoja ei enää julkaista. " (12.12.2012). Kyllä niitä kirjoitetaan, mutta ne eivät kelpaa enää kustantajille. Monet kustantajat ovat jopa lopettaneet kokonaan nuortenkirjojen julkaisun. Terveisin lasten- ja nuortenkirjailija Anna Amnell.
Vielä viime vuosituhannella minunkin silloinen kustantajani sai valtiolta tukea vähälevikkisen arvokirjallisuuden julkaisemiseeen. Siihen kuului ainakin yksi Aurora-kirjoistani.

Kommenttini Facebook-keskusteluun tästä aiheesta tähän samaan kirjoitukseen siellä:

Tyttökirjoissa on tajuttu vanhojen kirjojen lumo. Poikien kirjoissa ei. Muistelen erästä  perhettä, jolla oli neljä lasta, kolme poikaa ja tyttö, ja heidän isänsä esitteli ylpeänä kirjahyllystä pitkän rivin Nuorten toivekirjaston julkaisuja. "Olen ostanut  joka ainoan", isä sanoi. Niihin kirjoihin luotettiin. Kaksi sen perheen pojista on muuten hyvin keskeisiä henkilöitä suomalaisessa urheilumaailmassa.

"Vanhojen nuortenkirjojen tapaiset" on enemmänkin haukkumasana nykyään. Niitä ei haluta julkaista. Silloin tällöin jokin pääsee livahtamaan maailmalle.:)

Lisäys:
"Minusta on ihanaa, että tällaisiakin nuortenkirjoja vielä kirjoitetaan ja julkaistaan --" Lue kirja-arvostelu Sinisen linnan kirjasto-blogista. (Markku Karpio: Mun isäni on avaruusmies)

Makroviikko : aihe 3 x 12 (12.12.2012) Tämä on samalla osallistumiseni makroviikkoon.

Blogisisko ®: Nestor ja kiinalainen kaappi

®: Nestor ja kiinalainen kaappi: Nestor ja kiinalainen kaappi , a photo by Anna Amnell on Flickr. Nestor on ollut muutaman päivän vieraana. Se ei pidä yleensä valokuvatt...

Google sekoilee. SE lähetti tämän takaisin Blogisisko-blogiin, vaikka sen piti mennä Kotikissat-blogiin. Myös Flickrin ja Bloggerin yhteyksissä on ongelmia, jotka johtuvat siitä, että on kaksi Google ID:tä.

Nestor ja kiinalainen kaappi

Nestor ja kiinalainen kaappi, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Nestor on ollut muutaman päivän vieraana. Se ei pidä yleensä valokuvattavana olosta.

Nestor vakavana

Nestor vakavana, a photo by Anna Amnell on Flickr.

pohtii

Ooppera-asuja

ooppera-asuja, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Nämä asut ovat eläneet jännittävää elämää. Nyt niitä voi ostaa Oopperan lipputoimiston vierestä.
Katso suuressa koossa.

Mustaa ja valkoista 141

Mustaa ja valkoista, a photo by Anna Amnell on Flickr.

arkadi, suurempi koko

Eilen illalla iltakävelyllä Oopperan takana kuvattua.

Mustavalkomaanantai

Joulumarkkinat Tukholmassa

Stockholm__20121206_31, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Tukholman vanha kaupunki
Kuva: Matti Amnell (Jr.)
Lisää Matin Tukholma-kansion kolmannella sivulla

Vanha kaupunki kesällä

Värikollaasi 104: Rose dust

Rosedust, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Suurempi koko

Viikko 104: 'rose dust'

Aseman puuteroidut patsaat
Kun hametta katsoo suurempaa, voi nähdä valoisissa kohdissa värin paremmin.

 

Tuomaan markkinat

Tuomaan markkinat, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lisää kuvia Tuomaan markkinat Helsingin Senaatintorilla. Taustalla Tuomiokirkko.

Omakustannekirjailijoita on ollut aina

Poikani Matti Amnellin kuvitusta kirjaan Pako Tallinnaan

Nykyiset huonot ajat aiheuttavat ongelmia kirjailijoille ja kustantajille. Yhä useammille kirjailijoille jää ainoaksi mahdollisuudeksi omakustantaminen. Mutta siinähän ei ole mitään uutta.Tiedän, että omakustantaminen on ollut aina käytösssä. Omakustanteita jossain elämänsä vaiheessa julkaisseitten kuuluisien kirjailijoitten listat ovat hämmästyttävän pitkiä.

Jopa Harry Pottereista oli vähällä tulla omakustanteita. Tusinan verran kustantajia hylkäsi Harryn. Sittten erään kustantajan pikkutyttö vaati isäänsä kustantamaan Harryn seikkkailut!


Näyttää siltä, että seitsemäs kirjani tulee olemaan omakustanne eli tarvepainatuskirja. Se on jatkoa kahdelle aikaisemmalle  [tekstinäytteet Nuorisokirjalijjoitten sívuilla] historialliselle nuortenkirjalleni, Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006). Niitä lainataan usein hyvinkin vilkkaasti. Toivon, että jos kirja ilmestyy omakustanteena, kirjastot ostavat omakustannettani, sillä haluan lasten saavan lukea, miten pienelle sankarittarelleni lopulta käy. 

Sisareni ja äitini kuoleman ja monien muiden erikoisten tapahtumien vuoksi kirjaprojektini ovat jääneet syrjään joksikin aikaa. Kirjoitan muutenkin hitaasti, sillä teen paljon tutkimusta. 

Olen ajatellut myös ottaa uusia painoksia joistain aikaisemmista kirjoistani, joiden oikeudet ovat palautuneet kokonaan minulle.

Lisäys: 
“You must feel as I do, that our actual profession seems easy, but trying to get into print, dealing with publishers, seem to be overwhelming tasks.” Marcel Proust kirjeessä ystävälleen, kun ei
löytänyt romaanisarjansa "Kadonnutta aikaa etsimässä" ensimmäiselle osalle kaupallista kustantajaa. Hän kustansi sen itse. 

Talvella nukutaan

Nestor-12-2012, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tämä on Nestorin elämänohje, ja se noudattaa sitä huolellisesti.
Kollaasi suuressa koossa

Pakinaperjantai: Sovinnon säkeet

Mirogoj Cemetery, Zagreb, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Mirogoj, eräs Euroopan kauneimmista hautausmaista, sijaitsee Zagrebissa.




Näiden porttien takana ei enää viha vallitse, sinne on kirjoitettu rakkauden ja sovinnon säkeitä.




Monet hautapatsaista ovat kuuluisien kuvaveistäjien tekemiä. Laaja hautausmaa on harvinaisen kaunis pyhäinpäivän aikaan, jolloin siellä loistavat tuhannet valot.

Mirogoj, kaikki kuvani tästä kauniista hautausmaasta.

Photo Friday: 'Close'

Nestor de Burma, cat, a photo by Anna Amnell on Flickr.

young Nestor Burma
Photo Friday: 'close'
Nestor pienenä

Hyvää itsenäisyyspäivää 2012

Itsenäisyyspäivästä tulee aina mieleen ensimmäiseksi kaksi asiaa: kynttilät ja pakkanen. Meillä kotona sytytettiin itsenäisyyspäivän iltana aina kaksi elävää kynttilää ikkunalaudalle niin kuin varmaankin useimmissa suomalaisissa kodeissa. Se oli harras ja miltei pyhä toimitus, joka vei pikkulapsetkin hiljaisiksi. Opiskeluaikana itsenäisyyspäivään kuului marssi sankarihaudoille. Yleensä silloin oli aina kova pakkanen, ja viiltävä tuuli ja lentävä lumi pieksivät kasvoja. Jalkoja paleli talvikengissä, sormet tulivat kankeiksi kaksien lapasten sisällä. Oli talvisodan tunnelmaa. Tunsi itsensä suorastaan sankariksi.

P.S. Menemme ystäväperheen luokse itsenäisyyspäivää juhlimaan ja seuraamme siellä televisiosta Jennin ja Saulin ensimmäisiä itsenäisyyspäivän kutsuja.
Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa!

Nestor

Nestor, a photo by Anna Amnell on Flickr.

miettiväisenä

Makrotex 83: sinivalkoinen

Blue and white, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Makrotex 3: sinivalkoinen

Tyttäreni Kiinasta tuoma sinivalkoinen lohikäärmevati ja kotona kasvanut orkidea.
Hoito-ohje: Näin saan orkideat kukkimaan uudestaan.

Kun Tallinnan Vanhakaupunki aiottiin modernisoida

Lai23, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tallinnan Vanhakaupunki on eräs Euroopan helmiä. Mutta 1950- ja 1960- luvulla suunniteltiin vakavissaan, että Vanhakaupunki pitäisi modernisoida, purkaa ja rakentaa valtatie Vanhankaupungin läpi Viruhotellin vierestä rautatieasemalle.

Onneksi rahat eivät riittäneet tähän projektiin, kun piti valmistaa asuinrakennuksia.

Kirjaimet 10: HuvipuisTO

A sunrise in Linnanmäki, Helsinki, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Auringonnousu Linnanmäen huvipuiston takana.

Kirjaimet 10: -TO

Suuri koko/a large size -vielä kauniimpi aamurusko, klo viiden jälkeen
Talvella , kun puut huurteessa

kadonnut Linnanmäki

Kuvia Linnanmäestä eri vuodenaikoina (näen sen ikkunasta)