Luontoaiheisia kirjoituksia

Kukkakaupassa - Flower shop, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Blogi puutarhana ja muita luontoaiheisia kirjoituksia. Klikkaa esimerkiksi hakusanaa 'Nojatuolipuutarhuri'. ja katso nämä:

 Kevään tulo innosti kokoamaan luettelon luontoaiheisista blogikirjoituksista, osa niistä entisiä lehtijuttujani. Luontojuttujen aiheina muuiden muassa pesukarhu, korppikotkakilpikonna, magnolia, puutarhakirjat, puunvihaajia ja puunhalaajia, eläintenoikeudet, sokerivaahterat.




Blogien osoitteiden muuttuessa linkit ovat vanhentuneet. Yleissääntönä on, että vanhoja lehtijuttujani (valikoima, linkit ja blogiin kirjoitetut) löytyy eniten Kotisivublogista, johon on liitetty myös entinen Kirjoituslipasto-blogi.  Lisäksi luontoaiheisia kirjoituksia on tässä blogissa. Katso hakusanat, joita on blogin pohjassa. Niitä on paljon! Myös nämä:




Aamu Amerikan maaseudulla. (kuva suurena)

Puutarha taskussa (kirjoja)

Sokerivaahterametsässä tuoksuu savulle ja siirapille. (Kotisivublogissa, johon olen yhdistänyt myös Kirjoituslipaston vuonna 2008)

Muita löydät tästä blogista ja muista blogeistani hakusanojen avulla. Aurora -blogissa on kirjoitusnäytteitä myös luonnosta, sillä Kanadan luonto, etenkin Toronton laaksot ovat keskeisiä Aurora-kirjoissa. (Aurora ja Pietarin serkut kuvaa Helsinkiä 1900-luvun alussa.)

Blogisisko: valikoituja juttuja alkuajoilta 2005, 2006

Bloggerin haku ei toimi nykyään aina. Parhaiten pääset lukemaan vanhoja juttuja ottamalla arkistosta jonkin vuoden ja sieltä jonkin kuukauden tai luettelossa näkyvän kirjoituksen. Olen laittanut tähän muutamien suosittujen kirjoitusten nimi.  Kirjoita nimi hakuikkunaan, jos haluat lukea kyseisen jutun.
(Klikkaa yllä olevaa kuvaa suuremmaksi)

Blogisisko-blogini oli alussa osoitteessa amnellanna.blogspot.com, mikä on nykyään kotisivublogini osoite. Kun yhdistin Blogit Blogisisko 1, 2 ja 3, luulin, että kaikki jutut menevät samaan uuteen osoitteeseen blogisisko.blogspot.com, mutta näin ei käynyt. Ne menivät vanhan osoitteeseensa ja juttu "katosi". Mutta kaiki Blogisisko-blogini kirjoitukset ovat tallella täällä, tässä blogissa. Samassa osoitteessa.

2005 Blogisisko 1:n aika ( 8kk)

Blogisiskot

Blogisisko 1:n aika ( 8kk)
Miksi siedämme tietokoneelta melkein mitä hyvänsä?
Kun kieli sortaa
Kun Agatha tiskasi astioita ja punoi juonia
100 päivää 10000 vierailijaa
Villieläimiä suurkaupungissa.
Blogi on ihmistä varten eikä ihminen blogia varten.

2006
Mikä tämä on? Metallipiikki laskiaispullassa.
Lähentely on aina vastenmielistä
Netti on nykyajan vintti ja tulevaisuuden kotimuseo
Kun myrsky riehui Rööperissä
Lumitiikerit -silver surfers (60+ bloggaajat)
Tärkeää asiaa ihmisen biologisista juurista
Veskat
Tämä ei ole aprillia

Ei armoa Amerikalle
Ihosyöpäleikkaus opettaa rakastamaan lierihattuja (hattuviha)
Pragmaattinen lastu neulonnan ja kulttuurin syvästä yhteenkuuluvuudesta
Historian opetus Suomessa 1970- 1980 -luvuilla

2006-
Blogisisko 2 aloittaa tänään
Kuin Hitchcockin elokuvassa tai sodassa
Lapsi ja vieraat kielet
Koulukiusaaminen ja nettikiusaaminen
Kieli ja sukupuoli
Aries erehtyi lapsuuden tutkimuksessaan

Blogisisko 3
Aloitin Beta-blogin
Tupaantulijaiskahvit
Karu arki pitkän viikonlopun jälkeen
Tulipalo Helsingin keskustassa (makasiinit syttyivät tuleen)
VR:n makasiinit palavat
Klikkaa hakusanoja ja katso kaikki jutut. Ei monta kommenttia, mutta 600 kävijää päivässä.

Perinnepuku, körttipuku, kansallispuku
Kommentti Ikkunaiineksen "Pahan kukkiin"
Tytöt, pojat ja kulkuneuvot
Kultaiset kädet
Pikavierailu Helsingissä
Eurooppa ja Lordi. Lady's kiss
Klikkaa hakusanoja ja lue muutkin lordi-kirjoitukseni

Presidentin juhlapuvun kaulus toi mieleen 1500-luvun
Don't write, look at me! Nestor ja tietokone
Raskas matka
Sumussa (blogit ja sananvapaus)
Miss Marple ja muut älykkäät neulojat
Me elimme kuin italialaisessa elokuvassa
(äidin kuolema)
Jaa Mukkulaan menemättä
Suvaitsevaisuus ja suvaitsemattomuus
Pakinaperjantai (salaperäiset kasvot)
Mahdottoman mukavat crocks-sandaalit

You make my day
Dante, minä ja keski-iän kriisi eli miten minusta tuli kirjailija
Kesämuistoja Suomenlinnasta
Lemmikkinä torakka ja heinäsirkka
Amaryllis. Hoito-ohjeita

Makro 99: lanka

huivi, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Makro 99: ohut villalanka Kaksi samaa sävyä

Villa, suurempi koko

Kirjaimet 27: SA-

Sateenkaari
Kirjaimet 27: SA-  Alkukirjaimet

Kaikki sateenkaarikuvani. 

Kommentti: Kaipaan leveitä ikkunalautoja

orkideat joulu 2005, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kommentti Arleenan blogiin:

Ihanat orkideat! Ja ihanat leveät ikkunalaudat.

Minulla on pakkotauko orkideoiden pitämisessä, sillä en keksi, miten saisin ne viihtymään nykyisessä asunnossamme.

Pitäisikö muuttaa orkideoiden vuoksi? Onneksi aina voi ihailla orkideoiden kuvia toisten blogeista.:)

Meidän lähellä on myös kukkakauppa, jossa on upeita orkideoja. Niitä voi ihailla kaupassa käydessä tai iltakävelyllä näyteikkunoista.

P.S.
Yllä oleva kuva on eräs ensimmäisiä digikameralla ottamiani kuvia. Olin saanut joululahjaksi siihen aikaan hyvänä pidetyn aloittelijalle sopivan Sony DSC-S90 -merkkisen kameran.
Vanhan ystävän muistoksi valmistajan sivuilta lainattu kuva, jonka voi klikata suureksi:

http://blogisisko.blogspot.fi/2008/01/nin-saan-orkideat-kukkimaan.html

Iltarusko

Iltarusko, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Raitiotievaunun ikkunasta kuvattu.

Lumipyry Helsingissä

Lumihiutaleet ovat suuria, kuin sokeroituja aamiaismurohiutaleita.

Huhtikuun lumisadetta

Aamulla on liukasta

Huhtikuun lumisadetta, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Illaksi kertyi vähitellen lunta puitten oksille.

Värikollaasi 121: helmat hississä

elevator 1, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Värikollaasi 121
Art nouveau-hissi ja mekon helmat vuodelta 2013 suurempi koko
hissejä

värimalli

Numerokuvat: 47 hopea

Silver, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Nordiska Museet, hopealusikat, -sokerikko ja kermakko (?) 1700-luvulta. Hopean (Ag) järjestysluku on 47. Suuri koko/a larger size
Numerokuvat 32

Our Dodge Aspen in Pennsylvania

Our Dodge Aspen in Pennsylvania, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Our Dodge Aspen in Pennsylvania

Ostimme tämän auton Kanadassa vuonna 1979. Sillä ajettiin keskimäärin 25000km vuodessa (yhteensä noin 200 000 km).

Teimme kesäisin pitkiä camping-matkoja eri puolille Pohjois-Amerikan mannerta. Pisin oli Missisipin matka, joka ulottui New Orleansiin (noin 7000km). Tälle yhdeksän vuotta palvelleelle todelliselle family car- autolle tuli Torontossa dramaattinen loppu.

Mieheni pysähtyi, kun suojatielle astui lapsi. Takaa ajoi kovaa vauhtia nuori mies punaisella urheiluautolla. Meidän auton runko vääntyi ja katto meni kiharalle ,ja auto vietiin kaatopaikalle. Mieheni selvisi pelkällä säikähdyksellä.

Opettelin ajamaan autoa Kanadassa, mutta en ajanut koskaan muutettuamme Torontoon. Suurkaupungissa oli kaistoja jopa 20. Se oli liikaa minulle.

Suhde autoon on usein hyvin tunteenomainen. Se johtuu varmaankin siitä, että auto on ollut ehkä mukana elämämme tärkeissä tilanteissa: sekä iloisissa että surullisissa.

Dodge Aspen oli hyvin käytännöllinen auto. Sitä ostettaessa oli tärkeää, että kaikki mahtuivat autoon kunnolla istumaan, varsinkin pitkäsäärinen esikoinen. Minä valitsin värin. Se oli mielestäni hyvin kaunis auto. Siihen liittyy monenlaisia muistoja - ihania lomamatkoja, sukulaisten vierailuja siellä Atlantin takana, lemmikkikissan vienti eläinsairaalaan sen jäätyä jonkun toisen ihmisen ajaman auton alle.

Sanottakoon, että meillä ei ole ollut koskaan omaa autoa Euroopassa. Helsingissä tulee toimeen julkisen liikenteen avulla.

This family car served us well. We made long camping trips around America.

Kyproslaista spagettia ja englantilaista lastenkasvatusta

Olin opiskeluaikana puolipäivätyössä Kaivopuiston laidalla Puistokadulla Finnish British Societyn lastentarhassa. Esimieheni oli englantilainen lastentarhanopettaja Doris, pirteä punatukkainen nainen, jonka nenä oli hieman vino muistona ajasta, jolloin hän oli ollut opettajana poikakoulussa jossain eksoottisessa kaukomaassa ja saanut liikuntatunnilla krikettipallosta osuman nenäänsä.

Opin Dorikselta oikean englantilaisen tavan laittaa teetä, tarjota teen kanssa englantilaisia keksejä tai kolmionmuotoisia kurkkusändwichejä (samanlaisia kuin eräässä Agatha Christien murhajutussa). Tietenkin opin häneltä myös englantilaiset lastenlaulut ja lorut, joita opetin myöhemmin omille lapsilleni. Tyttäreni onkin sanonut, että hänellä on ollut englantilainen lapsuus. Kasvatin lapset englantilaiseen tyyliin, suomea puhuen ja englantilaisia lastenlauluja laulaen ja levyiltä soittaen.

Asuin ennen naimisiinmenoani sen ajan opiskelijoiden tavoin alivuokralaisasunnoissa. Eräs vuokraemäntä oli niin outo, että ei antanut alivuokralaisten käyttää edes suihkua. Kävin suihkussa työpaikalla ennen töiden alkua tai työtoverini, suomenruotsalaisen Monican kodissa lastentarhan lähellä. Monican äidillä oli antiikkikauppa, ja heidän kotinsa oli tyylikäs ja kiinnostava. Muutin muutaman viikon jälkeen sulhaseni serkun ja erään kauhavalaisen tytön kanssa Kuusitielle kaksioon ja aloimme laittaa toisillemme ruokaa vuoroviikoin. Kävelin yleensä työmatkan Kuusitieltä Puistokadulle, sillä rahaa oli vähän. Joskus käytin raitsikkaa. Sellainen harvinainen päivä tuli, kun kuljetin ison kattilallisen kyproslaista spagettikastiketta, jonka Doris oli minulle laittanut, jotta voisin tarjota sitä myös boksikavereilleni.

Se oli jauhelihakastiketta, jossa oli runsaasti tomaatipureeta, laakerinlehtiä ja muita mausteita ja purkillinen herkkusieniä. Sitä keitettiin kauan, ja maku ja tuoksu olivat huumaavan ihanat. Siihen aikaan tuollainen ruoka ei ollut tunnettua Suomessa. Läksin täysi kattila sylissäni ensin kolmosella yliopistolle, jossa minun oli pistäydyttävä. Levitin kaikkialle spagettikastikkeen tuoksua. Sitten vielä raitsikkamatka Kuusitielle.

Kyproslaisesta spagettikastikkeesta tuli eräs lasteni, samoin meillä lukiota käyneen sisareni lempiruokia.  Juuston ystävät raastoivat juustoa kastikkeen päälle.

Ice fishing on the sea, early spring, Helsinki

Ice fishing on the sea, early spring, Helsinki, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Tämä ihmetyttää ulkomaalaisia. 11/3, 2012 Matti Amnell Jr.
suurempi koko/a larger size
ice fishing = pilkkiminen

Ruskolilja

Pääsiäiskukka, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Ruskolilja vaiko oranssililja? Kuitenkin kaunis kukka muistuttaa ruskolijaa, joka oli eräs äitini lempikukista. Sain tämän lahjaksi pääsiäisenä.

Palvelijat ja isäntäväki ihmisinä kirjallisuudessa

Toronton luonnon, varsinkin sen laaksojen luonnon kuvaus on keskeistä Kanadasta kertoville kirjoilleni. Kuvaus perustuu suurelta osin omiin havaintoihini, sillä kotimme lähelle oleva laakso oli suosituin kävelykohde miehelleni ja minulle.

Palvelijat ja isäntäväki:

Kun kirjoitin Aurora-kirjat 1990-luvulla [1991-1999], ei ollut tietämäni mukaan vielä kirjoja, joissa olisi kuvattu suuren talon elämää tasa-arvoisesti myös palveluskunnan näkökulmasta kuten tein noissa tyttökirjoissa.

Hesarin Irja Båsk kirjoitti 1996 ihan otsikossa, että otin Aurora-kirjoilla osaa "piikakeskusteluun". Kirjoitus oli hauska, ja minusta oli iso kuvakin kaupunkiosastossa. Suvi Ahola taas näki jopa Helsingin suurlakkovuotta kuvaavan kirjankin L. M. Montgomeryn kirjojen jäljitelmänä, vaikka yhteistä niissä on vain 1900-luvun alku. Maud Montgomery asui siihen aikaan Prinssi Edwardin saarella, kaukana Torontosta, jossa hän tuli elämään loppuelämänsä mentyään naimisiin. Hän kirjoitti tyttövuosiensa viktoriaanisesta Prinssi Edwardin saaresta, joka oli ajallisesti ja maantieteellisesti kaukana Edwardin ajan Torontosta ja Helsingistä, joita kuvaan Aurora-kirjoissa. Myös Liisi Huhtala katsoi minun jäljittelevän L. M. Montgomerya. Ehkäpä kaikki tyttökirjat nähdään Suomessa Montgomeryn läpi. Olin lukenut tietenkin Anna - ja Runotyttö -kirjat lapsena. Olisivatko ne voineet vaikuttaa alitajuisesti minuun vielä vuosikymmenien jälkeenkin?

En ollut nähnyt sarjaa Kahden kerroksen väkeäkään, sillä meillä ei ollut TV-tä siihen aikaan, kun tuo TV-sarja nähtiin Suomessa ja asuin 1980-luvulla Kanadassa, jossa se oli näytetty jo ajat sitten. Löysin 1990-luvun lopulla kirpputorilta kirjan Kahden kerroksen väkeä ja luin sen uteliaana. Myöhemmin olen nähnyt sarjan ja sen jatko-osan TV:ssä. Aurora-kirjoissa on samoja aiheita, mutta myös aivan muuta kuten siirtolaisuus ja suomalaiset. Lisäksi Aurora on kahden yhteiskuntaluokan jäsen, sekä palvelija että herrasväen tyttö.

Omasta mielestäni olen saanut vaikutteita E. M. Forsterin romaaneista ja pohjoisamerikkalaisista museoista, joissa kävin tehdessäni lehtijuttua Viktorian tyylist Kotilieteen 1980-luvun puolivälissä.

  Downton Abbey - TV-sarjassahan vasta kuvataan sekä palvelijat että herrasväki ihmisinä, ei vain yhteiskuntaluokkana.
Lue lisää Aurora-blogistani
http://aurorakirjat.blogspot.fi/2006/11/miten-aurora-kirjat-ovat-syntyneet.html

Photo Friday: "At Rest"

Hevonen ja rattaat Prahan torilla, a photo by Anna Amnell on Flickr.

tauko, Prahan vanha tori, suuri koko/a larger size
Prague
Photo Friday: "At Rest"

Suuret kertomukset ja omat totuudet

On väitetty, että suuret kertomukset ovat kuolleet ja kaikilla on oma totuutensa. Suomessa väitetään näin edelleen.

Kirjoitin suosikkikirjailijani A. S. Byattin teoksesta Possession jo aikaisemmin eli vuonna 2005: "Suuret kertomukset eivät ole haihtuneet, vaan menneet maan alle jatkaakseen vaikutustaan ajatuksiimme ja tekoihimme." [”… masternarratives do not evaporate but go underground and continue to impact our thoughts and actions.”] Ks linkki Jessica Leader: A.S. Byatt's Possession - Postmodern or Post-postmodern? (Ks toiseksi viimeinen kappale)

ks. POPOMO. Post-postmodernismia Hesarissa [nimitystä post-postmodernismi ei Hesarissa käytetty, kirjoitettiin "vanhanaikaisuudesta", ihmeteltiin maalaustaiteen ilmiöitä. Ei nähtävästi tunnettu vuonna 2005 tätä uutta ilmiötä vielä.]

Tässä blogissa 2005:
modernismi, postmodernismi, post-postmodernismi:

Esimoderni minä hoitaa ja varjelee maailmaa, johon hänet on luotu erikoisasemaan. Hän on välirikossa luojansa kanssa, mutta tämä voi korjata tilanteen. Ihminen on moraalisesti vastuussa teoistaan luojalleen. Hän on olemukseltaan luojansa kuva ja on siksi itsekin luova. (Augustinus, Michelangelo, Luther)

Valistuksen modernissa minässä tärkeintä on järki, jonka avulla hän voi selvittää luonnon salaisuudet. Tieteellisen kehityksen kautta hän voi rakentaa yhä paremman ja vapaamman yhteiskunnan. (Descartes, Kant) Romantiikan moderni minä puolestaan kamppailee saadakseen tunteelle tasa-arvoa järjen kanssa. (Rousseau, Goethe)

Postmoderni minä on kielen ja ympäristön tuote. Koska ympärillä oleva maailma on alati virtaava, minän rajat ovat häilyviä. Se on kuin rantahiekkaan piirretty kuvio. (Foucault, Derrida)

Post-postmoderniin minään vaikuttavat edellä kuvatut suuret kertomukset alitajuisesti ja luovat uudenlaisen ihmisen. Millainen hänestä tulee? (A. S. Byatt)

2005: Fakta ja fiktio

-- jostakin syystä ihmiset ajattelevat nykyään, että romaanissa tai elokuvassa pitää olla "taustalla tositapahtuma". Heiltä puuttuu kyky antautua fiktion valtaan täysin tietoisena siitä, että se on fiktioa.

Monesti kirjailijatkaan eivät enää sano, että heidän romaaninsa on fiktiota, vaan selostavat sen olevan "heidän totuutensa" jostakin asiasta.

  2011 Postmodernismi on kuollut 2011 Hesarissakin (Postmodernismi on kuollut 2)
 Victoria ja Albert -museon näyttely, jota on sanottu postmodernismin hautajaisiksi.

P.S. Arkkitehtuurissa postmodernismi voi olla hyvin hauskaa. Alla tanssiva talo Prahassa.
Frank Gehry: "Fred and Ginger"

Makro 98: 'korkki'

korkit, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Korkkeja keittiössä: keskellä oliiviöljypullon kierrekorkki, ylhäällä korkin päällyskuva, sivuilla lasikorkit, alinna sinappipurkki ja sen korkin päällys. Kuva suuressa koossa/a larger size

Makrokuvat 98 : korkki

Kansiossani lisää kuvia korkeista.

Kirjaimet 26: PI

Puhelinkoppi, Helsinki 2007. Kaisaniemi.
Puhelinkioski. 1990-luvulla Helsingissä oli 900 puhelinkioskia eli yleisönpuhelinta. Vuonna 2006 vielä 200.




Puhelinkoppi, Sofiankatu, Helsinki

Kirjaimet 26: -PI



Tukholma 2011, antiikkipuhelinkioski,  sisällä on toimiva yleisönpuhelin.
Samanlainen on Hollolassa, mutta en löydä kuvaa siitä. Mutta löytyihän sekin ulkoisesta muistista. Ei se ole aivan samanlainen.
Puhelinkioski eli puhelinkoppi maailmalla, katso kuvia (telephone booth)

 

Vaihdoin taustakuvaksi sinitaivaan ja

IMG_0117, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Vaihdoin tietokoneeni taustakuvaksi sinisen taivaan ja valkoiset pilvet. On harvinaisen kaunis päivä, ja kuvasin ikkunasta näkyvän palasen taivasta.

Kirjaimet: EI. Leipä

monenaista leipää



Kirjaimet 25 -ei-
Tämä oli viikko sitten annettu haaste.
 Leivän kauneus




Bread, Ptuij, Slovenia




Leipä Tsekissä.

Easter 2013

Easter 2013, a photo by Anna Amnell on Flickr.

kotona

Värikollaasi 120: kevät

flowers, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Värikollaasi 120: kevät (lisää kollaaseja)

värimalli

Pääsiäinen 2013

Kaikki ikonimme ovat lahjaksi saatuja. My children and my nephew have brought most of these from their trips.




Venäläinen ikoni

ikoni, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Hyvää pääsiäistä
Tämä ikoni on ollut meillä jo monta vuotta. Se on lahja eräältä bulgarialais-ranskalaiselta taiteilijalta, joka oli on myös ikonimaalari.
Miten maalataan pääsiäismunia?

Numerokuvat: Vielä 50 minuuttia

50, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Vielä 50 minuuttia, ja sitten jääkarhu hälyyttää: Lammaspata pois uunista.
Laitan kaikki ruoat aikaisemmin, jotta juhlapäivänä ei tule stressiä. Katamme pöydänkin edellisenä päivänä tai sitä edellisenä.
Numerokuvat 50

Good Friday in Helsinki

Pitkäperjantai 2013

Päiväkävelyllä

Helsinki, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Päiväkävelyllä Helsingin keskustassa näkyi lähinnä ulkomaalaisia ja jopa muutama turisti jostain kauempaa.

Anno Domini 1410

Clocksmith Mikulas Kadan and astronomer Jan Sindel made this astronomical clock in 1410. Prague, Old Town.
Time distance calculator
http://en.wikipedia.org/wiki/Prague_Astronomical_Clock

Kellosepän ja astronomin mestarityö. Tämän ihmeellisen koneen tekijät olivat kelloseppä Mikulas Kadan ja astronomi Jan Sindel. Kellonkoneen uudisti mestari Hanus Ruze vuonna 1490.
Lue lisää
Photo Friday: 'Distance'
Pakinaperjantai: 'Koneenkäyttäjä'
kaikki kuvat suurina/slide show



And see how the medieval Olomouc astronomical clock was changed into a Communist version:



The Olomouc Astronomical clock
Compare this to the astronomical clock in Olomouc. Nazis destroyed it nearly completely during the final days of the war. Then came the communists,  who changed the medieval clock it into a "socialist clock".
Natsit tuhosivat ampumalla Olomoucin keskiaikaisen kellon, ja sitten kommunistit muuttivat sen mieleisekseen, poistivat kaikki kuninkaisiin ja uskontoon liittyyvät symbolit ja vanhan musiikin ja korvasivat ne kommunismin symboleilla. (vrt Milan Kunderan kirja ja sen mukaan tehty elokuva The Joke, jossa tämä kello esiintyy.)
http://www.outsideprague.com/olomouc/astronomical_clock.html

Bachia ja tähtimuffinssia

tähtimuffinssi, a photo by Anna Amnell on Flickr.

On kodikasta kuunnella Matteus-passiota kotona kaikessa rauhassa radiosta tähtimuffinia (korjattu muoto *) mutustellen. Matteus-passio Baden-Badenissa.

* Perjantaiaamun Hesarin mukaan käytetään muffin-sanaa perusmuodossaan suomessa. Minunkin oliis pitänyt kirjoittaa 'tähtimuffinia'. Monikkomuoto on kylläkin niin vakiintunut suomeen, että olen lullut sitä valituksi muodoksi. Monet muutkin sanat käytössä milloin mitenkin. Vaikeaa tietää, miten pitää kirjoittaa. Kahdeksikko tuli Hesarin kokeesta. Nähtävästi kaikki sanat täytyy tarkistaa nykyään suomessakin sanakirjasta tai oikeaielisyyssivuilta. Mikä niistä lienee parsa?

Englanninkielisen perusmuodon muistaa lastenlaulusta "Do you know the muffin man, muffin man, muffin man?"(muffinien myyjä)
Väitöskirja: Vuorovaikutuksessa oikeakielisyys on toisarvoista
Niina Hynninen "Language Regulation in English as a Lingua Franca.."

Good Friday: Pääsiäinen meillä ja muualla

Photo: Claudine Lamarre FB
Tuhkakeskiviikosta pitkäänperjantaihin (Good Friday eli 'hyvä perjantai', ransk. vendredi saint eli 'pyhä perjantai') on aika, jolloin Englannissa ja Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa - ja Tsekissä-   syödään "hot cross buns", pullia joihin on laitettu risti keskelle. Lue lisää Wikipediasta 'hot cross buns'
Pääsiäispullasta on myös lastenlaulu.
Ristipullia löytyi suomalaisestakin blogista.

Mammutti ja Ooppera

Mammutti ja Ooppera, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Valokuvaajani mammutinmetsästäjänä.:)