Anna Amnell: Miten kirjoitan? Sattumat, eideettiset kuvat, tutk...

Anna Amnell: Miten kirjoitan? Sattumat, eideettiset kuvat, tutk...: Tämä teksti syntyi kommenttina Grafomaniassa  aiheesta "Miten kirjoitat?". Kuva suurempana Minunkin kirjani syntyvät vähitel...

Historiallisten romaanien suosio kasvanut

Uutisissa julistettiin, että "historialliset viihderomaanit" ovat nyt suosittuja. Tarkoitettiin nähtävästi suomeksi kirjoitettuja kirjoja, sillä helsinkiläisissä kirjakaupoissa on ollut jo monta vuotta pitkät rivit englanninkielisiä historiallisia naistenromaaneja. Monissa muissa maissa niiden suosio on tunnustettu aina. Olin aivan ällistynyt, miten paljon historiallisia romaaneja näkee Keski-Euroopan kirjakaupoissa. Tuttavat ovat kertoneet samaa Ranskasta, jossa tehdään myös jatkuvasti historiallisia TV-sarjoja.

Monet pitävät viihteenä jopa Jane Austenia, Bronten siskoksia, Margaret Mitchelliä, Thomas Hardya. Jos heidän kirjansa ovat viihdekirjallisuutta, kenelläkään ei ole syytä hävetä historiallista naisviihdettä. Kaikki kaunokirjallisuushan on viihdettä, hyvää tai huonoa. Eihän sitä kukaan muuten lukisi muuten kuin kuukausipalkalla. Nykylukijan näkökulmasta katsottuna suurin osa klassikoista on historiallisia romaaneja.  Ne ovat romaaneja jostain aikakaudesta, joka oli erilainen kuin meidän aikamme. Toisaalta historialliset romaanit kertovat kirjoittajansa aikaudesta menneisyyden avulla.

Mutta hyväksyykö suomalainen kirjallinen maailma ja lukija romaanin, jossa mentaliteetin ja tapojen erilaisuus nykyaikaan verrattuna vaikuttaa kirjan henkilöiden valintoihin ja kohtaloihin? Odotetaanko anakronistisia ja poliittisesti korrekteja romaaneja, joissa keskiaika tai uusin aika kuhisee ihmisiä, joilla on vanhan ajan vaatteet ja asunto mutta nykyajan ihmisten moraali ja ihmiskäsitys? Täytyykö olla siirtymistä edestakaisin menneisyyteen ja nykyaikaan, mitä jo A. S. Byatt teki postmodernismin jälkeisessä romaanissaan "Possession"?

Nyt kun naisten historialliset romaanit ovat pääsemässä salonkikelpoisiksi, odotan kiinnostuksella, milloin pääsevät hyväksytyiksi myös tytöille tarkoitetut historialliset romaanit, jotka ovat väliinputoajia, niitä ei hyväksytä mihinkään ryhmään. Asia kiinnostaa minua henkilökohtaisesti, sillä olen saanut valmiiksi seitsemännen historiallisen nuortenromaanin ja pohtinut, onko parasta siirtyä jo johonkin toiseen lajiin.

Bloggerissa on jotain outoa: kirjoitus katoaa. Onneksi tallensin html-muodossa.

Pietarin Verikirkko

2012-10-28 Verikirkko, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Olen järjestellyt edellisen Pietarinmatkan kuvia, jotta ne olisivat järjestyksessä ennen uutta matkaa. Digikuvia kertyy valtavasti, jos rakastaa valokuvaamista.

Pietarin merkittävimpiä nähtävyyksiä ovat Eremitaasi ja Pietarin kirkot. Minua kiehtoi asiassa se, että isoisänikin kävi niitä ihmettelemässä 1800-luvun lopulla nuorena poikana. Olin ensimmäistä kertaa Pietarissa ja Venäjällä.

Bysanttilaistyylinen Verikirkko oli ehkä kaikkein ihmeellisin. Kuvat Verikirkosta

 

Kommunistivallan aikana se pääsi niin pahasti rappeutumaan, että entisöinti kesti kahdeksan vuotta. Sitä ei kuitenkaan räjäytetty niin kuin Moskovan Kristus Vapahtajan kirkko. Se olisi saattanut olla Verikirkolle kunniakkaampaa kuin toimiminen neuvostoliittolaisena perunakellarina.Wikipedia englanniksi: "After the war, it was used as a warehouse for vegetables, leading to the sardonic name of Saviour on Potatoes."



Sain pienen palkinnon kuvien järjestämisestä: löysin keskiajan blogiini keskiajan ritarin kirkon ikonien joukosta.

Laittaisitko tämän perunakellariksi?

Oranssi suosittu

Nämä gereberat piristävät. Tämä on syvä oranssi. kaikenlaista oranssia näkee paljon näyteikkunoissa.

 


oranssit mekot

Eikö sovinto kelpaa Suomessa?

Kuka hyötyy eripurasta?

Kommentti:
Sisällissodat ja kapinat jättävät hirveitä jälkiä. Yhdysvaltojen sisällissodasta on kulunut jo yli 150 vuotta, ja edelleen pohjoisvaltiot ja etelävaltiot ovat monessa mielessä kuin kaksi eri Amerikkaa.

Mutta jonkun täytyy siirtää kansallisen eripuran perinne lapsilleen ja nuorisolle yleensä, ei se muuten säilyisi. Ovatko syyllisiä media, vanhemmat vai poliittiset puolueet, jotka kalastavat sen avulla äänestäjiä?

Tästä tulee mieleen eräs tapaus Kroatiasta. Lensimme Zagrebista Dubrovnikiin, ja pienen hotellin omistaja tuli itse meitä vastaan lentokentälle autollaan ja kertoi koko matkan heidän sisällissodastaan. Se oli ollut hänelle hirveä kokemus. Ennen sovussa olleet naapurit yhtäkkiä sodassa toisiaan vastaan. Etelä-Afrikka on selvinnyt ilman verenvuodatusta paljolti Desmond Tutun ansiosta. Mutta mitä tapahtuu, kun Tutu ja Mandela molemmat kuolevat?

P.S. Onko käsityksemme Snowdenista täysin naiivi?
http://nationalinterest.org/commentary/snowden-the-us-russian-spywar-8668
The National Interest on kansainvälistä politiikkaa käsittelevä lehti.

Hauskaa joukkoa

Three nice dogs, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Helsingissä on hauskaa olla iltakävelyllä. Kuvassa iloisin joukko, jonka tapasimme.

 

Hurmaava Nestor Burma

Film-17, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Nestor kotioloissaan.

Tervetuloa Helsinkiin

IMG_0590, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Matti Amnell (Jr.): Helsinki Hispstamatic

Hanko Unikeonpäivänä

Hanko Unikeonpäivä, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tähän altaaseen heitetään Hangon Unikeko.
Otin kuvan heinäkuun 17. päivä vuonna 210. Kävimme katsomassa, millainen on Hanko ja joimme teetä tuossa Casinon verannalla. Otin paljon kuvia Hangostakin sillä kiertomatkalla.

Unikeonpäivä. Sitäkö se onkin, kun minua on niin kovasti nukuttanut koko päivän?

Kestäviä ruusuja

IMG_3492, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lähiruokakaupasta viisi päivää sitten ostetut ruusut eivät ole kärsineet helteestä.

Photo Friday: 'Activity'

Runeberg, the national poet of Finland, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Virkeitä lokkeja. The seagulls are very active in Helsinki, they like to chase ice-cream.

Tove Jansson-video

Tove Jansson asui vuodet 1944-2001 Kasarminkadun ja Ullanlinnankadun kulmatalon ylimmässä tornikerroksessa. Ruutanan kortteli kartta ym (rakennus 93)

Meillä luettiin niin paljon Muumi-kirjoja, että mieheni, joka luki niitä lapsille ääneen, oppi ulkoa Nyyti Nyytiäisen ja muitakin Muumi-kirjoja. Muumeista tuli perheenjäseniä. Näin on varmaankin monissa perheissä Suomessa ja muuallakin.

Tove Janssonin elämä ja Muumit (video, 60 minuuttia, selostus englanniksi) Monipuolinen kuvaus Tove Janssonista, hänen kirjoistaan ja Suomesta.

Tove Jansson  Alttaritaulu Teuvan kirkossa 1953, al secco -menetelmällä tehty fresco Tove Jansson: Kymmenen neitsyttä (lisätietoja teoksesta)

Tove Jansson oli mallina isänsä Viktor Janssonin veistoksessa Aallottaret, Leikki II, joka sijaitsee Esplanadipuistossa Helsingissä. Lisää kuvia Flickrin kansiossani Klikkaa myös alla olevia hakusanoja.
Muumeja Nukkekotiblogissani
Kaikki Tovesta  www.moomin.fi/tove/

Kaikki ammatit ovat palveluammatteja

Milloin viimeksi joku palveli Sinua? Kävit hammaslääkärillä, joka uurasti reikiesi kimpussa. Olit kampaajalla, hierojalla, jalkahoitajalla, ravintolassa tai kahvilassa, sinut vihittiin avioliittoon - sinua palveli joko pappi tai maistraatin virkailija- veit lapsesi kouluun tai päiväkotiin? Ehkä olit sairaalassa ja Sinua palveltiin monin tavoin. Joku taitava henkilö kävi korjaamassa telkkarisi tai tietokoneesi tai astianpesukoneesi. Mitä palvelua! Siitä voi olla kiitollinen. Muistatko kiitollisuudella sitä kilttiä naisihmistä, joka hoiti lapsuudenkotiasi, kun vanhempasi olivat työssä?

Kommentti Anonyymille: Kaikki ammatit ovat palveluammatteja, niin opettajat kuin lääkäritkin. Poliitikkojenkin pitäisi tajuta olevansa kansan palvelijoita. Eräs perinteinen palveluammatti on erittäin suosittu, vaikka se on todella palvelemista ja raatamista : kokki eli keittäjä. On myös trendikästä ryhtyä hierojaksi ja kampaajksi jne. Päiväkotien lastenhoitajat ne vasta palveluammatissa ovatkin.

Heittäkää ne Viktorian ajan Englannin yhteiskunnan synnyttämät marksilaiset asenteellisuudet menemään. Kohta kelpaavat 70-lukulaisten piioiksi haukkumat mutta hyvin arvostetut kotiapulaisetkin kiireisille uraihmisille, jotka eivät halua enää elää pölyn ja kaaoksen keskellä ja raahata pikkulapsiaan kokopäivähoitoon.

Ihmisiltä vaaditaan liikaa, jos heidän täytyy hoitaa kotinsa, olla työssä, tehdä samalla esimerkiksi ne työt  joita tekivät ennen sihteerit ja pankkivirkalijat. On kalliin koulutuksen tuhlaamista, jos lääkärit joutuvat olemaan samalla konekirjoittajia.

Ihmiset väsyvät kun heiltä vaaditaan liikaa. Vai haluatteko, että kaikki kansalaiset ovat yksineläviä lapsettomia työmuurahaisia, joiden elämässä ei ole muuta kuin työ?

Dawkins ei ole enää muodissa: Uusi ateismi on omaksunut nöyremmän asenteen

Kuvassa Ivan Mestrovichin patsas Johannes Kastajasta keisari Diokletianuksen palatsissa. Split, Kroatia. Kuva: Anna Amnell

Tuuli on kääntynyt. Richard Dawkins on hävinnyt ja tullut rasitukseksi uudelle ateismille. Vaikka totuuskysymyksestä ollaan eri mieltä, uskontoa ei pidetä enää pahana asiana. Päinvastoin myönnetään, että monet uskovaiset ovat moraalisesti parempia kuin ateistit. Uusin ateismi on siis valmis tunnustamaan uskonnossa hyviä arvoja, mm yhteisöllisyytttä, joka tukee ihmisiä. Valistuksen ajan älyn palvontaan ei mennä enää mukaan. Merkittävä artikkeli. Toivottavasti luetaan Suomessakin ateistipiireissä.

Theo Hobson, The Spectator 13.4.2013:   Richard Dawkins has lost: meet the new new atheists. 

http://www.spectator.co.uk/features/8885481/after-the-new-atheism/

Helsingin puutaloja

003, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kirurginen sairaala , 1800luvun lopulla valmistunut rakennus.
Rakastan puutaloja nähtävästi siitä syystä, kun asuin koko lapsuuteni ja kouluvuodet puutaloissa ja Helsingissäkin pari vuotta vanhassa dachassa Huopalahdessa. Puutaloja-kansioni Flickrissä.

Kukkia mesenaatiltani

Kirjailijoiden puolisot ovat mesenaatteja, jotka tukevat henkisesti ja taloudellisesti kirjailijoita, joiden tulot jäävät pienen kielialueen maassa useimmiten hyvin vaatimattomiksi.

Taidetta opiskelijakirjastossa

The University of Helsinki City Campus Library, a photo by Anna Amnell on Flickr.

The University of Helsinki City Campus Library

Naistenviikolla sataa

Naistenviikko, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Paljon onnea Hannele ja muut tämän päivän nimipäiväsankarit!
Ja kaikki naistenviikon nimipäiväsankarit!

Auringonnousu Helsingissä

Sunrise 4.27 in Helsinki, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Mikä taivas! Mitä säätä tällainen ennustaa?
Kuva suuremmassa koossa

Töllistelyä

IMG_3383, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Esplanadin koristeena seisoi kadun varrella ihmeellinen auto. Se oli kuin suoraan jostakin elokuvasta.



Ehkä tällaista vuokrataan erikoistilanteeseen.







Ajattelin, että ehkä en näe tällaista lelua toista kertaa. Parasta oli ottaa monta kuvaa.



Matkalaukuillekin on tilaa. Tällaista autoa täytyy käyttää sellaisessa maailmassa, jossa kura ei roisku.

Aurora. Anna Amnell: Aurora-kirjat: Aurora ja Niagara

Aurora. Anna Amnell: Aurora-kirjat: Aurora ja Niagara: Niagara Falls_1986_July_024 , a photo by Brin d'Acier on Flickr. Kuva suurempana Niagara on eräs tärkeä paikka Aurora-kirjoissa. En...

Kun Suomi muuttui

Isänmaamme äidinkasvot. 

Mikael Bobackan HBL:ssä ollut näkemys Suomi-neidosta on mielestäni varsin realistinen. Kuva on ollut esillä tässä blogissa aikaisemmin. 

Muutimme vuonna 1979 pois Suomesta, koska olimme täysin kyllästyneitä suomettuneisuuteen.  Kun palasimme vuonna 1988, Suomi oli täydellisesti muuttunut.

Kesä kaupungissa

Kesä kaupungissa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Helsinki heinäkuussa

Photo Friday: Mobile Phone Photo

Raitiovaunulla Helsingissä, a photo by Anna Amnell on Flickr.

An old time tram in Helsinki.
A mobile phone photo taken by Matti T. Amnell

Runebergin Esplanadi

Runebergin Esplanadi, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Hyvää viikonloppua!




Walter Runeberg: Runebegin patsas




Kaunis Helsinkimme




Tämä suurena

Rakkaat ja vaaralliset autot

1950's car. Aaron auto - Standard Vanguard, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Iisalmen kirkonkylän koulun johtajaopettaja Aaro Pekkarisen auto, Standard Vanguard, 1950-luvun puolivälin Iisalmessa

Iisalmessa oli minun lapsuudessani niin vähän autoja, että kun näin rekisterilaatassa kirjaimet SF, luulin, että se oli Suomi Filmin auto.

Autojen määrän lisääntymistä pidetään elintason nousun merkkinä. Mutta kaikki eivät näe asiaa samoin.
Maailman terveysjärjestön mukaan tieliikenteessä kuolee joka vuosi 12,5 miljoona ihmistä maailmassa (Suomessakin noin 250)  ja loukkaantuu 50 miljoonaa.

 Liikenteelle pitää olla vaarattomia vaihtoehtoja. Tie oli tuhansia vuosia paikka, jossa kohtasimme toisia ihmisiä, juttelimme. Nyt siitä on tullut pelottava paikka.

Pensasmustikka ja metsämustikka

IMG_5742, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Syömme kesäisin marjat sellaisinaan ilman sokeria. Syksyllä kaipaa jotain erinomaista teen kanssa nautittavaksi. Kuvassa lapsuudenystäväni leipomia kauniita ja makoisia mustikkapirakoita keskitalvella tarjottuina.

Marjat ovat Suomessa vakava asia. Niihin suhtaudutaan joskus suorastaan kiihkeästi. (ks. ihana mustikkaskonssiresepti)  Yhdelle kelpaa vain metsämustikka, toinen pitää pensasmustikoista.

Etsin puolueetonta mielipidettä. Sen mukaan pensasmustikka ja metsämustikka ovat eri marjoja, kumpikin hyviä. Niillä on omat hyvät puolensa. Annetaan arvo kummallekin.

Kaikki eivät voi asua metsän laidalla. Metsämustikat ehtivät usein vanhentua ennen kuin ne pääsevät kaupunkilaisen keittiöön.

Yllätysvieras

bee, a photo by Anna Amnell on Flickr.

bumblebee

Rimsky-Korsakov: The Flight of the Bumblebee (Kimalaisen lento)

Conducted by the Music Director of the orchestra, Misha Rachlevsky. From the Great Hall of the Moscow Conservatory.

Suuri koko

Valtavan iso mehiläinen pistäytyi kylään. Mieheni pelasti mehiläisen korkealta katon rajasta ja siirsi sen korkean lasin ja kirjekuoren avulla ulos.

Otin valokuvan yllätysvieraastamme. Se oli vaikeaa, sillä se oli enimmäkseen vauhdissa. Taustalla on sininen silkkihuivi.

Hannele kertoo kommentissa, että tämä on kimalainen. Siksi se oli iso paksukainen.

Suuri koko

Lampaita Mustasaaressa ja Kultarannassa

Isn't she a beauty?, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lampaat pitävät ihmisistä. Kuvassa kaunis lammas Mustasaaressa Helsingissä. Katso myös, millaisia lampaita on kesävieraina Kultarannassa, presidenttimme kesäasunnon mailla. (Klikkaa kuvaa ja katso koko kuvasarja)
Muita kuvia Kultarannasta (Kultaranta, The official summer residence of Finnish presidents since 1922)
Kultaranta, Naantali

Uudet puut Pohjolankadulla

Löysin koulukaupunkini Iisalmen sivuilta paljon hienoja kuvia. Kaupunki on muuttunut.
Kuva: Iisalmen kaupunki
Minne unohtui Wivi Lönnin suunnittelema koulu kuvagalleriasta?
Kuviani Iisalmesta (yhteensä 150 kuvaa eri vuodenajoista)

Wivi Lönn suunnitteli tämän koulun: Otavan koulu, ent. kansakoulu, Iisalmi (1908) Iisalmen Tyttölyseo (1949-1957), nykyään osa Edwin Laineeen koulu.
Vuonna 1957 Tyttölyseo siirtyi uuteen rakennukseen, josta tuli 1974 Juhani Ahon koulu.
Wivi Lönnin suunnittelema koulu oli minunkin kouluni

Wivi Lönn

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wivi_L%C3%B6nn

Näyttää siltä, että Wivi Lönnin suunnittelema koulu on suojelukohde. Huokaisen helpotuksesta. Kulttuuriperintösivut kertovat:
"Vuonna1908 valmistunut puurakenteinen kansakoulu rakennettiin lisärakennukseksi viereisellä tontilla
sijainneelle Iisalmen kauppalan ensimmäiselle kansakoululle. Tämä ns. koulun uusi puoli oli arkkitehti
Wivi Lönnin suunnittelema yksikerroksinen rakennus,  johon tuli kuusi luokkahuonetta ja juhlasali. Rakennus katettiin rautapellillä. Koulun pihamaaksi jäi molempien koulujen välinen alue. Rakennus edustaa Iisalmessa harvinaista jugend-arkkitehtuuria. Rakennusta on korjattu 1970- ja 1980-luvuilla sekä maalattu ulkoa 1990-luvun alkupuolella."

Värikollaasi 137: Meksikko

mexico rose, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Meksikon keltaruusu
Suuri koko
Värikollaasi 137
Värimalli

Puutalokaupunki Rauma

IMG_1252, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Katso kuvani Rauman puutaloista. Hellekesän 2011 saalis. Muutamat kuvat vinoja, otettu vuokraamamme ilmastoidun auton ikkunasta. :)
Klikkaa hakusanaa Rauma, jotta näet aikaisemmat kuvani Raumasta.
Rauma museum, museokuvat

Värikollaasit 136 - lehti

leaves 2013, a photo by Anna Amnell on Flickr.

leaves
suuri koko
alkuperäinen kuva

Huomasin, että minulla oli kuvakollaasi, jossa on myös sopivat värit- Liitän sen tähän. Näiden kollasien tekemisestä on tullut mieluinen addiktio. Mekko oli omatekoinen ja kauniista suklaanväristä pellavaa, jäännöspala Stockmannilta. Olin niin pieni ja hoikka, että siitä tuli hihaton pusero ja kapea lyhyt hame.

  



Heinäkuun 2013 värikollaasin värimalli 'lehti'