Kasvatin muiden muassa gladioluksia. Vaaleanpunaiset olivat pienen tyttäreni huoneeseen. Nähtävästi olen vienyt niitä sinne. (Tämä on valokuva valokuvasta. Pitäisi skannata albumeita.)
Ks. myös "Suvi ja Shakespeare"
ks myös hakusanat 'magnolia', 'puunvihaajia jne
hakusanalla 'nojatuolipuutarhuru' kukka yms kuvat!
My very old blog. Vuodesta 2005-
perjantaina, toukokuuta 31, 2013
Photo Friday: 'Shades of Gray'
My son's cat Nestor Burma, named after the famous fictional character. Large size/suuri koko
Photo Friday: ' Shades of Gray'
grey, gray
Photo Friday: ' Shades of Gray'
grey, gray
torstaina, toukokuuta 30, 2013
Larin Paraske
Kuva Ailille Larin Paraskesta, josta Aili kirjoittaa tänään.
Tämä patsas on Helsingissä Mannerheimintien varrella.
keskiviikkona, toukokuuta 29, 2013
Sinivalkoista keittiössä
Näille tuli sopiva tausta: Pekka-kahvikuppi, kasvitieteelliset Portmeiron astiat, suuri kielo-teekuppi ja muut sinivalkoiset kukka-astiat. C-vitamiinia lautasella.Tuli sinivalkoinen puutarha keittiön pöydälle. Sama suurena.
Nyt meni lehdistön vapaus
Suurennuslasin alla Helsingin Sanomat ja kukka Mikael Pentikäiselle.
Jos päätoimittaja voidaan erottaa sanomalahdestä niin epämääräisin perustein kuin Mikael Pentikäinen erotettiin Hesarista, entä sitten toimittajat? Ja mitä iso lehti edellä, sitä pienet perässä.
Päätoimittajaa ja toimittajia saa arvostella, haukkua pahastikin, mutta heitä ei saa erottaa paitsi aivan äärimmäisen vakavista ja selvistä syistä. Muuten lehdistön vapaus on mennyttä. Nyt tunnen sääliä Hesarin toimittajia kohtaan.
Samaa tunsi varmaankin Pentikäinen toivoessaan, että toimittajat pitävät rivit suorina eli tukevat toisiaan. Mutta mitä he voivat tehdä?
Väliaikaiseksi päätoimittajaksi valitun Riikka Venäläisen lausunto TV-haastattelussa oli "walking on eggshells": hän ei uskaltanut sanoa yhtään mitään.
Suomalainen tyhmä kateus ja vahingonilo nostivat tietenkin heti päätään, kun kuultiin Pentikäisen erottamisesta. Uskon kuitenkin, että Pentikäisen kaltaiselle lahjakkaalle ja energiselle henkilölle löytyy entistä parempia työpaikkoja. Ennustaisin politiikkaa tai yliopistouraa.
Lukijana olen ollut erittäin tyytyväinen Mikael Pentikäisen kauteen. Kiitos, Mikael Pentikäinen! Kun yksi kukka kuihtuu, toinen on jo nupulla.
Kukka Mikael Pentikäiselle on samalla osallistumiseni tämän viikon makrohaasteeseen (106). Mikä muu sopii nyt paremmin suurennuslasin alle kuin tapaus Hesari, joka ensimmäisen kerran historiansa aikana erotti päätoimittajansa?
Tätä mieltä muut.
Jos päätoimittaja voidaan erottaa sanomalahdestä niin epämääräisin perustein kuin Mikael Pentikäinen erotettiin Hesarista, entä sitten toimittajat? Ja mitä iso lehti edellä, sitä pienet perässä.
Päätoimittajaa ja toimittajia saa arvostella, haukkua pahastikin, mutta heitä ei saa erottaa paitsi aivan äärimmäisen vakavista ja selvistä syistä. Muuten lehdistön vapaus on mennyttä. Nyt tunnen sääliä Hesarin toimittajia kohtaan.
Samaa tunsi varmaankin Pentikäinen toivoessaan, että toimittajat pitävät rivit suorina eli tukevat toisiaan. Mutta mitä he voivat tehdä?
Väliaikaiseksi päätoimittajaksi valitun Riikka Venäläisen lausunto TV-haastattelussa oli "walking on eggshells": hän ei uskaltanut sanoa yhtään mitään.
Suomalainen tyhmä kateus ja vahingonilo nostivat tietenkin heti päätään, kun kuultiin Pentikäisen erottamisesta. Uskon kuitenkin, että Pentikäisen kaltaiselle lahjakkaalle ja energiselle henkilölle löytyy entistä parempia työpaikkoja. Ennustaisin politiikkaa tai yliopistouraa.
Lukijana olen ollut erittäin tyytyväinen Mikael Pentikäisen kauteen. Kiitos, Mikael Pentikäinen! Kun yksi kukka kuihtuu, toinen on jo nupulla.
Kukka Mikael Pentikäiselle on samalla osallistumiseni tämän viikon makrohaasteeseen (106). Mikä muu sopii nyt paremmin suurennuslasin alle kuin tapaus Hesari, joka ensimmäisen kerran historiansa aikana erotti päätoimittajansa?
Tätä mieltä muut.
tiistaina, toukokuuta 28, 2013
Helsingin vanha rautatieasema
Helsinki 1890-1910 Helsingfors (katso kaikki kuvat)
The Grand duchy of Finland in 1890-1910, photos
The Grand duchy of Finland in 1890-1910, photos
Kirjaimet 33: PA. Panamahattu
Kuva suuressa koossa
Miesten panamahatut ovat tyylikkäitä: Panamahattuja New Orleansissa
Hyvää kesää!
Kirjaimet-kuvia 33: PA
Lue panamahatuista: A Short History of the Panama Hat (kuvia)
Ecuador oli syrjäinen paikka, siksi hattuja vietiin myytäväksi Panamaan, jossa oli paljon liikennettä Amerikan ja Kanadan länsirannikolle ja takaisin sieltä jo ennen kanavaa: merimatka, matka Panamankannaksen poikki ja taas merimatka. 1906 ilmestynyt kuva presidentti Rooseveltista Panaman kanavan rakennustyömaalla teki panamahatun kuuluisaksi. Rakentajista otetut kuvat olivat mustavalkoisia, ja hatut näkyivät niissä selvästi. Lue koko juttu.
Hevoskastanja kukassa Runeberginkatu/Hesperian esplanadi
"Valokuvaajani" oli liikkeellä ja kuvasi hevoskastajat. Koko Hesperian esplanadi on täynnä kauniita kukkivia hevoskastanjapuita. Taustalla näkyy Mehiläisen sairaala.
Klikkaa alla olevaa hakusanaa ja katso muutkin kuvani hevoskastajoista. Kroatiassa näin myös punakukkaisen hevoskastanjan.
Klikkaa alla olevaa hakusanaa ja katso muutkin kuvani hevoskastajoista. Kroatiassa näin myös punakukkaisen hevoskastanjan.
Löytö: Sinivalkoinen kukkaliina kerniä
Tein löydön. Kotiin tulleessa mainoksessa oli kuva juuri sellaisesta kerniliinasta, jota olen etsinyt vuosikausia. Sen piti olla sinivalkoista kasvitieteellistä aihetta ja täsmälleen oikeaa sävyä. Meillä on eri kulttuurien sinivalkoisia astioita keittiössä - ja olohuoneessakin. Tässä on yksi syy, miksi annan mainosten tulla kotiin: löytää sopivia astioita tai muuta tarpeellista etsimättä ympäri kaupunkia.
Samaa kerniä tuli nyt pyöreälle ruokapöydälle ja ikkunan edessä olevan kaapin suojaksi, sillä pidän sen päällä kukkia. Nyt niitä voi vaikka sumuttaa rauhassa.
Tämä liina on niin täydellinen, että menen ostamaan toisenkin, jotta tämä ilo jatkuu pitempään. Sattumalta saimme viikonlopuksi kukkia, joissa on samat värit, kukkakimpun ja karpaattien kellon ruukkukukkana. Kaapin päällä oleva isompi majakka on avainkaappi, pienempi vain koriste, kirpputorilöytö kuten niin monet astiatkin, esimerkiksi New York -seinälautanen ja hollantilaiset minitalot.
Kuvassa oleva puusohva rikkoutui muutossa. Sitä ei enää ole eikä se mahtuisi nykyiseen keittiöön.
Kuvassa oleva merimaisema Suomenlinnasta: Matti Amnell (Jr).
Samaa kerniä tuli nyt pyöreälle ruokapöydälle ja ikkunan edessä olevan kaapin suojaksi, sillä pidän sen päällä kukkia. Nyt niitä voi vaikka sumuttaa rauhassa.
Tämä liina on niin täydellinen, että menen ostamaan toisenkin, jotta tämä ilo jatkuu pitempään. Sattumalta saimme viikonlopuksi kukkia, joissa on samat värit, kukkakimpun ja karpaattien kellon ruukkukukkana. Kaapin päällä oleva isompi majakka on avainkaappi, pienempi vain koriste, kirpputorilöytö kuten niin monet astiatkin, esimerkiksi New York -seinälautanen ja hollantilaiset minitalot.
Kuvassa oleva puusohva rikkoutui muutossa. Sitä ei enää ole eikä se mahtuisi nykyiseen keittiöön.
Kuvassa oleva merimaisema Suomenlinnasta: Matti Amnell (Jr).
maanantaina, toukokuuta 27, 2013
Uusi ovikoriste
Tämä on "sääntöjen mukaan" metallia. Ei vie tilaa. Teksti on vain kuvassa, ei ovessa.
sunnuntai, toukokuuta 26, 2013
Sininen kaunotar
Mikähän on tämän kukan nimi? Saimme lahjaksi tämän kukan tänään.
Lisäys: Kävin kukkakaupassa kysymässä kukan nimeä. Tämä on kerrottu karpaattien kello, uutuuskarpaatti. Sitä täytyy kastella ahkerasti. Se ei saa kuivahtaa välillä.
Lisäys: Kävin kukkakaupassa kysymässä kukan nimeä. Tämä on kerrottu karpaattien kello, uutuuskarpaatti. Sitä täytyy kastella ahkerasti. Se ei saa kuivahtaa välillä.
Aamurusko
lauantaina, toukokuuta 25, 2013
Katukirppis Töölössä
Jos ei olisi kuumetta, menisin katsomaan. Näen kyllä täältä' ylhäältä ikkunastani, että myytävänä on enimmäkseen pikkulasten vaatteita ja leluja. Liittyi Helsingin siivouspäivään.
Hauska tapahtuma.
Hauska tapahtuma.
perjantaina, toukokuuta 24, 2013
Numerokuvat 39: 38
Wagner TV:ssä
Richard Wagner -metroasema Berliinissä.
Richard Wagner 200 (1818-1883) 200 vuotta
Tänään: Peloton sankari SiegfriedTaltioitu New Yorkin Metropolitan – oopperassa 2010–2012.
Lue esim Vivien Schweitzer: The way to slay Wagner's dragon. New York Times April 21, 2013
Photo Friday: Gatsby's Finnish cook
Finnish girls travelled to America, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Tytöt haaveilivat pääsevänsä miljonäärin keittäjäksi Amerikassa.
Gatsby's neighbour Nick tells: "I had a dog, at least I had him for a few days until he ran away, and an old Dodge and a Finnish woman who made my bed and cooked breakfast and muttered Finnish wisdom to herself over the electric stove."
F. Scott Fitzgerald: The Great Gatsby
There is no Finnish cook in the new Gatsby film. We Finns missed her.
In my books (about the Edwardian period, published in 1991-1999) young Finnish girls and boys go to Canada and dream of a better life. Girls' dream is to get a job as a millionaire's cook in New York.
Jaana Perttuli tekemät Pekka ja Iida Rikhardinkadun kirjaston näyttelyssä
Yhdysvaltoihin ja Kanadaan muuttaneiden tyttöjen haave oli tulla rikkaan perheen kokiksi. Suomalaiset olivat suosittuja työntekijöitä. Naiset olivat siistejä ja osasivat laittaa hyvää ruokaa. Miehet olivat rehellisiä ja kovia tekemään työtä.
Joseph ja Rose Kennedyn perheellä oli suomalainen keittäjä, joka teki tulevalle presidentille lihapullia. Fitzgeraldin klassisessa 1920-luvun romaanissa "Kultahattu" on suomalainen keittäjä. Gatsbyn naapuri Nick kertoo, että hänellä oli palvelija, suomalainen nainen, joka pettasi hänen sänkynsä, laittoi aamiaista ja mutisi suomeksi viisauksiaan hellan ääressä.
Rikkaan talon tyttökin saattoi lähteä Amerikkaan. Ensimmäisessä Aurora-kirjassani Liina kertoo:
"Hymyillä pitää kuin puuhevonen ja hokea aamusta iltaan 'Yes Madam'. 'Yes, Sir', vaikka haluaisin ennemminkin iskeä niitä kapustalla päähän. Mutta minä en anna periksi. Kotiin en aio mennä ennenkuin minusta on tullut miljonäärin keittäjä. Uskokaa pois. Tämä tyttö lähtee vielä New Yorkiin."
(Aurora. Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. p. 1992), 132-133.) (Pirkko Anna Amnell= Pirkko Pekkarinen)
Kuvassa alla on Jaana Perttulin nukkeja kuvaamassa Aurora-kirjojen henkilöitä. Kuvassa Pekka, Iida, Thomas ja Aurora Rikhardinkadun kirjaston näyttelyssä. (Helsingin Sanomat: Aurora-kirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. 18.9.1996)
torstaina, toukokuuta 23, 2013
Kultahattu 3D-elokuvana oli pettymys
Menin katsomaan Kultahattua, koska se on romaanina merkittävä ja koska Helsingin Keskuskadulla elokuvaa mainostavat muotikuvat vaikuttivat hienoilta. Otin niistä paljon kuvia, kun sattui olemaan kaunis sää.
Odotimme mieheni kanssa, että näemme hienoa 1920-luvun kuvausta. Elokuvan vauhti ja meteli pilasi kaiken. Elokuva oli myös aivan liian pitkä.
3D-lasit oli varmaankin desinfioitu, mutta ne olivat tahraiset, ja ne oli pakko puhdistaa ensin. Onneksi otin mukaan hyvät kaukolasini, joita käytän esim museoissa, katedraaleissa, taidegallerioissa ja silloin, kun TV:ssä on odotettavissa hienoja yksityiskohtia. Ne mahtuivat hyvin 3D-lasien alle.
Hienot Art Deco-interiöörit ja muotiluomukset menivät ohi yhdessä hujauksessa. Se harmitti. Toivon, että elokuvasta tehdään kuvateos. Elokuva oli kuin karuselli. 3-ulotteisuus oli teennäinen, ollaan kaukana luonnollisuudesta.
Elokuvan Daisy (Carey Mulligan) oli liian tavallinen tämän elokuva sankarittareksi. Sellaisia tyttöjä kävelee Helsingissä koko ajan vastaan. Daisyn serkku ja elokuvan kertoja (Tobey Maguire) oli erittäin hyvä, ja Gatsbykin (tukevoitunut Leonardo DiCaprio) yllättävän hyvä.
Elokuvan loppu teki voimakkaamman vaikutuksen kuin edellinen Kultahattu-elokuva - tai itse romaani. Siinä oli dramaattista ja moraalista voimaa. Kannattaa siis katsoa loppuun asti.
Klikkaa hakusanaa 'Kultahattu' ja katso 1920-luku kansioni Flickrissä
ja lue myös:
Jaana Rinne kirjoittaa IS:ssa hauskasti 1920-luvusta.
Kultahattu ja suomalainen keittäjä
Odotimme mieheni kanssa, että näemme hienoa 1920-luvun kuvausta. Elokuvan vauhti ja meteli pilasi kaiken. Elokuva oli myös aivan liian pitkä.
3D-lasit oli varmaankin desinfioitu, mutta ne olivat tahraiset, ja ne oli pakko puhdistaa ensin. Onneksi otin mukaan hyvät kaukolasini, joita käytän esim museoissa, katedraaleissa, taidegallerioissa ja silloin, kun TV:ssä on odotettavissa hienoja yksityiskohtia. Ne mahtuivat hyvin 3D-lasien alle.
Hienot Art Deco-interiöörit ja muotiluomukset menivät ohi yhdessä hujauksessa. Se harmitti. Toivon, että elokuvasta tehdään kuvateos. Elokuva oli kuin karuselli. 3-ulotteisuus oli teennäinen, ollaan kaukana luonnollisuudesta.
Elokuvan Daisy (Carey Mulligan) oli liian tavallinen tämän elokuva sankarittareksi. Sellaisia tyttöjä kävelee Helsingissä koko ajan vastaan. Daisyn serkku ja elokuvan kertoja (Tobey Maguire) oli erittäin hyvä, ja Gatsbykin (tukevoitunut Leonardo DiCaprio) yllättävän hyvä.
Elokuvan loppu teki voimakkaamman vaikutuksen kuin edellinen Kultahattu-elokuva - tai itse romaani. Siinä oli dramaattista ja moraalista voimaa. Kannattaa siis katsoa loppuun asti.
Klikkaa hakusanaa 'Kultahattu' ja katso 1920-luku kansioni Flickrissä
ja lue myös:
Jaana Rinne kirjoittaa IS:ssa hauskasti 1920-luvusta.
Kultahattu ja suomalainen keittäjä
keskiviikkona, toukokuuta 22, 2013
Makro 105: Piikki
Makrokuvat 105: 'piikki'
Lue ääneen myös teini-ikäisille
Meillä luettiin ääneen joka päivä. Asuimme Kanadassa yhdeksän vuotta, ja suomenkielisten romaanien ääneenlukeminen piti suomen intonaation tuoreena lapsillakin. Luettiin kaiikea mahdollista hyvää kirjallisuutta mm Seitsemää veljestä sekä Ruohometsän kansaa ja Tolkienia, joita lapset lukivat itse myös englanniksi. Aika paljon kirjallisuutta tuli käytyä läpi, sillä ääneenlukemista harrastettiin yhteensä melkein 20 vuotta, sillä vanhin lapsistamme oli jo yliopistossa, kun suomenkieliset kirjat loppuivat. Mutta sitten palasimmekin Suomeen. Lukijana oli yleensä mieheni.
tiistaina, toukokuuta 21, 2013
Kirjaimet 32: loppukirjaimet -SI
Kaunis tilkkukassi ja alapuolella olevassa kuvassa muotikassi.
Ja kirpputorikassi
Jättikassi käy kirpputorille
Kirjaimet 32: Kassi
Ja kirpputorikassi
Jättikassi käy kirpputorille
Kirjaimet 32: Kassi
Tätä magnoliaa ei voi unohtaa
Tämä magnolia kasvoi Torontossa vuokraamamme talon pihalla. Se oli kaksikerroksisen talon korkuinen. Toisen kerroksen ikkunasta saattoi katsella magnoliankukkamerta.
Lue kirjoitukseni tämän magnolian historiasta: Magnolia
Pelkään, että se on nyt kaadettu pois vihannesten tieltä.
Katso kuvaa suuressa koossa.
Muistahan myös Nojatuolipuutarhuri-blogini. (http://amnellannaphoto.blogspot.fi/)
Siellä on kuvia kukista ja puistoista Helsingissä ja ulkomailla, sillä laitan sinne myös tyttäreni ottamia kuvia Keski-Euroopasta. Hän asuu Tsekissä suomalaisen miehensä kanssa.
Lue kirjoitukseni tämän magnolian historiasta: Magnolia
Pelkään, että se on nyt kaadettu pois vihannesten tieltä.
Katso kuvaa suuressa koossa.
Muistahan myös Nojatuolipuutarhuri-blogini. (http://amnellannaphoto.blogspot.fi/)
Siellä on kuvia kukista ja puistoista Helsingissä ja ulkomailla, sillä laitan sinne myös tyttäreni ottamia kuvia Keski-Euroopasta. Hän asuu Tsekissä suomalaisen miehensä kanssa.
Outo kirjoitus Bookcrossing-sivuilla
Tämä laakso on keskeinen Aurora-kirjoissa
Saako kirjailija kommentoida kirjoistaan tehtyjä arvosteluja? Yleisenä ohjeena annetaan, että ei kannata kommentoida mitenkään. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että arvosteluja ei kannata edes lukea. Joskus on pakko kommentoida.
Päädyin jo aikaisemmin Bookcrossing-sivuille vuonna 2010 kirjoitettuun arvioon, jossa käsitellään nuortenkirjaani Aurora Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992) Pakostakin epäilin, oliko kyseisen nimimerkin takana oleva henkilö edes lukenut kirjaani. (Hyvin suuri osuus kritiikistä kohdistuu kustantajaan, mm kirjan kanteen ja selostukseen takannessa. Kannen kuvan teki poikani, mutta "laman vuoksi" yksi väri jätettiin kannen kuvasta pois.;) )
Ja juuri tämä kirja-arviointi tulee kuitenkin esille ensimmäisenä, kun joku etsii Googlella tietoa kirjastani. Kai syynä on se, että kirjallisuuden asiantuntijana esiintyvä kirjoittaja käsittelee minua ja perhettäni kuin juorupalstan toimittaja, mm ivailee sukunimenmuutoksestamme.
Täällä on kirjoitettu kirjoistani normaalia tekstiä ( Kemppu 2.3.2010,) Lukutoukkanen 7.7.2010
Mutta täällä ei:
Pahinta on se, että hän esittää kirjastani virheellisiä ja asiattomia väitteitä:
Tarna Foorumissa 29.6.2010 (June 27 Releases): " In spite of the title, the book doesn't talk about maples in the valley but the roses."
- Jo kirjan ensimmäisellä sivulla kerrotaan laaksosta, jossa kirjan tärkeimmät kohtaukset tapahtuvat. Samoin kirjoitan jo ensimmäisellä sivulla vaahteroista.
Suomeksi foorumilla ja journalissa kyseinen nimimerkki väittää, että:
- en kirjoita intiaaneista. Jo ensimmäisellä sivulla kerrotaan intiaaneista laakson ja kaupungin historian yhteydessä. Mutta Torontossa ei ollut juuri lainkaan intiaaneja 1900-luvun alussa.
- en kerro Torontoa käsittelevässä kirjassani Prinssi Edwardin saaresta. Se on huvittava vaatimus, sillä Toronto on 1700 kilometrin päässä Prinssi Edwardin saaresta.- mustia kohdellaan hyvin kirjassani vuoden 1903 Torontossa. Se oli totta. Sattumalta Torontossa oli näyttely Toronton mustien historiasta juuri samaan aikaan kuin kirjoitin tätä ensimmäistä Aurora-kirjaa.
- että Toronto on vuotta 1903 kuvaavassa kirjassani hyvin "eurooppalainen". Se oli vielä 1950-luvullakin hyvin eurooppalainen ja nimenomaan englantilainen!
Lue myös Toronton laaksot ja Aurora-kirjat
Miten Aurora-kirjat syntyivät?
Lisää täällä
Toronton muuttuminen monikulttuuriseksi alkoi vasta 1950-1960-lukujen jälkeen:
"For instance, it was not until 1950 that the government allowed citizens of the former enemy countries of Germany and Italy to immigrate to Canada again; and restrictions against visible minorities and newcomers from Third World countries did not begin to be dismantled in significant ways until the 1960s. Once that happened, however, immigration patterns shifted quickly so that by the 1970s the majority of immigrants came from countries outside of Europe."
sunnuntai, toukokuuta 19, 2013
Värikollaasi 127: Berlin
Värikollaasi, aiheena Berliini
suuri koko ( a larger size)
Otin alkuperäiset kuvat Berliinissä.
sisaret ja veljet, Biedermeier-museo
laatikoita berliiniläisen tavaratalon ikkunassa
Värikollaasi 127, väri 'appelsiin' Kollaasissa tulee olla 3-4 väriä annatusta mallista.
suuri koko ( a larger size)
Otin alkuperäiset kuvat Berliinissä.
sisaret ja veljet, Biedermeier-museo
laatikoita berliiniläisen tavaratalon ikkunassa
Värikollaasi 127, väri 'appelsiin' Kollaasissa tulee olla 3-4 väriä annatusta mallista.
Mukavuutta
Matkalle ja muuallekin olisi hauskaa löytää tällainen asu: täysin silittämättä siisti ja rypistymätön. Tämä on Japanista asti, joten jää vain ihailuksi.
lauantaina, toukokuuta 18, 2013
10 metriä korkea magnolia
Honkanummen hautausmaalla kasvaa suuri magnolia. Kukat olivat hyvin korkealla ja vielä osittain nupulla, mutta kyllä ne näyttivät magnolian kukilta. Sama kuva suurempana selventää asiaa.
Kuva: Matti T. Amnell
Kuva: Matti T. Amnell
Photo Friday: Dubrovnik
larger size/suurempi koko
Photo Friday: Metropolis
Pienen potkurikoneen ikkunasta otettu kuva
I took the photos during a flight from Zagreb to Dubrovnik.
My other photos of Dubrovnik
Numerokuvat 38: 20 kadonneen valtion markkaa
DDR:n markkoja. Tässä 20 markkaa. Kuvassa näyttäisi olevan Goethe. Olen ottanut kuvan setelistä Wittenbergissä, Haus der Geschichte -museossa.
Numerokuvat 38: 20
Numerokuvat 38: 20
perjantaina, toukokuuta 17, 2013
Aika kuluu nopeasti
Lapsuus on lyhyt aika. Mutta jo silloin näkyvät merkit siitä, millainen ihmisestä tulee.
Kuva: Aune Kämäräinen
Kuva: Aune Kämäräinen
torstaina, toukokuuta 16, 2013
keskiviikkona, toukokuuta 15, 2013
Makro 104: huivirengas
Viktoriaanisena aikana kehuttiin, että parhaat pashmina-huivit voi pujottaa sormuksen läpi. Ehkä siitä keksittiin tällainen kolmen renkaan muodostama huivirengas. Kukin rengas on sormuksen kokoinen. Olen ostanut tämän todennäköisesti Kanadasta.
Huivi ja huivirengas
Makrokuvat 104 : rengas
Tätä en tiennyt: iPad myös nykyajan rihvelitaulu
Seinällä on rihvelitaulu muistona siitä, että lapseni kävivät ranskalaista koulua Helsingissä. Myös äitini kirjoitti lapsena Savossa rihvelitauluun koulussa.
Kirjoitin Hannelen blogiin kommentiksi:
Jos iPadiin voisi kirjoittaa kaunokirjoitusta eli omalla käsialallaan, se olisi uusi versio rihvelitauluista, joita käytettiin suomalaisissa kouluissakin ennen ja ranskalaisessa koulussa vielä lasteni käydessä sitä Helsingissä 1970-luvulla. Ja vielä vanhempi versio oli hunajalla kirjoittaminen, jota käytettiin juutalaisissa pikkulasten kouluissa- ei ole ihme, että heidän kulttuurissaan oppineisuus kukoistaa.
Netistä löytyi vastaus ja myös Hannele kertoi siitä.
iPadiin voi kirjoittaa käsin : käsin kirjoittamisen taito säilyy
Jos iPadiin voisi kirjoittaa kaunokirjoitusta eli omalla käsialallaan, se olisi uusi versio rihvelitauluista, joita käytettiin suomalaisissa kouluissakin ennen ja ranskalaisessa koulussa vielä lasteni käydessä sitä Helsingissä 1970-luvulla. Ja vielä vanhempi versio oli hunajalla kirjoittaminen, jota käytettiin juutalaisissa pikkulasten kouluissa- ei ole ihme, että heidän kulttuurissaan oppineisuus kukoistaa.
Netistä löytyi vastaus ja myös Hannele kertoi siitä.
iPadiin voi kirjoittaa käsin : käsin kirjoittamisen taito säilyy
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)