torstaina, toukokuuta 09, 2013

Blogit kirjoistani

Aurora-blogi by Anna Amnell
Aurora-blogi, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Aurora-blogi kertoo Aurora-tyttökirjoistani ja1900-luvun alun kulttuurista. Siinä ovat jugend, sortovuodet, siirtolaisuus, Helsinki, Pariisi ja Toronto sellaisina kuin ne olivat 1900-luvun alussa, samoin pukuhistoriaa ja ruokaa. Siinä kuvataan toisin sanoen Aurora-kirjojen maailmaa. Aurora-kirjat ovat loppuunmyytyjä ja taitavat loppua kohta kirjastoistakin. (Aurora, vaahteralaakson tyttö 1991, 1992 2. painos, Aurora ja Pietarin serkut 1993 , Aurora ja villikyyhkysten aika 1995 ja lasten versio Aurora ja Molly 1999.


IMG_1144

Lucia Olavintytär-blogi käsittelee kirjojani Kyynäärn mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006) ja osittain kolmatta osaa, joka on valmiina, mutta ei ole löytänyt vielä kustantajaa. Se on keskiaika- ja renessanssiblogi, jossa on kuvia ja kirjoituksia keskiajasta Suomessa ja muissa Euroopam maissa. Myös siinä on pukuhistoriaa, rakennuksia, kuvia museoista, kaikkea 1500-lukua ja vähän varhaisempaa keskiaikaa koskevaa. Erityisaihe on lyhytkasvuisuus. Huomaamattani Lucia Olavintytär-blogin kävijämääärä oli ylittänyt 60000. En ole odottanut tällaista kiinnostusta ja olen siitä iloinen.


Auroran talo nukkekotiblogi

Nukkekotiblogini Auroran talo. Aiheet: nukkekodit, miniatyyrit, nuket, lelut. Kerron tässä blogissa myös kahdesta nukkekodista, jotka olen sisustanut. Ne ovat Auroran talo ja 1500-luvun Portinvartijan tornitalo (Gatehouse). Olen ommellut vaatteet historiaa elävöittävät 1500-luvun ja 1900-luvun alun vaatteet sekä nukeille että itselleni. Niistä on hyvin paljon valokuvia.

keskiviikkona, toukokuuta 08, 2013

Makro 103: kukonaskelruutuhuivini

I love this scarf by Anna Amnell

I love this scarf, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Kukonaskelruutuinen huivini

Kukonaskelkuvio

Muistin, että onhan minulla laukkukin.  Sekin jonkun lehden ilmaislahja.


Pirkko1958

Lukiolaisena minulla oli kukonaskelkuvioinen ulsteri.


Makro 103: Ruutu

Katso myös Makro 93 ruutu

Kanadalaisessa museossa Kristus palasi ajanlaskuun


Ottawassa Kanadassa sijaitseva Kulttuurien museo (Museum of Civilization, nimi muuttumassa muotoon Museum of History) on palauttanut Kristuksen ajanlaskun merkintäänsä: Museum of Civilization putting the Christ back in history as BC and AD return   National Post  -lehti, 13. helmikuuta 2013

Artikkeli kertoo, että merkintöjä BCE ja CE on käytetty kolmekymmentä vuotta, mutta suuri yleisö ei ole tottunut niihin. Järki on voittanut: selvyys ennen kaikkea. 

Huom! BC = Before Christ, suom. eKr.,  ja  A.D. = Anno Domini eli 'Herran vuosi' eli jKr. Englannin BCE voidaan lukea joko 'before common era' tai 'before Christian era'. 

Suomessa: Asiallinen mielipide siitä, että eaa ja jaa väheksyvät muita kulttuureita! Siis päinvastoin kuin väitetään.






tiistaina, toukokuuta 07, 2013

Alkukirjaimet 30: PO. Potta

Potta

Potta eli yöastia slovenialaisessa linnassa Ptuij-nimisessä kaupungissa.


Yöastia


toilettikaappi

Potta ja pottakaappi eli toilettikaappi. Rauma, museo

The chamber pot was set under a chair

Potta voitiin laittaa reiällä varustetun tuolin alle kuten Suomenlinnan upseerinasunnossa. Museo

Alkukirjaimet 30: PO

maanantaina, toukokuuta 06, 2013

Tavoitteena rivi saintpauleja

saintpaulia-toukok by Anna Amnell
saintpaulia-toukok, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Kokeilu edistyy. Saintpaulian lehdet juurtuivat, pienet lehdet ovat tulossa. Saa nähdä, kasvavatko nämä, kukkivatko ne ja tuleeko kukista kaunista lilaa väriä, joka innosti kokeilemaan.
Minipuutarha toimii keittiön tiskipöydän nurkalla loisteputken alla.
Saintpaulian hoito-ohjeita

Suurempi koko

sunnuntaina, toukokuuta 05, 2013

Värikollaasi 125: Botticelli in Saint Petersburg

Botticelli Pietarissa
A larger size

Beauty Salon in Gostinyy Dvor

My original photo was taken at Gostinyy Dvor, Saint Petersburg

Värikollaasit ryhmä, no 125


Tämän viikon värit

Feminismi: Mummotkin pissasivat seisaaltaan


Anna-Stina Nykänen on eräs hauskimmista toimittajista Hesarissa. Tänään hän kirjoittaa kolumnissaan feminismistä. Motoksi nousee: "Siihen on pyrittävä, että sukupuoli ei vaikuta mihinkään! Ei edes pissimiseen."

Mukavuudenhaluisena istun mielelläni vessassa käydessäni ja luen siellä jotakin jos en muuta niin ainakin Töölöläistä tai jotain muuta ilmaislehteä. Mutta seisaaltaan pissaaminen ei ole uusi asia. Se oli päinvastoin tavallinen asia, kun vanhan ajan naisilla oli pitkät hameet. Heillä ei ollut myöskään alushousuja vaivoinaan.

Eräs varhaisimpia muistojani on, kun näin mummon ja naapurin emännän pissaavan seisaaltaan pitkiä helmojaan pidellen ja nauraa räkättäen: "Kyllä me naisetkin osaamme". 
Lue koko juttuni mummosta (synt. 1888)

lauantaina, toukokuuta 04, 2013

Punaiset neilikat

Kukkia ystävältä


entistä kauniimpia.

Anssi Miettinen kertoo blogeista vuonna 2005. Mukana myös Blogisisko

HS kuukausiliite 11-2005-Blogit

HS/kuukausiliite 45 vuonna 2005 marraskuussa

Tänä aamuna tullut Hesarin Kuukausiliite (toukokuu 2013, sivu 25) kertoo, että hs.fi julkaisee uudestaan Kuukausiliitteiden vanhoja kirjoituksia: "Nyt siellä on myös toimittaja Anssi Miettisen kirjoitus Perustin tiedotusvälineen, joka julkaistiin alun perin Kuukausiliitteen numerossa 11/2005".

Toimittaja Anssi Miettinen piti vuonna 2005 blogia, jossa hän tutki sen ajan suomalaisia blogeja. Miettisen kirjoitus  on nyt luettavissa Helsingin Sanomien nettisivujen "arkistojen kätköissä" osoitteessa hs.fi/kuukausiliite.  
http://files.snstatic.fi/HS/kkliite/arkisto/2005/11/

Miettisen kirjoituksessa mainitaan myös blogini Blogisisko, on myös vihjeitäni uusille bloggaajille ja silloinen Blogger-profiili kuvineen. Blogisisko-blogi toimi silloin osoitteessa http://amnellanna.blogspot.fi, jossa on nykyään kotisivublogini "Anna Amnell".


Jos et pääse HS:n nettisivuille, lue pieni tietoisku samasta asiasta täältä blogistani. (Bloggaaminen vuonna 2005)
Aikaisempia kirjoituksia Arkistojen kätköistä. 

Ensimmäinen kirjoitukseni (Yhdistin blogit Blogisisko 1, 2 ja 3, ja niille tuli osoitteeksi tänä blogisisko.blogspot.fi)
Lisäys: Blogisisko ® on nyt rekisteröity tavaramerkki

Päivitetty 1/2015
Blogisisko (rekisteritiedot)

Blogisisko is a registered trademark 251938.
rekisterinumero 251938
sekä 'Blogisisko' että 'blogisisko'
Huom haku muuttunut!
Kirjoita kohtaan haku 'Blogisisko'/'blogisisko' tai 251938
http://epalvelut.prh.fi/web/tietopalvelu/haku




Numerokuvat 36: 18 stairs

Ostoskeskus Ostravassa by Anna Amnell
Ostoskeskus Ostravassa, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Portaat ostoskeskuksessa Ostravassa alkuperäinen kuvani
Numerokuvat 36: 18 porrasta
Lisää kuviani Ostravasta Tsekin tasavallasta mm portaat ylemmästä kerroksesta kuvattuina. Ne ovat suuressa modernissa ostoskeskuksessa, joka on rakennettu kaupungin keskustassa oleen masentavan ja saastuneen teollisuussuusalueen paikalle. Nämä kuvani ovat  Ostrava -ryhmässä.

perjantaina, toukokuuta 03, 2013

Photo Friday: 'Temperature'

Finland's climate is changing and we are completely unused to hot weather. There is no air-conditioning in most houses.
Helsinki July 28th 2010.
Photo Friday: 'Temperature'

Ilmastomme muuttuu. Talvi on nujertavan ankara. Kesähelteisiin emme ole tottuneet. Meillä ei ole ilmastointilaitteita asunnoissa.

torstaina, toukokuuta 02, 2013

Kommentti: DDR-nostalgiaa

DDR -museum in Wittenberg, Germany

Haus der Geschichte, Wittenberg (Museon omat sivut), Schlossstrasse. Luulin tätä "tarinoiden taloa"lastenkirjallisuuden museoksi. Yllätys oli suuri, kun astuimme sisälle. Tämä soma kyltti kätkee taakseen osan Saksan historiaa, DDR:n eli kommunistisen Itä-Saksan kotien arjen sekä arjen historiaa ajalta ennen DDR:ää alkaen vuodesta 1910. *

Wittenbergin pienen museon näkymät ovat nuhjuiset. Luulen, että tämäkin museo siistitään tulevina vuosina. Oli kiinnostavaa nähdä köyhä arki DDR:ssä vuosina 1950- 1970. Muistuttaa paljon sodanjälkeistä Suomea. Museon oppaan kanssa olikin hauskaa muistella, että meillä kummallakin oli lapsuudenkodissa samanlaisia pyyheliinatelineitä ja astiakaappeja ja muita vanhoja esineitä.

771

Opas muistutti, että 70-luvun hienouksia kuten isoa TV:tä ym ei ollut muilla kuin DDR:n etuoikeutetussa asemassa olevilla.


765

Näin elivät etuoikeutetussa asemassa olevat DDR:ssä


748 DDR

Museossa korostetaan sitä, että kyllä DDR:ssä oli mitä ostaa.

842

Lastentarhan arkea. Mutta lastentarhassa oli paljon leluja. En tiedä, oliko niitä kodeissa.

En malttanut olla kysymättä oppaaltani, eläkeiän ylittäneeltä rouvalta: Miten te selvisitte ne vuosikymmenet? Hän sanoi: Minulla oli niin ihanat lapset.

Ja täällä kaikki  kuvani Wittenbergin DDR-museosta, mukana myös lelut, joista on kollaasi.

Alla kommenttini Kaponieerille, jonka bloggaus innosti minutkin kaivamaan esille vuoden 2010 Saksan matkan DDR-aiheiset kuvani. Katso ne suurina slideshow:na.

Kaponieeri kertoo blogissaan Berliinin DDR-museosta. Kuvissa näkyy siisti versio DDR:n arjesta.
Kiinnostava. 

Kommenttini toisaalla:
Myös Wittenbergissä (oik. Lutherstadt Wittenberg) on DDR-museo. Se kätkeytyy ihmeellisen "Tarinoiden talo" kyltin taakse.
Nuoremmat oppaat häpeilivät näyttelyä, mutta sain iäkkäämmän oppaan. Esillä oli saksalaista esinekulttuuria ja huonekaluja myös ajalta ennen DDR: n aikaa. Ne vaikuttivat tutulta suomalaisellekin. DDR:n aika oli melko traaginen, mutta kylläkin kiinnostava kierros. Kyllä sekä oppaalle että minulle tuli kyyneleet silmiin.

Pieni näyttely leluista oli viehättävä ja kodikas. Linkissä suurikokoinen kollaasini leluista.

*sana Geschichte tarkoittaa suomeksi= juttu, historia, tarina, kertomus, satu, asia

P.S. Muistathan, että DDR ei ollut kiva. Se mm vakoili kansalaisiaan. Tämän aamun (4.1.2013) Helsingin Sanomat : "Stasi oli Itä-Saksan valtion arkipäivää vain hieman yli 20 vuotta sitten. Arviolta joka neljäs Itä-Saksan kansalainen oli turvallisuuspoliisin jäsen tai sen kätyri." DDR hajosi vuonna 1989.

Kaunis arki

Helsinki Railway Station by Anna Amnell
Helsinki Railway Station, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Kun äitini oli käymässä ensimmäisen kerran opiskelija-asunnossamme Helsingin keskustassa Kaartinkaupungissa, hän katseli korkeita 1800-luvun rakennuksia ja kysyi mieheltäni ja minulta: Huomaattehan te, että nämä talot ovat kauniita?
Arkena ei aina huomaa ympäristön kauneutta.

Kuvassa raitiotievaunun takana Helsingin kaunis rautatieasema.

keskiviikkona, toukokuuta 01, 2013

Vappuko lakkautettaisiin?

Vappu Kaivopuistossa by Anna Amnell
Vappu Kaivopuistossa, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Jossakin lehdessä kirjoitettiin, että vappu pitäisi lakkauttaa. Väite oli niin hullu, etten lukenut enempää. Vappu on perinteinen koko perheen kevään juhla. Se suosio on kasvussa. Kaikille meistä vappu ei ole poliittinen juhlapäivä, vaan kevään juhla, kuten jo kirjoitin. (Lue myös tämä: eräs nainen hyppi keittiössämme tasajalkaa, kun äitini ei lähtenyt hänen kanssaan kommunistien vappumarssille)

Alkuperäistä vappua on juhlittu tuhansia vuosia. Keskiaikana alkanut Pyhän Valpurin muistopäivä on myös 1.5., mistä tulee nimi 'vappu'. Vappu on ollut koko yhteiskunnan ja perheiden juhla alusta asti. Sekä ylioppilaiden vappujuhla että kansainvälisen työväenliikkeen juhla ovat uusia oksia vanhaan perinteeseen. Kansainvälisen työväenliikkeen vapulla on tausta 1800-luvun Amerikassa.
eli
Vapun historia

Olimme äsken Kaivopuistossa vappukävelyllä. Väkeä oli enemmän kuin koskaan ennen. Oli siistiä ja rauhallista. Kaupunki toivotti "jäljettömän hauskaa vappua". Kuohuviinipulloille oli keräilypiste (kertyi 26 000 kuohuviinipulloa), roskiksia oli riittävästi.

IMG_1048

pullot kiertoon

IMG_0998

Osa juhli vappua kävellen puistossa, jutellen tuttavien kanssa, osa vietti piknikiä istuen maassa tai "vappumajoissa", joita oli pystytetty puistoon ja kallioille.


IMG_1029

Ruoka maistuu raikkaassa ulkoilmassa meren äärellä

IMG_0996

Musiikkia

IMG_1039

Vapunvietto oli levittäytynyt joka puolelle entistä kauemmaksi, myös länteen päin Kaivopuistossa. Tuollaista en ole ennen nähnyt.

Makro 102: Sokeri. Sokerimantelit

Keskiaikaiseen asuun pukeutunut nainen esittelee sokerimantelien valmistamista Senaatintorilla toukokuussa 2009.
An Esthonian lady shows how to make medieval sugared almonds.
Katso kuvaa suurena. A larger size.
Lisää Juhlittiin sitä keskiajallakin, vappuakin ja syötiin hyvin. Medieval food.

Makrohaaste 102  : 'sokeri'

Kaupungilla vapunaattona

vapunaatto 2013 by Anna Amnell
vapunaatto 2013, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Olimme kävelyllä keskustassa . Nosturit olivat paikoillaan lakitusta varten.

Ilmapallokauppiaita oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Oli kylmää, talvitakilla tarkeni.

Näin kauniin takin, joka näkyy kahdessa kuvassa.

suuri koko kuvaa
Lisää vappukuvia

tiistaina, huhtikuuta 30, 2013

Iloista vappua!

red balloons by Anna Amnell
red balloons, a photo by Anna Amnell on Flickr.
kaikille lukijoille!


Vappukukat

  Sain vappukukkia mieheltäni! Kun hän oli koulupoika, hän toi minulle kimpun punaisia neilikoita syntymäpäiväksi.

Vappu Helsingissä -kuvia

maanantaina, huhtikuuta 29, 2013

Vappukommenttini

Vappuaattona ja vappupäivänä käyn mieheni kanssa päiväkävelyllä, ja toteamme, että vapun viettäminen on levinnyt jo Senaatintorillekin.


IMG_9126

Kaduilla juhlitaan vappua ilman lakkia ja lakki päässä. Joillakin nuorilla on hauskat naamiaisasut: melkein kaksimetrinen karhu tulee vastaan Espalla vähän pienemmän kissan kanssa. Mutta iltamyöhään ei Helsingissä uskalla olla enää vapun aikaan kävelyllä.

A Family Holiday on May 1st in Kaivopuisto

Vappu on parhaimmillaan koko perheen juhla. Vapunviettoa Kaivopuistossa


Lapsuuden vappumuistot: serpentiinit, vappuhuiska. Pikkusiskoilla vappuhyrrä ja punainen ilmapallo.

Mieskuoro laulamassa rautatieseman rappusilla "Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö". Sitä johtaa lyseon voimistelunopettaja ylioppilaslakki päässä.

Eräänä ikimuistoisena vappuna tukeva lyhyt nainen hyppimässä tasajalkaa meidän keittiössä, kun äitini ei lähde hänen kanssaan kommunistien vappumarssille.
- Otahan simaa ja tippaleipiä, Riikka, sanoo äitini ystävällisesti. Isä piiloutuu sanomalehtensä taakse ja varoittaa pikkusiskoja tirskumasta.
 - Iivari, elä virnuile siellä, Riikka sanoo julmistuneena.

Mutta Riikka ei voi vastustaa tippaleipien kiusausta, kun tippaleivät ovat juuri tehtyjä ja vasta kellarista tuomani iso kotisimapullo kimaltelee kutsuvasti. Hän ei suostu kuitenkaan istumaan, vaan syö seisaaltaan.

Tippaleivät

Riikka toistaa pyyntönsä, oikeammin vaatimuksensa. Kun pikkusiskot rupeavat nyt hihittämään, Riikka saa uuden raivokohtauksen. Sitä siskot varmaankin toivoivat. Riikka haukkuu äitiä sanoilla, jotka eivät sovi toistettaviksi tällaisessa koko perheelle sopivassa blogissa.

Riikka lähtee raivoissaan. Adrenaliini on tarpeen marssille, sillä ulkona sataa räntää.

Vietimme sitäkin vappua kotona keittiön soikean pöydän ääressä istuen. Siihen aikaan sima riitti kodeissa vappujuomaksi.

Kotona juhlimisesta on tullut perinne minullekin. Kotisima on tekemättä. Ennen tein sitä monta pullollista. Kaupasta saa kohtuullisen hyviä tippaleipiä. Lasten pieninä ollessa tein itse siman ja tippaleivätkin. Partiolaiset myyvät onneksi hyvää simaa.

Suosittelen kaikille vappulukemisiksi Jukka Tarkan erinomaista kirjaa "Karhun kainalossa".

Mitä pitemmälle minä luen Tarkan kirjaa, sitä enemmän minä säälin Riikan kaltaisten hyväuskoisten ihmisten kohtaloa noina vuosina. Karhun kainalossa kansalle syötettiin vuosikymmenet valheita. Ei siinä ollut mitään herttaista. Äitini ei saanut erästä työpaikkaa, johon hän olisi ollut pätevä. Syy: hänellä ei ollut "punaista" jäsenkirjaa. Se oli ensimmäinen monista vastaavanlaisista tapauksista, joita seurasin sivusta koulu- ja opiskeluaikana ja myöhemminkin. Se oli yksi niistä syistä, joiden vuoksi läksimme Kanadaan yhdeksäksi vuodeksi.

Iloista vappua!

Kuviani: vappu Helsingissä (May Day in Helsinki)

Arvosteluja kirjasta Karhun kainalossa:
Karhun kainalossa
Karhun kainalossa
Karhun kainalossa - keskustelua kirjasta

lauantaina, huhtikuuta 27, 2013

Ruusut kannustavat

Viikonlopun ruusut by Anna Amnell
Viikonlopun ruusut, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Nämä kauniit ruusut sain mieheltäni piristykseksi. Luen ahkerasti taustakirjallisuutta ja kirjoitan uutta kirjaa. (26.4.2013)

perjantaina, huhtikuuta 26, 2013

Kesästä haaveillen

IMG_4026 by Anna Amnell
IMG_4026, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Viime kesän kukkia muistellen.
Tämä oli tarkoitus lähettää Nojatuolipuutarhuriblogiin.:)

Elämän kovuus ja taiteen tuoma lohdutus

angel

osa Leonardon maalausta L'Annunciazione, kuvattu 1991 Firenzessä. kamera: Olympus  µ, skannattu matka-albumista. Otin pienellä kamerallani kuvan tästä maalauksesta, Leonardon enkelistä. Tuntui siltä, että en ollut nähnyt koskaan aikaisemmin mitään yhtä kaunista ja täydellistä taideteosta. Melkein yhtä kauniita olivat samassa huoneessa vastapäisellä seinällä olevat Botticellin maalaukset: Kevat, varsinkin Floran kasvot ja mekko
 Minulle tuli tänään mieleen, että ehkäpä nykyajan elämän kovuus ja turvattomuus saavat ihmiset turvautumaan entistä enemmän kirjallisuuteen. Haluamme osoittaa konkreettisesti ajankäytöllä, että on muutakin rikkautta kuin aineellinen rikkaus.

Osaa meistä lohduttaa musiikki. Sanotaan, että siitä on tullut uskonnon korvike tai se toimii uskonnon rinnalla, sillä ovathan suurimmat säveltäjät olleet syvällisesti uskonnollisia.

Nykyajan kuvataide on tullut niin rikkonaiseksi, että siitä ei ole lohduttajaksi. Se on vain elämän sekasorron ja rikkonaisuuden heijastuma, peilikuva. Nykytaidetta katsomalla ei voi yleensä samalla tavalla levätä kuin katsomalla jotain klasssista maalausta, olipa sen aihe mikä hyvänsä.

Ehkä kaunokirjallisuuden mahdollisuudet ovat parhaat. Se voisi selittää nykyihmisen valtavan uppoutumisen kirjallisuuteen. Samanlaista ihminen kokee yleensä vain murroiässä.

Tämä kaikki on tullut mieleeni, kun olen koettanut ymmärtää kirjablogien valtavaa määrää. Kirjat lohduttavat minuakin, ne ovat ainoa omaisuus, mikä minulla on - joko kirjahyllyissä tai mielen sopukoissa muistoina. Mutta koen lukemani kirjat ja yleensä kuuntelemani musiikinkin hyvin yksityiseksi asiaksi. Siksi en kirjoita niistä yleensä. Ne ovat niin kuin ystäviä ja sukulaisia, joista en kirjoita usein blogeissani, en ehkä ole edes maininnut heitä koskaan nimeltä.

Käynnistä Uffizissa alkoi kiinnostukseni renessanssiin, ja se johti Lucia OLavintytär-kirjoihin
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html


http://blogisisko.blogspot.fi/2005/11/antiikin-vaikutus-renessanssin.html
ja käy täällä
http://www.virtualuffizi.com/

Photo Friday: Little things

My dollshouses mosaique by Anna Amnell
My dollshouses mosaique, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Photo Friday: Little things
Nukkekotikuvia
Auroran talo  My dollshouses & dolls, miniatures

torstaina, huhtikuuta 25, 2013

Sanojen merkitykset

pateettinen

Olen ihmetellyt sitä, että sanalla 'pateetttinen' on suomessa lähinnä merkitys 'mahtipontinen', tai ehkä myös 'korkealentoinen', mutta muissa kielissä sillä on lukuisia merkityksiä, joista useimmat tarkoittavatkin aivan päinvastaista eli 'säälittävää', 'myötätuntoa herättävää', 'kurjaa'. (Ks vaikkapa google translate eri kielillä)
ruotsiksikin: rörande, gripande, sorglig (liikuttava, koskettava, surullinen)
engl: moving, touching, gripping, pitiful, grievous, woeful, woesome, sad
ransk: pitoyable, minable, navrant

Suomessa Beethovenin pateettinen sonaatti olisi näin ollen 'mahtipontinen' sonaatti, mutta esimerkiksi englannissa ennemminkin 'passionate', 'emotional'. 





Lastenkirjat suomettumisen aikaan

Finland 1988 by Anna Amnell
Finland 1988, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Näin kasvatettiin lapsia suomettuneessa Suomessa. DDR:ssä painettu Kultainen käsityö. 1988 Literos ( Altberlin Verlag, Berlin 1986). Suuri koko

Ostin tämän kirjan kirpputorilta. KIrjassa kerrotaan käsityöläisten työstä lähinnä keskiajalla ja renessanssin aikaan.

Kirjassa on hauska ja humoristinen kuvitus. Kirjapainossa painetaan Gutenbergin Raamattua. Monet ammatit tulevat tutuiksi. Vaatetus on aitoa samoin sisustus. Kyllä saksalaiset tuntevat keskiajan.

Esipuheessa sanotaan: "Juuri käsityön ansiosta keskiaikaiset kaupungit kirkkoineen ja raatihuoneineen ovat niin loisteliaita ja kauniita."

Yhtään kirkkoa ei kuitenkaan pilkistä kirjassa, vaikka juuri katedraalit olivat keskiajan käsityön loistavimmat luomukset.

Onko suomalainen kustantaja Literos sensuroinut vai onko tässä ihanneyhteiskunta, josta kaikki katedraalit on räjäytetty isä aurinkoisen esikuvaa noudattaen?

DDR:n ja muun kommunistisen maailman ideologia tulee esille ajan merkitsemisessä. Ja sepä onkin kiinnostavaa. Kuten yllä olevista kuvista näkyy ajanmerkinnässä ei ole suomen normaalikäytäntö e.Kr eikä edes nykyajan suomalaisen Wikipedian poikien eaa tai e.a.a. vaan v e.a.a., jota en ole nähnyt koskaan aikaisemmin, sillä olin poissa Suomesta 1979-1988.

Milloin ja kenen toimesta alkoi eaa:n käyttäminen? Alkoiko se Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen?

P.S. Lasten- ja nuortenkirjat Suomessa suomettumisen aikaan olisi hyvä gradun tai väitöskirjan aihe.  Katso myös Helsingin Sanomat

Luettavaa tuosta ajasta tarjoaa Jukka Tarkka: Karhun kainalossa (2012 Otava)