Huuhkaja lensi äsken Johanneksen torniin

Kun tulimme äsken iltakävelyltä, näimme huuhkajan lentävän Johanneksen kirkon etelänpuoleisen tornin huipulle. Se näytti harmahtavalta, ja siivet olivat isot ja leveät. Se lensi aivan huipulle ja alkoi huhuilla sieltä ja vastasi, kun mieheni huhuili sille. Siellä se huhuilee, kun tätä kirjoitan avoimen ikkunan lähellä. On niin pimeää, että sitä ei voi nähdä.

Helsingin patsaat: Sakari Topelius

Koulupuiston Sakari Topelius (1818-1898) lasten ympäröimänä. Ville Vallgren

Sakari Topelius kuoli maaliskuun 12 p:nä vuonna 1898. Hänen hautajaisensa pidettiin Koulupuiston vieressä olevassa Johanneksen kirkossa. Arkkitehti Aili Salli Ahde-Kjäldman, rakennusmestarin tytär, oli tuohon aikaan 6-vuotias. Hän kertoo muistelmissaan:

"Papalla oli silloin melkein valmiina Kihlmanin talo Korkeavuorenkatu 19:ssä. Talo oli Hård af Segerstadin piirtämä, ja se sijaitsi aivan vastapäätä kirkkoa. Tämän talon neljännessä kerroksessa oli meitä varten pesty hyvä näköalaikkuna, mutta pääsy sinne ei suinkaan ollut helppoa. Kaikilla koululaisilla oli lupaa, ja kansaa oli niin paljon liikkeellä, että kadut kirkon ympärillä täytyi sulkea ja läpikulku kiellettiin. Meidän oli kierrettävä Pikku Roobertin- ja Kasarminkadun kautta Punanotkon kadulle ja sieltä porttikäytävän kautta Kihlmanin naapuritalon pihalle. Siellä oli sitten kiivettävä korkean kivimuurin yli uutisrakennuksen puolelle. --Sieltä suuresta ikkunasta olikin paljon parempi näköala meillä kuin niillä lapsiraukoilla, jotka seisoivat alhaalla ihmismeressä. Hautajaissaattueessa oli paljon väkeä ja silinteripäiset herrat kantoivat kukilla koristettua mustaa arkkua. Kaikilla vanhoilla ihmisillä oli musta arkku. Joka puolella oli lippuja - ja niitä oli paljon. Hautajaissaattue ulottui kauas, ja kun meidän silmistämme jo hävisi alkupää, jatkuivat sufletti- ja landoorivit yhä."
(Kotini vuosisadan lopun Helsingissä. 1964. 3. painos, 185-187.

Kiroilulakko: No Cussing Club

Eräs kalifornialainen koulupoika kyllästyi siihen, että hänen koulussaan ja jalkapallojoukkuessaan käytettiin paljon kirosanoja. Hän perusti kerhon : No Cussing Club.

Tämä klubi on levinnyt maailmalle (Argentiina, Australia, Itävalta, Botswana, Ranska, Saksa, Kiina, Intia, Indonesia, Italia, Meksikko, Uusi Seelanti, Nigeria,
Africa,Argentina, Australia, Austria, Botswana, Israel, Japani, Filippiinit, Venäjä, Espanja, Skotlanti, Etelä-Korea, Saudi Arabia, Iso Brotannia, Yhdysvallat, Kanada).

Suomea ei näy vielä. Tässä olisi hyvä idea nuorisokerhoille ja sopiva kiroilulakko aikuisille. Liittyminen on ilmaista.

Kiroilulakossa voi edetä seuraavasti ja saada arvomerkin:
Yhden viikon: oppipoika
Yhden kuukauden: kisälli
Yhden vuoden : mestari

Ehkä kiroilemattomuudesta on tullut sitten jo tapa:

"Sanoista tulee ajatuksia.
Ajatuksista tulee käytös.
Käytöksestä muodostuu luonne.
Luonteesta tulee kohtalo."
(suomennos No Cussing Clubin sivulla olevasta runosta.)

Täällä lisää tietoa ja mahdollisuus tehdä lupaus olla kiroilematta
The NO CUSSING Challenge!

"I won't cuss, swear, use bad language, or tell dirty jokes. Clean language is a sign of intelligence and always demands respect. I will use my language to uplift, encourage and motivate. I will Leave People Better Than I Found Them!"

"En kiroile, sadattele, käytä rumaa kieltä enkä kerro likaisia vitsejä. Kaunis kielenkäyttö on älykkyyden merkki, ja sitä kunnioitetaan. Käytän puhettani kannustamaan, rohkaisemaan ja motivoimaan. En pahenna ihmisiä puheillani."

Los Angelesissa on menossa juuri kiroilemattomuusviikko.

Ei korkeanpaikankammoa

 

Lumenluontia katolta. Kuva: Beesi

Valokuvia viimassa ja pakkasessa

Nyt ei palella käsiä yhtä paljon kuin ennen.

"Muinaiset kulttuurit" huijasi!

UUTTA ASIASSA: Muinaiset kulttuurit-aikajanajuliste korjataan. Uusi painos tulee syksyksi. Kiitos!

Mutta kyse oli vain suomalaisten omituisuudesta. Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Näin Muinaiset kulttuurit mainosti suomeksi ruotsalaisen firman käytännön mukaisesti, mutta oli muuttanutkin teksteihin ja julisteeseen 70-lukulaisen tavan merkitä aikaa. Lue koko juttu.


Korjattu aikajanajuliste tuli sopivasti jouluksi 2009! Kiitos! Kuvassa näkyy pieni nurkka isoa julistetta.

Tämä tapahtui:Jokin aika sitten kotiimme tuli mainos IPM Nordic'in Muinaiset kulttuurit DVD-levyistä ja niihin liittyvistä kirjoista. Mainos kertoi mm: "7000 luonnollisen kokoista, terrakotasta veistettyä soturia aseineen, hevosineen ja vaunuineen saatteli Kiinan ensimmäisen keisarin tuonpuoleiseen vuonna 210 e.Kr." [=BC]

Mainostin asiaa blogissani ja tilasimme sarjan. Ihmettelin hiukan sitä, että DVD:ssä käytettiin puheessa koko ajan vain sanontaa "ennen meidän ajanlaskuamme", joka on kylläkin OK suullisena muotona. Saatoin nähdä, että alkuperäisissä teksteissä oli BC ja AD. Niissä kirjoissa, jotka olen jo ottanut käyttöön on myös eKr (välillä muodossa EKR).

Sitten sain odottamani julisteen "Muinaisen kulttuurin merkkitapahtumia", juuri sellaisen, jonka piti sopia lastenhuoneen tai koululaisen huoneen seinälle. Ja siellähän olikin käytössä EAA ja JAA! [= BCE and CE]


IPM Nordic on kansainvälisesti toimiva ruotsalainen firma. Soitin lehdistötiedotteessa mainitulle Andreas Arnellille ja sain tietää, että Ruotsissa käytetään heidän tuotteissaan perinteisiä eKr ja jKr vastaavia muotoja. Arnellilla ei ollut mitään tietoa siitä, että Suomessa käytettiin heidän tuotteissaan eri merkintöjä!
Suosittelen Muinaiset kulttuurit -tuotteita!! Ota yhteyttä suoraan Ruotsiin, jos suomenkieliset tekstit tai selosteet poikkeavat firman linjasta ja yleiseurooppalaisesta käytännöstä
Vertaa esim Metropolitan Museumin Timeline of Art History -sivua Käytössä BC (before Christ= ennen Kristusta= eKr [e, K, r]
The British Museum käytössä BC (= before Christ= eKr), haussa yhteensä yli 300 kohtaa. Vain Aasian osastoa (Kiina) koskevia 3 merkintää, joissa BCE = before Common Era (=eaa), jonka voi lukea myös before Christian Era.
Louvre, jossa näyttely muinaisesta Egyptistä (avant J.-C) = eKr.

Osasiko entisajan ihminen arvostaa luonnonkauneutta?

Huudahdin ääneen aamulla, kun vedin verhot syrjään ikkunasta: lumisade! Pidän lumisesta maisemasta. (Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurena)

Jossain kirjassa väitettiin, että entisaikojen ihmiset eivät osanneet nauttia maiseman kauneudesta, ja vasta 1400-luvulla elänyt italialainen kirjailija Piccolomini (myöhemmin paavi Pius II) "havaitsi" ensimmäisenä maiseman kauneuden. En usko, että on niin. Hänellä oli vain aikaa ja mahdollisuus, paperia, mustetta, varmaan myös kirjuri, jotta hän saattoi merkitä muistiin muutakin kuin aivan välttämättömät faktat. Ja hänellä oli mahdollisuus matkustella. Uskon, että löytyy vielä joitain käsikirjoituksia, joissa muutkin kertovat nauttineensa ympäristön kauneudesta. (Luukaskin kirjoittaa vanhan käännöksen mukaan "kauniista satamista", King James käännös "fair havens") Tietenkin vain harvat ihmiset ovat jääneet historiaan, muut ovat vaipuneet unholaan - kuten sanotaan - kuin heitä ei olisi ollutkaan.

Menneisyyden tulkinnassa käytetään toisaalta arkeologisia löytöjä, kaivetaan esiin kulttuurikerroksia ja katsotaan, mitä ihmiset ovat syöneet (ruoantähteet, käymälät), millaisia astioita tai työvälineitä heillä on ollut, millaisia tekstiilejä. Hyvin paljonhan ei ole säilynyt. Sitten ovat asiakirjat, testamentit ja tiedot rikoksista tai myötäjäisistä. Voi havaita erimielisyyttä näiden kahden ryhmän välillä vaikkapa silloin, kun puhutaan Suomen historiasta.

Maalaukset ovat kiinnostava lisä menneisyyden ymmärtämiseen. Niissä näkee koiria, kissoja, lapsia leikkimässä, palvelijoita - ja maisemia (Bruegel). Mutta ovatko ne realistisia? Toiset ovat, toiset ei.

Kun ajattelen lapsuuttani maalla mummolassa, minusta tuntuu näin jälkeenpäin monesti, että elin kuin keskiaikaa. Sodan aiheuttaman pitkällisen pulakauden vuoksi vuonna 1875 syntynyt isoisäni turvautui lapsuutensa ja nuoruutensa elämäntapaan, esimerkiksi käytti päreitä tuvan valaisemiseksi, vaikka hänellä oli ammattinsa vuoksi erikoislupa saada polttoainetta hyvin kirkkaaseen työskentelylamppuun, jonka valossa jotkut naapurit tulivat lukemaan sanomalehteään. Vielä 1950-luvullakin maalla elettiin vaatimattomasti kuin keskiajalla. Juhannus oli kuin renessanssin juhla: soudeltiin talosta taloon, laitettiin kukkia ja vihreitä oksia hirsiseinän rakoihin ja lattialle, koivukuja rappusten eteen.

Tässä ympäristössä elin monta vuotta ja muistan, että luonnonkauneus oli minulle, pienelle lapsellekin tärkeä. Muistan aamu-usvan, joka verhosi maiseman, kukat joiden keskellä vaelsin kuin metsässä, auringonlaskut ja valkean puhtaan lumen, jota näkyi silmänkantamattomiin.

Mitä on jääkaappisi ovessa?

Hallatar kyselee

Jääkaappini ovessa on milloin mitäkin. Usein jokin tärkeä tiedote, ystäviltä ja sukulaisilta tulleita kortteja, kuvassa lapsuudenystäväni ja hänen miehensä lähettämä kortti Roomasta. Helsingin Sanomat kertoo, että täytyy lähteä liikkeelle työpöydän äärestä niin usein kuin voi. Kortteja ja viestejä pitelevät aapiskukko, alligaattori, Ljubljanan sillan lohikäärme ja Velasquesin "Infanta Margarita". Picasson kissakin kurkistaa kuvassa.

P.S. Blogilista on viisi juttua jäljessä. Onneksi minulla on mittarit, muuten luulisin, että minulla on Blogilistan näyttämät parikymmentä lukijaa päivässä. Nyt 14! Jokin toimii. Aika outoa.

Hyvää naistenpäivää 2009!

International Women's day 2009

Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurempana. Tai katso tässä OIKEIN SUURENA.

Kuusi asiaa

Rita haastoi minut tähän leikkiin. Kirjoita itsestäsi kuusi sattumanvaraista asiaa.

Säännöt:

1. Linkitä henkilö joka haastoi sinut.

2. Kirjoita säännöt blogiisi.

3. Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.

4. Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.

5. Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.

6. Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen

********************************************************************
Kuusi asiaa minusta:

1. Kirjoitan paljon tekstiviestejä ja tallennan osan niistä, varsinkin ne, jotka tulevat kaukaisista ja eksoottisista maista, joissa aikuiset lapseni ja eräs lähisukulaiseni usein käyvät työnsäkin puolesta.

2. Kuuntelen klassista kanavaa radiosta ja pidän elokuvista.

3. Minulla on yksi suuri addiktio: digikuvaaminen.

4. Tilasin ”seiskan” koeajaksi, jotta sain vanhan ajan radion. (Ks kuvaa) Harmittelin, kun tuli musta. Olisin halunnnut värikkään. (Seiska on maineensa mukaisesti kammottava, mutta olen selannut sitä. Luen yleensäkin kaiken, mikä tulee eteeni. Radio- ja TV-ohjelmat ovat perfektionistisen täydellisesti lueteltuja. Jaksaneeko joku käydä ne päivittäin läpi? Mikä on lehden suosion salaisuus?)

5. Minulla on ikävä sisartani, joka kuoli kaksi vuotta sitten.

6. Olen allerginen soijalle ja huonepölylle.

Tämä quiz on avoin kaikille teille, jotka satutte lukemaan sen.

Pelaatko sanaristikkopeliä?

Olen pelannut mieheni kanssa Scrabblea jo vuodesta 2000 lähtien säännöllisesti. Jossain välissä löysimme kirpputorilta toisen pelilaatikonkin, jossa oli kaikki osat tallella. Tuskin sitä oli pelattu monta kertaa. Tästä syystä pelin mukana tulevat pisteidenlaskutaulukot ovat riittäneet kauan.

Vähän aikaa sitten huomasimme, että viimeinen oli menossa. Onneksi löytyi yksi lyijykynällä kirjoitettu lista, josta saattoi pyyhkiä numerot pois ja tulostaa sen avulla lisää näitä pelissä tarvittavia listoja.

Kirjainlaatatkin kuluivat ensimmäisestä pelistä, ja vahvensimme numeroita mustalla tussikynällä. Toisesta pelistä saimme kirjainlaatat, jotka ovat kuin uudet. Peli jatkuu.

Scrabblea pelatessa voi jutella ja juoda teetä. Lukemattomat sanat vilistävät mielessä, osa päätyy ruudukkoon.

Klikkaa sanaa Scrabble, niin näet muita kirjoituksiani samasta aiheesta ja kuvia pelilaudasta.

Suomalainen wikipedia ja meritokratia

En ole ehtinyt kirjoittamaan blogiini enkä lukemaan muiden blogeja. Se on innostanut joitakin lukemaan vanhoja kirjoituksiani ja kirjoittamaan niihin kommentteja.
Viimeksi aiheesta eaa ja jaa vaiko eKr ja jKr. Löydät kaikki kirjoitukseni tästä aiheesta tämän linkin kautta. Uusia kommentteja on kirjoituksessa "Vähemmistö terrorisoi" (suomalaisessa Wikipediassa).

Olen viime päivinä oppinut, ettei suomalainen Wikipedia pyrikään demokratiaan ja suuren yleisön palvelemiseen (kuten muiden maiden Wikipediat), vaan katsoo olevansa meritokraattien eli (teknillisesti ja luonnontieteellisesti) ansioituneiden pieni joukko, joka ei välitä kansan toivomuksista, vaan kulkee rautasaappain kohti valitsemaansa tietä.

Meritokratiasta ja kulttuurista kirjoitetaan Käymälässä

"Teknistaloudellisesti se taas on niin tehokas ja niin jyrkässä ristiriidassa planeetan resurssien ja ihmiskunnan inhimillisen sietokyvyn kanssa, että se varmasti tuhoaa sekä planeetan, eläinkunnan ja ihmiskunnan, ellei sitä suoranaisesti kielletä ideologiana ja rikoksena ihmiskuntaa vastaan."

Takkirauta-blogissa kuvataan meritokratian eri puolia ja historiaa:

"kaikkein pelottavin esimerkki meritokratian toimivuudesta on ollut Kolmannen valtakunnan armeija. "

Meritokratian hyvä puoli on edellä mainittu tehokkuus ja se, että ihmisiä pyritään kohtelemaan ansion mukaan. Se johtaa loputtomiin suorituksiin, loppututkintoihin tai vaikkapa siihen, kuinka monta kertaa jaksaa laittaa merkit eKr- ja jKr -merkkien sijaan keksityt lyhenteet, jotta ne näkyisivät Googlessa suurina lukuina - ei väliä, onko sisältöä ja minkä tasoista se on.

Mutta onko ansioitunein aina sopivin? Entä jos häneltä puuttuu empaattisuutta? Entä jos hän haluaa vaientaa kaikki muut, tukahduttaa demokratian, kulttuurin, uskonnon, jotka eivät sovi nykyajan teknillis-luonnontieteellisen maailmankuvan aatteisiin?
Annammeko kylmien ja tehokkaiden meritokraattien määrätä itseämme? Tämä koskee monia muitakin aloja kuin suomalaista Wikipedia.

Lue tarkoin, mitä kirjoitan 8-11 -vuotiaille tarkoitetusta suomalaisesta Wikijuniorista, joka poikkeaa muiden maiden vastaavasta. Kirjoituksissani on verrattu muilla eurooppalaisilla kielillä kirjoitettua Wikipediaa ja suomalaista Wikipediaa.

(Suomen historia Wikijuniorissa, ks muinaishistoria)(eaa siellä näkyy, muissa maissa lapsille Ekr:ää vastaava merkki)

Petteri Järvinen kritisoi Wikipediaa: "Perinteinen tietosanakirja pyritään tekemään lukijoiden ehdoilla ... Wikipediaa tehdään kirjoittajien ehdoilla." Tämä on totta suoménkielisestä Wikipediasta.

Anna Rotkirch (2006);
"Viime aikoina on ihmetelty sitä, että suomalainen Wikipedia on kehittynyt
verkossa heiveröisesti verrattuna vaikkapa Ruotsin vastaavaan. Varsinkin alkuperäistä suomalaista aineistoa on niukasti."

Ehkäpä syynä on suomenkielisen Wikipedian outous, kun päätarkoituksena näyttää olevan muu kuin tiedon välittäminen. Suomenkielinen Wikipedia ei vastaa ihmisten tarpeita. Kun suurin osa kansasta kuuluu kirkkoon, voi arvata että ateistien tekemä Wikipedia, joka kirjoittelee väheksyvästi uskonnosta ja kieltää eKr/jKr -merkintöjen käytön kirjoittajiltaan, ei miellytä ja herätä luottamusta.

eaa ja jaa alkoivat Suomessa kommunismin vaikutuksesta 1970-luvulla:

Wikipedia kertoo, että joissakin kommunistimaissa - jotka olivat pääasiallisesti kristittyjä maita- viranomaiset kehottivat käyttämään merkintöjä "uusi aika" tai "meidän aikamme" perinteisen ajanmerkinnän tilalla. Esimerkiksi Bulgarissa niitä käyttävät edelleen ateistit ja agnostikot, vaikka perinteiset merkinnät on otettu käyttöön kommunistisen kauden loputtua.:
"In some formerly Communist, predominantly Christian societies, the designation New Era (or Our Era) [!] was encouraged by Communist authorities to replace BC and AD. In Bulgaria, for example, пр.н.е. (преди новата ера, before the new era, or преди нашата ера, before our era) and н.е. (от новата ера, of the new era, or от нашата ера, of our era) are still widely used by atheists/agnostics instead of traditional пр.Хр. (преди Христа, Before Christ) and сл.Хр. (след Христа, After Christ), which were unofficially reinstituted after the Communist period."

Ruma kaunis Helsinki 2

Blogissani keskustellaan taas aiheesta Ruma kaunis Helsinki. Tervetuloa mukaan! Laittakaa kommenttinne sinne aikaisempaan, olkaa hyvät.

Koulupuiston aukio Kuvia muista rakennuksista.

Kalevalan päivänä

Elias Lönnrotin patsas, kuva: Anna Amnell
Elias Lönnrot, "father" of Kalevala
Lönnrot and Kainuu

Mies toisesta maailmasta. Kuva: Anna Amnell
Juhlasää: Helsinki Kalevalanpäivänä

Elias Lönnrotia voi sanoa renessanssi-ihmiseksi. Hänen elämäntarinansa on ainutlaatuinen ja saavutuksensa suomalaisessa kulttuurissa suuret. Hänen alojaan olivat kielitiede, kasvitiede ja lääketiede.

Eläkkeelle jäätyään Lönnrot laati suomalais-ruotsalaisen sanakirjan (1880), jossa oli yli 200 000 sanaa, vain 10 000 sanaa vähemmän kuin esimerkiksi vuoden 1960 suomen sanakirjassa.

SKS:n Elias Lönnrot-tietopaketti

Onko Tony Soprano kouluja käymätön?

Miksi mafia kiinnostaa meitä? Ehkä siksi, kun mafian jäsenet elävät ainakin TV-sarjoissa niin kuin renessanssikuninkaat. Yhteistä ovat rikkaus, väkivalta, hillittömyys, ihmishengen arvottomuus, uskonto (The Sopranos - sarjassa ollaan kylläkin maallistuneempia), perhe, suku. Kuvassa meidän perheeseen kertynyttä mafiakamaa, mm The Untouchables-hattu, jonka mieheni osti Torontosta tapaninpäivän alennusmyynnistä (Boxing Day Sale).

Tämän päivän Hesarissa Matti Ripatti kirjoittaa The Sopranos -TV-sarjasta:
"Tuottaja David Chasen luomasta romaanimaiseen eeppisyyteen ja shakespearelaiseen tragediaan kurottuvasta maailmasta eniten huomiota saa keskushenkilö Tony Soprano. Küttnerin silmin Tony on mafiaperheensä lähes ainoa melkein niin sanotusti normaali hahmo, kouluja käymätön, mutta fiksu tavallinen mies erittäin epätavallisessa tilanteessa." (Matti Ripatti: Jokamies mafia-pomona. HS/Radio & Televisio 26.2.2009)

Hienosti ja osuvasti kirjoitettu. Mutta vaikka olen katsonut vain ensimmäisen kauden tätä sarjaa DVD:ltä ja muutaman jakson telkkarista, muistan kuinka Tony kertoi psykiatrilleen, että hän opiskeli yhden vuoden yliopistossa, mutta jätti sitten opinnot kesken.

Mafia-perheen jäsenenkin on täytynyt käydä ensin koulunsa loppuun päästäkseen opiskelemaan. Hän on siis käynyt loppuun amerikkalaisen high schoolin eli lukion ja osallistunut lukiossa yliopistoon aikoville tarkoitettuihin opintoihin.

Emme tule useinkaan ajatelleeksi, että amerikkalaiset saavat paremman peruskoulutuksen kuin eurooppalaiset, suomalaisetkin, jotka voivat lopettaa koulunkäyntinsä jo nuorena teini-ikäisenä.

Tonyn tytär Meadow menee opiskelemaan yliopistoon, samoin poika Anthony (A.J.), vaikka pojan koulunkäynti ei ole aluksi lupaavaa.

Löysin Wikipedian Tony Soprano -kirjoituksesta Tonyn yliopiston nimenkin. Hän opiskeli yksityisessä katolisessa Seton Hall -ylopistossa, mutta jätti sen kesken ensimmäisenä lukuvuonna.

Sketchbook 2004 Sri Lanka

Sketchbook 2004 Sri Lanka
Originally uploaded by Brin d'Acier
Tsunamin vuosi. tekstiviestejä

Elämän hauraus

Minun on hyvin vaikeaa kirjoittaa mitään tänne omaan blogiini, kun en voi kirjoittaa sitä, mikä on tällä hetkellä ajatuksissani kaikkein keskeisintä: suru siitä, että eräs meidänkin perheelle läheinen nuori ihminen kuoli yllättäen tapaturmaisesti. Sellaisen asian rinnalla kaikki muut kysymykset tuntuvat täysin mitättömiltä.

Internet ei ole sellainen maailma, jossa haluaa puhua herkistä asioista. Niinpä olen kirjoittanut muiden blogeihin kommentteja ajankohtaisista aiheista kuten suhtautumisesta maahanmuuttajiin (Minne on jäänyt sana 'siirtolainen'?)ja pakolaisiin. Koen, että Suomessa asiaan suhtaudutaan joidenkin teorioiden mukaan ilman käytännön kokemusta. Sanoipa mitä hyvänsä maahanmuuttaja- ja pakolaiskeskustelussa, joku suuttuu, usein sellainen henkilö, jolla ei ole mitään omakohtaista kokemusta asiasta.

Edellä mainitsemani nuori henkilökin asui vuosikausia ulkomailla, joten nämä kaksi asiaa liittyvät mielessäni toisiinsa. Olen asunut kymmenen vuotta ulkomailla, ja perheeni jäsenet ovat asuneet eri puolilla maailmaa työn ja opiskelun vuoksi.

Meidän tulisi ajatella Suomeen muuttavia ihmisiä yksilöinä, ihmisinä joilla on oma kielensä, kulttuurinsa, sukunsa ja maailmankatsomuksensa. Heitä ei voi muokata noin vain Suomi-muottiin. En pidä sanasta 'kotouttaminen'. Ihminen tuntee kodikseen vain sen paikan, jossa hän saa olla oma itsensä.

P.S. Euroopassakin on odotettavissa liikehdintää. Luin juuri International Herald Tribunesta, että laman vaikutukset tulevat nähtävästi tuntumaan eniten Itä-Euroopassa, varsinkin Baltiassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa.

Pariisin kirjakaupat

Passage Vivienne
Originally uploaded by Brin d'Acier

Passage Vivienne
Matti Amnell. Ranskan kulttuurikeskuksessa pidettyyn näyttelyyn valmistettu. Luonnos tehty opiskeluaikoina Pariisissa.

Sketchbooks

Sketchbooks-4
Originally uploaded by Brin d'Acier

Poikani on laittanut eri puolilla maailmaa tekemiään luonnoksia Flickriin. Niitä on kertynyt koulu- ja opiskeluajoista viime päiviin asti. Osa on tuottanut taidenäyttelyn, jonka hän valmisti Helsingissä olevan Ranskan suurlähetystön tiloihin jo joitakin vuosia sitten.

Winter scene, Helsinki

Winter scene, Helsinki
Originally uploaded by Brin d'Acier

Tuttu maisema.
Matti Amnellin piirros